Vuoden työllistäjä palkinnon antaisin Suomen autoverotukselle. Suomen autoverotus työllistää tällä hetkellä EU-komissiota kahdella tapauksella ja Helsingin hallinto-oikeutta tuhansilla tapauksilla.
Onneksi olkoon.
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=auto_ja_verotus&article=124542
Komissio § Suomi
14
1841
Vastaukset
- Palkinto69
Jorma viitanen pelkäämätön ja suoraselkäinen journalisti!
Hyvä Jorma! - on vaan
Poiminta Suomen vastineesta:
"...saa kuitenkin käyttää
väliaikaisesti veroja suorittamatta..."
Autovero ja auton käyttömaksu säädettiin myös väliaikaisiksi. Varmaan samaa Suomen valtion väliaikaisuuskäsitettä voi soveltaa myös tuossa autoveron suorittamisessa.- historian tuntija
On se ihme, kun jatkuvasti jaksetaan jauhaa käyttömaksun väliaikaisuutta. Se kyllä säädettiin jo alun perin pysyväksi.
Autoverolain säätämshistoria oli suunnilleen sellainen, että 1960-luvulla oli voimassa useita yhden vuoden verolakeina säädettyjä autoverolakeja, kunnes vuoden 1967 autoverolaki säädetiin pysyvänä.
Se siitä "väliaikaisuudesta". - historiaa
historian tuntija kirjoitti:
On se ihme, kun jatkuvasti jaksetaan jauhaa käyttömaksun väliaikaisuutta. Se kyllä säädettiin jo alun perin pysyväksi.
Autoverolain säätämshistoria oli suunnilleen sellainen, että 1960-luvulla oli voimassa useita yhden vuoden verolakeina säädettyjä autoverolakeja, kunnes vuoden 1967 autoverolaki säädetiin pysyvänä.
Se siitä "väliaikaisuudesta".Kun auton käyttömaksu säädettiin vuonna 1994, sitä perusteltiin autoveron tuoton alentumisella laman takia ja silloisen hallituksen puheissa se oli vain väliaikainen ratkaisu.
Autovero säädettiin (vuosi kerrallaan) 50-luvulla hillitsemään valuuttojen maastapakoa ja koska ylellisyystuotetta haluttiin verottaa.
Onhan peruste autoverolle vieläkin olemassa. Alikehittyneissä maissa auto on ylellisyystuote. - myös syynä
historiaa kirjoitti:
Kun auton käyttömaksu säädettiin vuonna 1994, sitä perusteltiin autoveron tuoton alentumisella laman takia ja silloisen hallituksen puheissa se oli vain väliaikainen ratkaisu.
Autovero säädettiin (vuosi kerrallaan) 50-luvulla hillitsemään valuuttojen maastapakoa ja koska ylellisyystuotetta haluttiin verottaa.
Onhan peruste autoverolle vieläkin olemassa. Alikehittyneissä maissa auto on ylellisyystuote.Autoveroa jatkettiin myös kauppapoliittisista syistä. Idänviennin vastapainoksi Neuvostoliitosta piti myös tuoda jotain. Autoveron avulla saatiin autojen hinnat niin ylös, ettei suurimmalla osalla kansaa ollut varaa ostaa muita autoja kuin Ladoja ja näin saatiin kauppaa tasapainoon.
- historian tuntija
historiaa kirjoitti:
Kun auton käyttömaksu säädettiin vuonna 1994, sitä perusteltiin autoveron tuoton alentumisella laman takia ja silloisen hallituksen puheissa se oli vain väliaikainen ratkaisu.
Autovero säädettiin (vuosi kerrallaan) 50-luvulla hillitsemään valuuttojen maastapakoa ja koska ylellisyystuotetta haluttiin verottaa.
Onhan peruste autoverolle vieläkin olemassa. Alikehittyneissä maissa auto on ylellisyystuote.Nimimerkki "historiaa" kytkee käyttömaksun laman vuoksi alentuneeseen autoveron tuottoon ja kuvittelee käyttömaksun tarkoitetun tämän vuoksi väliaikaiseksi.
Ei se näin ollut. Päätös käyttömaksusta tehtiin samala kerta kun hallitus antoi keväällä 1993 esityksen autoveron alentamiseksi. Autoveroprosentin alentaminen söisi autoveron tuottoa. Valtioneuvoston pöytäkirjoihin merkittiin tuolloin, että käyttömaksulla korvataan näin aiheutunut autoveron tuoton aleneminen. Se oli tietysti pysyvä, vaikka autojen kysyntä vaihteleekin. Näin ollen käyttömaksu oli jo alun perin pysyväksi tarkoitettu.
Mitkähän mahtavat olla "silloisen hallituksen puheet väliaikaisuudesta"? Seurasin asiaa aikoinaan tarkkaan ja olen myöhemmin tarkastanut myös tähän liittyvät julkiset asiakirjat, mm. eduskunnasta. Missään ei esiinny sanaakaan siitä, että esim. hallitus olisi tarkoittanut ko. veron väliaikaiseksi. Sen sijaan lehdistö alkoi melko pian luomaan myyttiä väliaikaisesta verosta.
Kannattaisi lukea vaikka ensimmäistä tarralla kannettua käyttömaksua koskeva hallituksen esitys (HE 218/1993). Perusteluissa ei mitään lamasta eikä sanakaan väliaikaisuudesta. - Vanha parta
historian tuntija kirjoitti:
Nimimerkki "historiaa" kytkee käyttömaksun laman vuoksi alentuneeseen autoveron tuottoon ja kuvittelee käyttömaksun tarkoitetun tämän vuoksi väliaikaiseksi.
Ei se näin ollut. Päätös käyttömaksusta tehtiin samala kerta kun hallitus antoi keväällä 1993 esityksen autoveron alentamiseksi. Autoveroprosentin alentaminen söisi autoveron tuottoa. Valtioneuvoston pöytäkirjoihin merkittiin tuolloin, että käyttömaksulla korvataan näin aiheutunut autoveron tuoton aleneminen. Se oli tietysti pysyvä, vaikka autojen kysyntä vaihteleekin. Näin ollen käyttömaksu oli jo alun perin pysyväksi tarkoitettu.
Mitkähän mahtavat olla "silloisen hallituksen puheet väliaikaisuudesta"? Seurasin asiaa aikoinaan tarkkaan ja olen myöhemmin tarkastanut myös tähän liittyvät julkiset asiakirjat, mm. eduskunnasta. Missään ei esiinny sanaakaan siitä, että esim. hallitus olisi tarkoittanut ko. veron väliaikaiseksi. Sen sijaan lehdistö alkoi melko pian luomaan myyttiä väliaikaisesta verosta.
Kannattaisi lukea vaikka ensimmäistä tarralla kannettua käyttömaksua koskeva hallituksen esitys (HE 218/1993). Perusteluissa ei mitään lamasta eikä sanakaan väliaikaisuudesta.Vuonna 1993 tehtiin autoveroon uudistus, jossa henkilöautojen veroa laskettiin, pakettiautot pantiin ensi kertaa autoverolle ja maastoautoille määrättiin henkilöautojen autovero. Tässä yhteydessä ei sovittu, saati sitten päätetty tulevasta käyttömaksusta yhtään mitään. Veron laskun tarkoitus oli saada pahoin lamaantunutta autokauppaa käyntiin ja vm laski silloin (toisin kuin -02/-03!) henkilöautojen veronlaskun maksavan itsensä takaisin kasvavalla menekillä.
Laman myötä autoveron tuotto jäi kuitenkin edelleen hyvin pieneksi ja seuraavana vuonna kehitettiin liikenteelle uusi lisävero, joka ei riippuisi taloudellisista suhdanteista (=autokaupasta), vaan olisi ns. varmaa tuloa.
Tämä käyttömaksu "myytiin" kansalle edellisen vuoden henkilöautoveron laskulla; samassa paketissa tehdystä pakettiautojen verollepanosta ja maastoautojen henkilöautoverotuksesta ei tietysti hiiskuttu enää sanaakaan. Veroa markkinoitiin myös laman sanelemalla pakolla, jolloin epäsuorasti annettiin ymmärtää, että tämä olisi tuon ennenkokemattoman laman väliaikainen kolehti.
Läheltä seuranneena muistan tapahtumien kulun aivan riittävän hyvin... - kylmäKalle
Vanha parta kirjoitti:
Vuonna 1993 tehtiin autoveroon uudistus, jossa henkilöautojen veroa laskettiin, pakettiautot pantiin ensi kertaa autoverolle ja maastoautoille määrättiin henkilöautojen autovero. Tässä yhteydessä ei sovittu, saati sitten päätetty tulevasta käyttömaksusta yhtään mitään. Veron laskun tarkoitus oli saada pahoin lamaantunutta autokauppaa käyntiin ja vm laski silloin (toisin kuin -02/-03!) henkilöautojen veronlaskun maksavan itsensä takaisin kasvavalla menekillä.
Laman myötä autoveron tuotto jäi kuitenkin edelleen hyvin pieneksi ja seuraavana vuonna kehitettiin liikenteelle uusi lisävero, joka ei riippuisi taloudellisista suhdanteista (=autokaupasta), vaan olisi ns. varmaa tuloa.
Tämä käyttömaksu "myytiin" kansalle edellisen vuoden henkilöautoveron laskulla; samassa paketissa tehdystä pakettiautojen verollepanosta ja maastoautojen henkilöautoverotuksesta ei tietysti hiiskuttu enää sanaakaan. Veroa markkinoitiin myös laman sanelemalla pakolla, jolloin epäsuorasti annettiin ymmärtää, että tämä olisi tuon ennenkokemattoman laman väliaikainen kolehti.
Läheltä seuranneena muistan tapahtumien kulun aivan riittävän hyvin...Vanha parta:
Vuonna 1993 tehtiin autoveroon uudistus, jossa henkilöautojen veroa laskettiin, pakettiautot pantiin ensi kertaa autoverolle ja maastoautoille määrättiin henkilöautojen autovero. Tässä yhteydessä ei sovittu, saati sitten päätetty tulevasta käyttömaksusta yhtään mitään.
Läheltä seuranneena muistan tapahtumien kulun aivan riittävän hyvin...
Esitys autoverolain muuttamisesta 1993:
>>Autoveron määrää ehdotetaan alennettavaksi, jotta odotettavissa oleva ajoneuvojen tuontihintojen ja muiden kustannusten nousu ei täysimääräisesti vaikuttaisi henkilöautojen kuluttajahintoja nostavasti. Vallitsevassa tilanteessa veronalennuksen ei voida olettaa mahdollisesti lyhytaikaista vaikutusta lukuun ottamatta kuitenkaan alentavan henkilöautojen kuluttajahintoja. Autoveron muutoksella arvioidaan tämän vuoksi olevan vähäisempi vaikutus myytävien henkilöautojen määriin kuin aiempien autoveron alennusten yhteydessä.
Henkilöautojen kuluttajahinnat ovat joulukuusta 1991 joulukuuhun 1992 nousseet noin 10,6 prosenttia.
Edellä mainittujen hintavaikutusten lisäksi autoveroa on tarkoituksenmukaista alentaa siitäkin syystä, että tämä luo jatkossa mahdollisuuksia auton käytön verotuksen painottamiseen.
Autoveron alennuksen määräksi ehdotetaan 20 prosenttiyksikköä autoveron kerrointekijästä, jolloin autovero olisi auton verotusarvon määrä korotettuna 2 prosentilla ja vähennettynä 4 600 markalla. Veromuutoksen vaikutus henkilöautojen kuluttajahintoihin olisi laskennallisesti suunnilleen neutraali 8,5 prosentin suuruisella tuontihintojen nousulla, jos oletetaan muiden hintatekijöiden pysyvän markkamääräisesti nykyisellään.
Verotuksen muilla osa-alueilla toteutettuja uudistuksia vastaavasti olisi myös autoverotuksessa tarkoituksenmukaista liittää verotuksen alentamiseen veropohjan laajentaminen. Tarve veropohjan laajentamiseen koskee välittömimmin pakettiautojen ja maastohenkilöautojen verotusta johtuen näiden ajoneuvojen tekniseen määrittelyyn liittyvistä ongelmista.>Kun hallitus antoi 29 päivänä huhtikuuta 1993 eduskunnalle autoveron alentamista koskeneen esityksen auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta (HE 42/1993 vp) merkittiin valtioneuvoston pöytäkirjaan lausuma, jonka mukaan hallituksen tarkoituksena on korvata aleneva veron tuotto kaikkia autoja koskevalla vuotuisella maksulla, joka otetaan käyttöön vuoden 1994 alusta. - Rexa
kylmäKalle kirjoitti:
Vanha parta:
Vuonna 1993 tehtiin autoveroon uudistus, jossa henkilöautojen veroa laskettiin, pakettiautot pantiin ensi kertaa autoverolle ja maastoautoille määrättiin henkilöautojen autovero. Tässä yhteydessä ei sovittu, saati sitten päätetty tulevasta käyttömaksusta yhtään mitään.
Läheltä seuranneena muistan tapahtumien kulun aivan riittävän hyvin...
Esitys autoverolain muuttamisesta 1993:
>>Autoveron määrää ehdotetaan alennettavaksi, jotta odotettavissa oleva ajoneuvojen tuontihintojen ja muiden kustannusten nousu ei täysimääräisesti vaikuttaisi henkilöautojen kuluttajahintoja nostavasti. Vallitsevassa tilanteessa veronalennuksen ei voida olettaa mahdollisesti lyhytaikaista vaikutusta lukuun ottamatta kuitenkaan alentavan henkilöautojen kuluttajahintoja. Autoveron muutoksella arvioidaan tämän vuoksi olevan vähäisempi vaikutus myytävien henkilöautojen määriin kuin aiempien autoveron alennusten yhteydessä.
Henkilöautojen kuluttajahinnat ovat joulukuusta 1991 joulukuuhun 1992 nousseet noin 10,6 prosenttia.
Edellä mainittujen hintavaikutusten lisäksi autoveroa on tarkoituksenmukaista alentaa siitäkin syystä, että tämä luo jatkossa mahdollisuuksia auton käytön verotuksen painottamiseen.
Autoveron alennuksen määräksi ehdotetaan 20 prosenttiyksikköä autoveron kerrointekijästä, jolloin autovero olisi auton verotusarvon määrä korotettuna 2 prosentilla ja vähennettynä 4 600 markalla. Veromuutoksen vaikutus henkilöautojen kuluttajahintoihin olisi laskennallisesti suunnilleen neutraali 8,5 prosentin suuruisella tuontihintojen nousulla, jos oletetaan muiden hintatekijöiden pysyvän markkamääräisesti nykyisellään.
Verotuksen muilla osa-alueilla toteutettuja uudistuksia vastaavasti olisi myös autoverotuksessa tarkoituksenmukaista liittää verotuksen alentamiseen veropohjan laajentaminen. Tarve veropohjan laajentamiseen koskee välittömimmin pakettiautojen ja maastohenkilöautojen verotusta johtuen näiden ajoneuvojen tekniseen määrittelyyn liittyvistä ongelmista.>Kun hallitus antoi 29 päivänä huhtikuuta 1993 eduskunnalle autoveron alentamista koskeneen esityksen auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta (HE 42/1993 vp) merkittiin valtioneuvoston pöytäkirjaan lausuma, jonka mukaan hallituksen tarkoituksena on korvata aleneva veron tuotto kaikkia autoja koskevalla vuotuisella maksulla, joka otetaan käyttöön vuoden 1994 alusta.KylmäKalle kirjoitti:
"Mm. usein täälläkin esiintyvät puheet väliaikaisesta käyttömaksusta ovat täysin tuulesta temmattuja, kuten noista lakiesityksistä on luettavissa."
Ei tietenkään lakiesityksessä puhuta mitään väliaikaisuudesta, mutta poliitikot antoivat vahvasti ymmärtää että käyttömaksu olisi vain väliaikainen ratkaisu. Tämä tosin on aivan normaali poliittinen menettelytapa, että mediassa puhutaan toista ja todellisuudessa tehdään toisin. - kylmäKalle
Rexa kirjoitti:
KylmäKalle kirjoitti:
"Mm. usein täälläkin esiintyvät puheet väliaikaisesta käyttömaksusta ovat täysin tuulesta temmattuja, kuten noista lakiesityksistä on luettavissa."
Ei tietenkään lakiesityksessä puhuta mitään väliaikaisuudesta, mutta poliitikot antoivat vahvasti ymmärtää että käyttömaksu olisi vain väliaikainen ratkaisu. Tämä tosin on aivan normaali poliittinen menettelytapa, että mediassa puhutaan toista ja todellisuudessa tehdään toisin.Rexa:
Tämä tosin on aivan normaali poliittinen menettelytapa, että mediassa puhutaan toista ja todellisuudessa tehdään toisin.
kK:
En allekirjoita tätä. Kylläkin tiedän sen, ettei tieto useinkaan välity kansalaisille oikeassa muodossa. Mistä johtuu ? Ensinnäkään kansalaisilla ei ole riittävästi taustatietoa asioista ja toiseksi, tieto tulee välikäsien (media) kautta, joka joko tahallisesti tai tahtomattaan muuttaa asioita. Tietenkin myös poliitikot saattavat puhua asioista tietyillä painotuksilla ja toisaalta yleisö katselee maailmaa tietynväristen silmälasien läpi.
Mutta mikäli asioista haluaa saada selville todellisen laidan, on otettava itse selvää alkuperäisestä aineistosta ja suhtauduttava hyvin skeptisesti välitettyyn, tiivistettyyn ja pelkistettyyn tietoon.
Vielä lopuksi noista autoilun verojen väliaikaisuuksista. Käyttömaksu otettiin siis 1994 käyttöön uutena "tulevaisuuden" veromuotona ja sitähän nyt on jatkossa tarkoitus kehitellä pääasialliseksi veroksi. Autoverolaki sensijaan säädettiin muutamana vuonna 50-60-lukujen vaihteessa väliaikaisena, mutta sekin on ollut pysyvä jo yli 40 vuotta, eli mitä hyöytä on vedota muinaisiin väliaikaisiin lakeihin. Eihän muutenkaan enää eletä 50-lukua, eikä sen aikuisilla säännöillä. - Vanha parta
kylmäKalle kirjoitti:
Vanha parta:
Vuonna 1993 tehtiin autoveroon uudistus, jossa henkilöautojen veroa laskettiin, pakettiautot pantiin ensi kertaa autoverolle ja maastoautoille määrättiin henkilöautojen autovero. Tässä yhteydessä ei sovittu, saati sitten päätetty tulevasta käyttömaksusta yhtään mitään.
Läheltä seuranneena muistan tapahtumien kulun aivan riittävän hyvin...
Esitys autoverolain muuttamisesta 1993:
>>Autoveron määrää ehdotetaan alennettavaksi, jotta odotettavissa oleva ajoneuvojen tuontihintojen ja muiden kustannusten nousu ei täysimääräisesti vaikuttaisi henkilöautojen kuluttajahintoja nostavasti. Vallitsevassa tilanteessa veronalennuksen ei voida olettaa mahdollisesti lyhytaikaista vaikutusta lukuun ottamatta kuitenkaan alentavan henkilöautojen kuluttajahintoja. Autoveron muutoksella arvioidaan tämän vuoksi olevan vähäisempi vaikutus myytävien henkilöautojen määriin kuin aiempien autoveron alennusten yhteydessä.
Henkilöautojen kuluttajahinnat ovat joulukuusta 1991 joulukuuhun 1992 nousseet noin 10,6 prosenttia.
Edellä mainittujen hintavaikutusten lisäksi autoveroa on tarkoituksenmukaista alentaa siitäkin syystä, että tämä luo jatkossa mahdollisuuksia auton käytön verotuksen painottamiseen.
Autoveron alennuksen määräksi ehdotetaan 20 prosenttiyksikköä autoveron kerrointekijästä, jolloin autovero olisi auton verotusarvon määrä korotettuna 2 prosentilla ja vähennettynä 4 600 markalla. Veromuutoksen vaikutus henkilöautojen kuluttajahintoihin olisi laskennallisesti suunnilleen neutraali 8,5 prosentin suuruisella tuontihintojen nousulla, jos oletetaan muiden hintatekijöiden pysyvän markkamääräisesti nykyisellään.
Verotuksen muilla osa-alueilla toteutettuja uudistuksia vastaavasti olisi myös autoverotuksessa tarkoituksenmukaista liittää verotuksen alentamiseen veropohjan laajentaminen. Tarve veropohjan laajentamiseen koskee välittömimmin pakettiautojen ja maastohenkilöautojen verotusta johtuen näiden ajoneuvojen tekniseen määrittelyyn liittyvistä ongelmista.>Kun hallitus antoi 29 päivänä huhtikuuta 1993 eduskunnalle autoveron alentamista koskeneen esityksen auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta (HE 42/1993 vp) merkittiin valtioneuvoston pöytäkirjaan lausuma, jonka mukaan hallituksen tarkoituksena on korvata aleneva veron tuotto kaikkia autoja koskevalla vuotuisella maksulla, joka otetaan käyttöön vuoden 1994 alusta.Kyllä nuoren polven tiedot noista 90-luvun alun lamavuosista ovat niin ohuet, että puhumme aivan eri kieltäkin.
Nimimerkki kylmäKallenkin tietämys koostuu vain noista virallisista jälkipolville jääneista kirjauksista, kuten hallituksen esityksistä. Ne ovat kenen tahansa ulottuvilla olevia, eivätkä ne kerro mitään asioiden taustoista ja kytkennöistä.
Autoveron laskemista edelsi voimakas autoalan lobbaus, joka pelotteli konkursseilla ja rajulla alan työllisyyden edelleen heikentymisellä, mikäli uusien autojen myyntimahdollisuuksia ei avitettasi. Alahan oli sitten 90-taitteen velkaantunut pahasti lihavien vuosien innostamana tehdyillä rajuilla investoinneilla. Alalla oli myös poikkeuksellisen paljon valuuttalainoja, jotka olivat räjäneet käsiin devalvaation ja kohonneen korkotason myötä. Myynnin romahtaminen oli lopullinen sinetti.
Tämän eturyhmän vaikutus autoveron laskemiseen oli niin voimakas, että hallituksen esitykseen piti erikseen kirjata vakuuttelu, että kyseessä on vain pieni ja riittämätön apu voimakkaasti kohonneiden kustannusten kurimukssa kamppailevalle alalle, eikä suinkaan mikään valtion avokätinen subventio yksittäiselle talouden alalle. Silloisessa valtiontalouden tilassa yksittäisen alan (vieläpä tuonnin; ei viennin!) tukeminen ei olisi saanut ymmärrystä, kun leipäjonot ja työttömyysluvut olivat ennennäkemättömät.
Aikanaan seuranneen käyttömaksun yhteys tuohon autoveron laskuun oli valmisteluvaiheessa täysin olematon. Tuo hallituksen esitykseen kirjattu epämääräinen lausahdus "Edellä mainittujen hintavaikutusten lisäksi autoveroa on tarkoituksenmukaista alentaa siitäkin syystä, että tämä luo jatkossa mahdollisuuksia auton käytön verotuksen painottamiseen" oli tuossa vaiheessa käytännössä ainoa yhteys näille asioille. Mitään konkreettista keskustelua saati esityksiä "jatkosta" tai sen aikataulusta ei ollut. Vastaavia "tulevia mahdollisuuksia" on hallitusten esitykset olleet täynnä, mutta niistä aniharva on edennyt "aikanaan" yhtään mihinkään.
Kyllä jälkikäteen pelkästään vanhoja hallituksen esityksiä tai valtioneuvoston pöytäkirjoja lukemalla saa kovin valjun kuvan asioista ja niiden yhteyksistä ja taustoista. Lukijan pitää ymmärätää, että niihin kirjataan vain tarkoin harkittuja sanamuotoja. Tai sanomatta jättämisiä. Joilla annetaan haluttu kuva tai haluttaessa itselle hyvinkin laaja liikkumavara tulkinnassa. Jo pelkästään eduskunnan istuntojen pöytäkirjat ovat selvästi paremmin taustottavia.
Mutta kaikkein parhain tieto on niillä, jotka ovat olleet aikanaan mukana... - kylmäKalle
Vanha parta kirjoitti:
Kyllä nuoren polven tiedot noista 90-luvun alun lamavuosista ovat niin ohuet, että puhumme aivan eri kieltäkin.
Nimimerkki kylmäKallenkin tietämys koostuu vain noista virallisista jälkipolville jääneista kirjauksista, kuten hallituksen esityksistä. Ne ovat kenen tahansa ulottuvilla olevia, eivätkä ne kerro mitään asioiden taustoista ja kytkennöistä.
Autoveron laskemista edelsi voimakas autoalan lobbaus, joka pelotteli konkursseilla ja rajulla alan työllisyyden edelleen heikentymisellä, mikäli uusien autojen myyntimahdollisuuksia ei avitettasi. Alahan oli sitten 90-taitteen velkaantunut pahasti lihavien vuosien innostamana tehdyillä rajuilla investoinneilla. Alalla oli myös poikkeuksellisen paljon valuuttalainoja, jotka olivat räjäneet käsiin devalvaation ja kohonneen korkotason myötä. Myynnin romahtaminen oli lopullinen sinetti.
Tämän eturyhmän vaikutus autoveron laskemiseen oli niin voimakas, että hallituksen esitykseen piti erikseen kirjata vakuuttelu, että kyseessä on vain pieni ja riittämätön apu voimakkaasti kohonneiden kustannusten kurimukssa kamppailevalle alalle, eikä suinkaan mikään valtion avokätinen subventio yksittäiselle talouden alalle. Silloisessa valtiontalouden tilassa yksittäisen alan (vieläpä tuonnin; ei viennin!) tukeminen ei olisi saanut ymmärrystä, kun leipäjonot ja työttömyysluvut olivat ennennäkemättömät.
Aikanaan seuranneen käyttömaksun yhteys tuohon autoveron laskuun oli valmisteluvaiheessa täysin olematon. Tuo hallituksen esitykseen kirjattu epämääräinen lausahdus "Edellä mainittujen hintavaikutusten lisäksi autoveroa on tarkoituksenmukaista alentaa siitäkin syystä, että tämä luo jatkossa mahdollisuuksia auton käytön verotuksen painottamiseen" oli tuossa vaiheessa käytännössä ainoa yhteys näille asioille. Mitään konkreettista keskustelua saati esityksiä "jatkosta" tai sen aikataulusta ei ollut. Vastaavia "tulevia mahdollisuuksia" on hallitusten esitykset olleet täynnä, mutta niistä aniharva on edennyt "aikanaan" yhtään mihinkään.
Kyllä jälkikäteen pelkästään vanhoja hallituksen esityksiä tai valtioneuvoston pöytäkirjoja lukemalla saa kovin valjun kuvan asioista ja niiden yhteyksistä ja taustoista. Lukijan pitää ymmärätää, että niihin kirjataan vain tarkoin harkittuja sanamuotoja. Tai sanomatta jättämisiä. Joilla annetaan haluttu kuva tai haluttaessa itselle hyvinkin laaja liikkumavara tulkinnassa. Jo pelkästään eduskunnan istuntojen pöytäkirjat ovat selvästi paremmin taustottavia.
Mutta kaikkein parhain tieto on niillä, jotka ovat olleet aikanaan mukana...Samaa mieltä paria poikkeusta lukuunottamatta.
Vanha parta:
Nimimerkki kylmäKallenkin tietämys koostuu vain noista virallisista jälkipolville jääneista kirjauksista, kuten hallituksen esityksistä.
kK:
Vikaan meni. Omakohtaista kokemusta autoalalta ja -verotuksesta 60-luvulta lähtien.
Vanha parta:
Mitään konkreettista keskustelua saati esityksiä "jatkosta" tai sen aikataulusta ei ollut.
kK:
Tämä ei pidä paikkansa. Samalla kun autoveron alentamisesta päätettiin - silloinkin autokaupan painostuksesta, aivan kuten sanoit - päätettiin myös käyttömaksusta, joskin sen valmistelu oli kesken, eli se saatiin voimaan vasta 1.1.1994. Mitä annettiin julkisuuteen, toimesta ja missä muodossa on sitten eri asia. Ajat olivat Viinasen putiikissa (VM) silloin ankeammat, kuin yleensä ymmärrettiin.
Vanha parta:
Mutta kaikkein parhain tieto on niillä, jotka ovat olleet aikanaan mukana...
kK:
Itse en tuohon aikaan, enkä sen jälkeenkään ole ollut autoalalla, mutta lamavuosista sattuu olla näkemys aitiopaikalta. Ja autokuppa se lobbaa edelleen utoveron poistoa ja veron maksun siirtämistä suoraan auton käyttäjille käyttömaksun muodossa. Ja miksikö eivät niin tekisi ? Kukin saa vapaasti etujaan valvoa. - tulla
kylmäKalle kirjoitti:
Samaa mieltä paria poikkeusta lukuunottamatta.
Vanha parta:
Nimimerkki kylmäKallenkin tietämys koostuu vain noista virallisista jälkipolville jääneista kirjauksista, kuten hallituksen esityksistä.
kK:
Vikaan meni. Omakohtaista kokemusta autoalalta ja -verotuksesta 60-luvulta lähtien.
Vanha parta:
Mitään konkreettista keskustelua saati esityksiä "jatkosta" tai sen aikataulusta ei ollut.
kK:
Tämä ei pidä paikkansa. Samalla kun autoveron alentamisesta päätettiin - silloinkin autokaupan painostuksesta, aivan kuten sanoit - päätettiin myös käyttömaksusta, joskin sen valmistelu oli kesken, eli se saatiin voimaan vasta 1.1.1994. Mitä annettiin julkisuuteen, toimesta ja missä muodossa on sitten eri asia. Ajat olivat Viinasen putiikissa (VM) silloin ankeammat, kuin yleensä ymmärrettiin.
Vanha parta:
Mutta kaikkein parhain tieto on niillä, jotka ovat olleet aikanaan mukana...
kK:
Itse en tuohon aikaan, enkä sen jälkeenkään ole ollut autoalalla, mutta lamavuosista sattuu olla näkemys aitiopaikalta. Ja autokuppa se lobbaa edelleen utoveron poistoa ja veron maksun siirtämistä suoraan auton käyttäjille käyttömaksun muodossa. Ja miksikö eivät niin tekisi ? Kukin saa vapaasti etujaan valvoa.kK:
”Vikaan meni. Omakohtaista kokemusta autoalalta ja -verotuksesta 60-luvulta lähtien.”
kK:
”Itse en tuohon aikaan, enkä sen jälkeenkään ole ollut autoalalla, mutta lamavuosista sattuu olla näkemys aitiopaikalta.” - XQXQ
tulla kirjoitti:
kK:
”Vikaan meni. Omakohtaista kokemusta autoalalta ja -verotuksesta 60-luvulta lähtien.”
kK:
”Itse en tuohon aikaan, enkä sen jälkeenkään ole ollut autoalalla, mutta lamavuosista sattuu olla näkemys aitiopaikalta.”Kylmiskin siellä Esson paarissa nuoku.On vain jäänyt huomaamatta,että Seohan se nykyään on.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1331910- 69834
Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28787Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?258717Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64698Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132669- 10653
- 26633
- 77633
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.200626