pidetään kuin vierasta sikaa

Kaikki huollot ja pesut teetetään, kun ei ole omasta rahasta kiinni.

Olen kai vanhanaikainen koska pidän vierasta tavaraa paremmin kuin omaani. Koskee myös työsuhdeautoani.
Omastani olen vastuussa itselleni.
Vieraasta jollekin muulle. Pidän huolen, ettei minua ainakaan välinpitämättömyydestä, saatikka vahingon tuottamuksesta, päästä syyttämään.

Eipä ole koskaan tarvinnut selitellä mitään.

Itselläni on ollut 3kpl vanhoja 80-luvun juppivuosien työsuhdeautoja, eivätkä mitkään autoista tuntuneet tavallista "huonommilta"

Kokemuksesta tiedän, etteivät kaikki työsuhdeautoilijat todellakaan pidä autoa kuin kukkaa kämmenellä, mutta kaikki autot toimivat omassa käytössä täysin moitteita, eikä moottoreissa ollut havaittavissa mitään "ennenaikaista" kulumista raskaasta kaasunkäytöstä johtuen. Ensimmäiset 10tkm:han ovat autolle tärkeimpiä kilometrejä koneen myöhempää kestävyyttä silmällä pitäen.

Hyvä vaan että ostelevat niitä työsuhdeautojaan, että meille "normaaleillekin" kuluttajille on tarjolla joskus niitä erikoisvarusteltuja helmiä. Kaveri osti vasta projektiksi Hartwallin entisen -87 Corollan, jossa alkuperäisvarusteena mm.ilmastointi ja kaikki sähkölelut. Uutena oli maksanut 117000mk, kun tavallinen kansanmalli 60000mk.

Itselläni on kakasi viimeistä autoa ollut entisiä työsuhdeautoja. Molemmat siistejä ja hyvin pidettyjä.
Kyllä ostaessa näkee, miten autoa on pidetty. Meikkaamalla ei saa peitettyä käytön jälkiä, ja koeajo paljastaa viimeistään rankan käytön. Spoilerit yms "sportti" viritykset saavat kiertämään auton kaukaa. Mielummin ulkoisesti vakio, isolla moottorilla ja hyvin varustein.
Sananlaista ihmisiä ne työsuhdeautoilijat ovat kuin muutkin. Jotkut tarkkoja ja huolellisia, ja jotkut taas ei.

Mutta työsuhdeauto on aina huollettu säännöllisesti, korjattu kun vikaa on ja kolarin jälkeen merkkihuollossa korjattu.