Eli tarinani on tällainen. Olen seurustellut yhden naisen kanssa kolme vuotta. Ja vuosi sitten tapahtui jotain todella kamalaa. Tyttöystäväni raiskattiin. Se oli naiselleni kova paikka niinkun myös minulle. Aloimme heti käydä yhdessä terapeutilla yhdessä, että myös naiseni yksin. No muuten olemme tästä tapahtumasta toipuneet ihan hyvin. Mutta seksielämä. Ennen tätä tapahtunutta rakastelimme jopa useita kertoja päivässä. Raiskauksen jälkeen meni puoli vuotta ennenmmin kuin seuraavan kerran rakastelimme. Ymmärrän sen että tämä on tytölleni aika kova paikka. Olenkin tähän mennessä yrittänyt antaa hänelle vain läheisyyttä ja hellyyttä. Kuitenkin minä ainakin kaipaan jo nautintoa. Nykyään kun rakastelemme niin minusta tuntuu aina, että minäkin käytän tyttöystävääni hyväksi. Kun hän vaan on ja ei oo sillälailla mukana. Oikeestaan vaan odottaa koska tämä loppuu. Ennemmin hän oli todella aktiivinen sängyssä ja nyt hän on kuin eri planeetalta. Mä en ainakan tiedä mitä tehdä, kun sanoa en haluisi kun pelkään että loukkaan häntä. Ja kun ei minulle se seksi ole kaikki kaikessa. Mutta löytyiskö ketään joka vois ymmärtää tilannettani? Voiko seksielämämme koskaan palata ennalleen? Rakastan häntä syvästi mutta korjaako aika koskaan haavoja? Ihanaa jos jollain olis edes jotain sanottavaa minun autettavaksi, kiitos jo etukäteen.
Raiskattu Parisuhde
Pettynyt
71858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Halua varmaankaan kuulla mutta veikkanpa että tuollainen ei mene mielestä ikinä. Siis se kummittelee siellä taustalla varmasti lopunelämää, mutta helpotusta siihen voi tulla vuosien tai kymmenen vuoden päästä... Who knows.
Voin vain kuvitella tilanteen.. Aika helvettiä.
Olen tosi pahoillani tapahtuneesta. Mielen haavat ovat niin vaikeita, että siinä tarvitaan juuri terapiaa ja aikaa. Väkivalta ja onnettomuus ovat asioita, jotka ovat niin henkilökohtaisia, että niitä joutuu jokainen parsimaan yksin itsessään.
On tosi hyvä se, että sinä rakastat. Tuo seksi on varmaan siksi kamalaa, että se tuo mieleen sen pahan tapahtuman. Ei siinä auta kuin aika, joka vie varmaan monta vuotta. Pääasia on pystyä puhumaan siitä, koska se on jotenkin saatava pois mielestä ja taka-alalle.
Olen kokenut saman v. 1998 ja sen seurauksena vielä tulin raskaaksi ja jouduin tekemään abortin.
Kauhea kokemus joka ei unohdu ikinä. Olen käynyt useamman kerran terapeutilla ja vasta kolmen vuoden kuluttua se alkoi helpottaa mutta sitä ei unohda koskaan, aina se tulee mieleen.
Silloisen mieheni kanssa se aiheutti todella vaikeuksia seksi elämässä ja lopulta eron, mutta nykyisessä suhteessani seksi sujuu jo aivan normaalisti, mutta se ongelma siitä seurasi että en voi enään saada lapsia, mutta pääasia on että asian unohtaa eikä se ole enään niin usein mielessä.
Raiskaaminen on yksi hirvittävimmistä tavoista loukata naista. Kyllä tulee hirveä raivo päälle, kun lukee noista raiskaajista. Sinä olet hyvä tyyppi, juttele, porise ja nosta asia esille-puhuminen lieventää tuskaa ja asiat saavat oikeat mittasuhteet. Voimia sulle !
Luulen, että tyttöystäväsi tietää suhteenne tarvitsevan seksiä ja hän yrittää omalla tavallaan miellyttää sinua eikä halua menettää sinua esim. kieltäytymällä täysin seksistä. Hän ei kuitenkaan pysty tuntemaan samaa mielihyvää ja luottamusta kanssasi kuin ennen, mikä on ihan ymmärrettävää.
Rakastat ja toivot tyttöystävällesi hyvää. Kerro se hänelle. Kerro toiveesi, että tahtoisit hänen kanssaan molempia tyydyttävän seksisuhteen muun lisäksi. Että et tahdo vain seksisuhdetta etkä vain sinua tyydyttävää seksisuhdetta.
Olisi hyvä aktivoida asian unohtumista. Hyväile häntä rauhallisesti ja toista hänelle (hellästi), että tahdot hänelle hyvää. Toista, että rakastat häntä, etkö koskaan tekisi mitään hänen tahtoaan vastaan. Sano, että teet hänelle vain hyvää.
Hän saa täysin päättää, miten pitkälle hyväilyissä menet ja aluksi olisi hyvä, että hän saa todella näyttää rajat, jotta hän ymmärtää, ettei häneen kohdistettu loukkaus ole sinun taholtasi odotettavissa.
Voisi olla varmaan hyvä tehdä edellämainitun kaltaisia "rentoutusharjoituksia" ja pidättäytyä hetkeksi seksistä. Odottaa, että hänen luottamuksensa kasvaa ja että hän tuntee jälleen mielihyvää lähelläsi. Tietenkään ikuisesti ei voi odottaa.
Nämä asiat ovat herkkiä ja raiskauksesta toipuminen on hidasta. Mielestäni teillä on molemmilla halua ja rakkautta suhteessanne niin, että teillä on hyvät mahdollisuudet selvitä ongelmistanne.
Meille kävi samoin. Asia aiheutti ongelmia vuosien ajan, muttei johtanut eroon. Erosimme muista syistä.
Kun aikaa oli kulunut tarpeeksi ja asiaa oli käsitelty sekä terapiassa että muin mahdollisin tavoin lopullinen läpimurto oli tilanteen normalisoiminen. Tarkoitan, että varmasti molempien on vaikea hyväksyä tapahtunutta. Itse otin massaa päälle sadan kilon ja kehityin kamppailulajeissa sekä kannoin jopa asetta mukanani toimittaakseni sen mitä oikeuslaitos ei pystynyt. Hänen puolestaan en ota kantaa tästä puolesta. Hyväksyminen auttoi kuitenkin ahdistukseen sekä minulla että hänellä.
Loppujen lopuksi se, että osoitin hänelle suurempaa hellyyttä tai korostin rakkautta vain muistutti tapahtumasta. Vuosien jälkeen siis ratkaisu oli kohdella häntä tasaveroisena kuten ennenkin. Mutta vasta kun akuutit haavat olivat parantuneet. Samoin seksielämään palautunut huumori auttoi asiaa.
Summasummarum:
Nyt on kulunut hyvin pitkä aika tapahtuneesta, yli 10 vuotta. Molemmilla on takana useampia pitkiä parisuhteita sen jälkeen. Olemme olleet hyviä ystäviä koko ajan. Kaikki ei kuitenkaan ole kummallakaan hyvin. Tapahtunut muutti kuitenkin kaiken. Voin vain tässä puhua omasta puolestani. Olen kärsinyt vuosikausia masennuksesta, vierailen silloin tällöin avo-osastolla ja kriisihetkinä, kuten itsetuhon hetkinä tai yrityksen jälkeen, suljetulla. Asiasta on aiheutunut varsinkin hänelle, mutta myös minulle kohtuutonta vahinkoa. Kosto mieli on herännyt, mitään menetettävää ei enää ole.
Kokemus vahvisti suhdettamme, mutta se on jäänyt ainoaksi mitään merkitseväksi suhteeksi. Tämä on vaikuttanut sekä hänen että minun sen jälkeisiin suhteisiin ja siis myös kolmansiin osapuoliin. Kohtuutonta. En ymmärrä raiskaajaa mitenkään, edes sairaana, en mitenkään. Toivon voivani tehdä asialle jotain fyysisen ja henkisen, vastaavan, väkivallan muodossa.
Älä MISSÄÄN NIMESSÄ rakastele häntä, jos hän vaikuttaa poissaolevalta! Sehän kertoo, että hän alistuu sinulle vain sinun mieliksi ja kaikki seksiin liittyvä alistuminen on myrkkyä hänen haavoilleen. Sinun pitää tehdä selväksi hänelle, että hänen EI TARVITSE suostua seksiin, että et ala pettämään sen takia (mikäli se nyt oikeasti pitää paikkansa). Itseäni oma veljeni käytti hyväkseen lapsena, enkä ikinä toivu siitä! Ei näistä asioista koskaan toivu täysin ja sinun pitääkin kysyä itseltäsi, kykenetkö sanomaan hyvästi sille seksikkäälle olennolle, joka tyttöystäväsi ennen oli? Hän ei enää tule olemaan täysin samanlainen, osa hänestä on viety pois ikuisiksi ajoiksi. Mutta kunhan seksiin saadaan edes jonkinlainen vastavuoroisuus, se on jo hyvä. Älä anna hänen ottaa alistuvaa asennetta seksiin! Hänenhän pitäisi nimeenomaan erkaantua siitä alistetun tunteesta! Omalla kohdallani seksielämä on lopullisesti pilalla, mutta hänellä on vielä toivoa!