Sibbe lainasi Deliusta 7. sinfoniassa!

Jean Sibeliuksen Deliusta kohtaan tuntema epäluuloisuus, kuvitellessaan näet joutuneensa juonittelujen kohteeksi selkänsä takana, ei kuitenkan estänyt häntä lainaamasta 7. sinfoniansa alkutahteja ja asteikkomotiivia, miltei nuotilleen transponoituna 7. sinfoniaansa "käärmeeksi" nimittämänsä ystävällisen Deliusin 1905 valmistuneesta laajasta ja aikaansa edellä olevasta anti-kristillisen filosofian kyllästämästä teoksesta, aivan kuten Delius moniselitteisemmin ja rikkaasti moduloiden käyttää Schubertin h-molli sinfonian sellojen ja basojen unisonona esittämää johdantoteemaa "pakana Requieminsa" avauksessa, joka on täysin epäortodoksista kirkkomusiikkia, ja siten sopimaton liturgiseen funktioon.

Also Sprach Zarasthustraan perustuen, kuten kirjaimellisemmin A mass of Life, Delius sävelsi 1816 "Pakana requieminsa" kunnioittaakseen siten sodassa kaatuneiden nuorten taiteilijoiden muistoa. Ikään kuin ennakoiden Toivo kuulan kohtaloa 2 vuotta myöhemmin.

Minä kunnioitan ihmistä, jka rakastaa elämää, alkaa muuan jakso kompaktista paljon tunti ja neljäkymmentä minuuttia pitkää Elämän messua lyhyemmässä "requiemissa", ja hämmästyttävää kyllä Schubertin h-molli sinfonia avausmotiivi kuuluu kromaattisesti hautovissa alkutahdeissa rytmisesti muunneltuna.

Ja jos haluaa surenmoisen paikoin jopa Henry Goreckin tekstuuriltaan mieleen tuovassa II-osassa voi kuulla myös pasuunateeman idun orkesterijohdannossa On the Mountains. Sibelius siis tunsi aatteellisen hengenheimolaisensa teoksen ja oli kuullut sen kenties Englannin vierauilujensa aikana.

(Filosofia ei suinkaan aina pyri antamaan jotakin uskonnontapaista merkitystä tai tarkitusta elämälle ja maailmalle, vaan ainoastaan sewlittämään elämän ilmiöitä rationaalisessa mielessä ja puhumaan totta)

Samaan tapaan jo Irmelin-oopperan Preludin, 1890, avauksen voi nähdä muistuttavan kovasti Sibeliuksen 4. sinfonian avausmotiivia, mikäli oikein muistan, elliptisten melodiapätkien aforistisessa käytössä.
3382
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

elius oli lukenut Zarathustran ja rakasti kirjaa, josta tuli hänen tärkeimpiä elämän kokemuksiaan ja virikkeitään luomistyölleen pyrkie löytämään positiivisen vaihtoehdon kristilliselle uskolle, etsiessän tarkoitusta elämäänsä mm. luonnonmystiikasta.

Äänestä
  • tylsimysmäisiä yksinpuheluja koskevaan syytökseen vastaamalla itsellesi.

    Voihan sitä tietenkin keskustella itsensäkin kanssa – nimittäin jos haluaa tuota ikävystyttäjän ja palstan pilaajan "kunniaa" oikein enemmältikin kerätä!

    Äänestä

  • Me muut kirjoitti:

    tylsimysmäisiä yksinpuheluja koskevaan syytökseen vastaamalla itsellesi.

    Voihan sitä tietenkin keskustella itsensäkin kanssa – nimittäin jos haluaa tuota ikävystyttäjän ja palstan pilaajan "kunniaa" oikein enemmältikin kerätä!

    Take a walk.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Historia uusiksi kirjoitti:

Jean Sibeliuksen Deliusta kohtaan tuntema epäluuloisuus, kuvitellessaan näet joutuneensa juonittelujen kohteeksi selkänsä takana, ei kuitenkan estänyt häntä lainaamasta 7. sinfoniansa alkutahteja ja asteikkomotiivia, miltei nuotilleen transponoituna 7. sinfoniaansa "käärmeeksi" nimittämänsä ystävällisen Deliusin 1905 valmistuneesta laajasta ja aikaansa edellä olevasta anti-kristillisen filosofian kyllästämästä teoksesta, aivan kuten Delius moniselitteisemmin ja rikkaasti moduloiden käyttää Schubertin h-molli sinfonian sellojen ja basojen unisonona esittämää johdantoteemaa "pakana Requieminsa" avauksessa, joka on täysin epäortodoksista kirkkomusiikkia, ja siten sopimaton liturgiseen funktioon.

Also Sprach Zarasthustraan perustuen, kuten kirjaimellisemmin A mass of Life, Delius sävelsi 1816 "Pakana requieminsa" kunnioittaakseen siten sodassa kaatuneiden nuorten taiteilijoiden muistoa. Ikään kuin ennakoiden Toivo kuulan kohtaloa 2 vuotta myöhemmin.

Minä kunnioitan ihmistä, jka rakastaa elämää, alkaa muuan jakso kompaktista paljon tunti ja neljäkymmentä minuuttia pitkää Elämän messua lyhyemmässä "requiemissa", ja hämmästyttävää kyllä Schubertin h-molli sinfonia avausmotiivi kuuluu kromaattisesti hautovissa alkutahdeissa rytmisesti muunneltuna.

Ja jos haluaa surenmoisen paikoin jopa Henry Goreckin tekstuuriltaan mieleen tuovassa II-osassa voi kuulla myös pasuunateeman idun orkesterijohdannossa On the Mountains. Sibelius siis tunsi aatteellisen hengenheimolaisensa teoksen ja oli kuullut sen kenties Englannin vierauilujensa aikana.

(Filosofia ei suinkaan aina pyri antamaan jotakin uskonnontapaista merkitystä tai tarkitusta elämälle ja maailmalle, vaan ainoastaan sewlittämään elämän ilmiöitä rationaalisessa mielessä ja puhumaan totta)

Samaan tapaan jo Irmelin-oopperan Preludin, 1890, avauksen voi nähdä muistuttavan kovasti Sibeliuksen 4. sinfonian avausmotiivia, mikäli oikein muistan, elliptisten melodiapätkien aforistisessa käytössä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu