Miten muuttua?

En nyt tiedä onko tämä ihan oikea palsta tälle, mutta sydän hajallahan tässä ollaan, raastavassa parisuhteessa kun eletään. Taas kerran on tullut eteen valinta. Erotako suosiolla vai yrittääkö vielä jotain. Alan olla niin hemmetin lopussa tähän ainaiseen tappeluun, kuten myös poikaystäväni, ja nyt hän uhkaa taas erota. En voi väittää etteikö se vaihtoehto olisi käynyt omassakin mielessäni, mutta toisaalta, rakastan häntä hyvin paljon ja olen tehnyt itselleni lupauksen, että kaikkeni yritän tämän suhteen eteen tehdä, vaikken kyllä loputtomiin suostu kärsimäänkään.
Poikaystäväni sanoo, että suurin osa meidän riidoista on minun syytäni, ja olen alkanut itsekin uskoa siihen.

En vain jotenkin osaa olla hiljaa, kun joku asia vaivaa ja poikaystäväni väittää että tuon asiat aina jotenkin väärällä tavalla esille. En kuulemma myöskään anna hänen olla oma itsensä, mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin. Olen siis kaikin puolin hirveä ämmä. Varmaan tuosta ainakin osaa todella pitää paikkansa, ja sen tiedostaminen sattuu, todella sattuu. Toivottavasti ette siis arvostele käytöstäni liian ankarasti! =(

Kuinka ihmeessä pystyn muuttamaan itseäni niin että voisimme molemmat olla onnellisia? Miten saada aikaan muutos omassa itsessään? Vaikeaa se tulee olemaan, sen tiedän, mutta pakko sitä on jotain yrittää, jo siksikin, että jos tämä suhde ei jatku niin seuraavassa suhteessa samat ongelmat tulisivat vastaan kuitenkin. Olen todella epätoivoinen...
5828
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Periaatteessa ihminen ei muutu koskaan. Mutta hän voi kypsyä ja kasvaa aikuisuuteen ja oppia joustamaan omista periaatteista. Parisuhdehan on vuorovaikutusta kahden ihmisen välillä. Jos kumpikin pitää aina "päänsä" eikä jousta tippaakaan, niin suhde voi olla todella yhtä riitelemistä koko ajan.

Aikoinani huomasin, että "pienellä joustolla" sai ihmeitä aikaan. Myös toinen osapuoli alkoi joustamaan omista periaatteistaan ja harmonia oli hankittu parisuhteeseen.

Äänestä
  • Kiitos vastauksestasi. Oikeastaan tarkoitinkin juuri sitä kypsymistä ja aikuiseksi kasvamista.
    Tietyistä asioista on vaan niin vaikeaa joustaa, vaikka itse ongelmat tiedostaakin. En sitten tiedä voisiko se osaksi johtua siitä että seurustelee väärän ihmisen kanssa... Sekin ajatus vaan tuntuu aika pahalta.

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    Kiitos vastauksestasi. Oikeastaan tarkoitinkin juuri sitä kypsymistä ja aikuiseksi kasvamista.
    Tietyistä asioista on vaan niin vaikeaa joustaa, vaikka itse ongelmat tiedostaakin. En sitten tiedä voisiko se osaksi johtua siitä että seurustelee väärän ihmisen kanssa... Sekin ajatus vaan tuntuu aika pahalta.

    Rehellisesti sanottuna, me emme koskaan etukäteen tiedä, kuka on oikea ja kuka on väärä seurustelukumppani.

    Mutta jos sinulla on nyt jo tunne, että seurustelet väärän miehen kanssa, niin miksi jatkat tätä juttua, koska se suhde kuitenkin jossain vaiheessa kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

    Eli etsi sitä oikeaa nyt ja jatka elämääsi.

    Äänestä

miksi roikutte
epätyydyttävässä
suhteessa?

Äänestä
  • että olen useasti ajatellut, että ei se siitä vaihtamalla parane, jos ne ongelmat ovat omassa itsessään...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


lopussa kirjoitti:

En nyt tiedä onko tämä ihan oikea palsta tälle, mutta sydän hajallahan tässä ollaan, raastavassa parisuhteessa kun eletään. Taas kerran on tullut eteen valinta. Erotako suosiolla vai yrittääkö vielä jotain. Alan olla niin hemmetin lopussa tähän ainaiseen tappeluun, kuten myös poikaystäväni, ja nyt hän uhkaa taas erota. En voi väittää etteikö se vaihtoehto olisi käynyt omassakin mielessäni, mutta toisaalta, rakastan häntä hyvin paljon ja olen tehnyt itselleni lupauksen, että kaikkeni yritän tämän suhteen eteen tehdä, vaikken kyllä loputtomiin suostu kärsimäänkään.
Poikaystäväni sanoo, että suurin osa meidän riidoista on minun syytäni, ja olen alkanut itsekin uskoa siihen.

En vain jotenkin osaa olla hiljaa, kun joku asia vaivaa ja poikaystäväni väittää että tuon asiat aina jotenkin väärällä tavalla esille. En kuulemma myöskään anna hänen olla oma itsensä, mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin. Olen siis kaikin puolin hirveä ämmä. Varmaan tuosta ainakin osaa todella pitää paikkansa, ja sen tiedostaminen sattuu, todella sattuu. Toivottavasti ette siis arvostele käytöstäni liian ankarasti! =(

Kuinka ihmeessä pystyn muuttamaan itseäni niin että voisimme molemmat olla onnellisia? Miten saada aikaan muutos omassa itsessään? Vaikeaa se tulee olemaan, sen tiedän, mutta pakko sitä on jotain yrittää, jo siksikin, että jos tämä suhde ei jatku niin seuraavassa suhteessa samat ongelmat tulisivat vastaan kuitenkin. Olen todella epätoivoinen...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu