Naiset usein valittavat, kun heidän miehensä ei kunnioita tai arvosta heitä. Aivan, ei arvostakaan. Miksi pitäisi arvostaa?
Minä arvostan tai kunnioitan ihmisiä, jotka ovat oikeasti saaneet jotain aikaan maailman hyväksi. Nelson Mandelaa esimerkiksi. Mitä keskiverto nainen tai sen enempää mieskään on tehnyt ansaitakseen arvostusta? Se, että on jotakuinkin selvinnyt hengissä tähänasitisesta elämästään ei ole vielä mikään syy arvostaa ketään.
Minä rakastan puolisoani. Teen kaikkeni, että hän voisi olla onnellinen kanssani. En kuitenkaan voi väittää erityisesti arvostavani häntä. Tavallinen kuolevainenhan hän on ilman kummempia mainetekoja, aivan kuin minäkin.
Mitä tämä naisten jatkuva arvostuksesta puhuminen sitten tarkoittaa? Omituisimpia juttuja ovat ne, missä mies on ensin tehnyt jotain typerää, jonka jälkeen nainen sanoo, ettei enää voi arvostaa miestä. Tästä taasen seuraa, ettei voi rakastaakaan. Miksi tämä ihmissuhdejargon arvostuksesta täytyy ympätä tähän muuten aivan selvään syy-seuraus-ketjuun?
Minä arvostan tai kunnioitan ihmisiä, jotka ovat oikeasti saaneet jotain aikaan maailman hyväksi. Nelson Mandelaa esimerkiksi. Mitä keskiverto nainen tai sen enempää mieskään on tehnyt ansaitakseen arvostusta? Se, että on jotakuinkin selvinnyt hengissä tähänasitisesta elämästään ei ole vielä mikään syy arvostaa ketään.
Minä rakastan puolisoani. Teen kaikkeni, että hän voisi olla onnellinen kanssani. En kuitenkaan voi väittää erityisesti arvostavani häntä. Tavallinen kuolevainenhan hän on ilman kummempia mainetekoja, aivan kuin minäkin.
Mitä tämä naisten jatkuva arvostuksesta puhuminen sitten tarkoittaa? Omituisimpia juttuja ovat ne, missä mies on ensin tehnyt jotain typerää, jonka jälkeen nainen sanoo, ettei enää voi arvostaa miestä. Tästä taasen seuraa, ettei voi rakastaakaan. Miksi tämä ihmissuhdejargon arvostuksesta täytyy ympätä tähän muuten aivan selvään syy-seuraus-ketjuun?
Vastaukset 12
Vanhimmat
ihmisyyteen, jos yks musta maailmassa on ainoa jota voit arvostaa.
ettet todella ymmärrä mitä sana "arvostaa" sisältää ??
paremmin kuin moni nainen, joka hokee tätä naistenlehdistä ja netin keskustelupalstoilta opittua mantraa, jonka luullaan takaavan parisuhteen onnen.
Jos vain orjuudesta vapauttajia ja muita massojen sankareita arvostettaisiin tässä maailmassa, maailma olisi jo tuhonnut itsensä.
Yksilötason arvostus rotuun tai sukupuoleen katsomatta on se, joka vie ihmisen elämää toisen tai toisten kanssa eteenpäin.
Jos vastapuoli osoittautuu inhimillisesti ottaen typeräksi, arvostus alenee ilman muuta, koska on vaikea rakastaa ihmistä joka ihmisenä on nolla.
arvostus ja kunnioitus on sitä, että ottaa muut ihmiset huomioon, eikä ajattele vaan omaa itteensä.
Saavutusten arvostaminen on eri asia kuin tavallisten ihmisten arvostaminen.
Mutta eiköhän ihmisillä ole tästäkin asiasta aika monenlaisia käsityksiä.
jokainen ihminen ansaitse perusmäärän arvostusta. Tarkoittaen sitä, ettei kenelläkään ole oikeutta polkea toisen oikeuksia tai vähätellä toisen ihmisarvoa.
Nelson Mandelaa kohtaan voi tuntea erilaista, suurta, arvostusta ja kunnioitusta. Se perusmäärä kuuluu kuitenkin kaikille eläville olennoille.
Ja miten arvostus ja kunnioitus liittyy rakastamiseen... Jos kumppani esimerkiksi pettää, niin petetty voi kokea, että häntä on loukattu; häntä on kohdeltu tavalla, joka ei osoita arvostusta tai kunnioitusta eli olet tavallaan polkemut hänen oikeuksiaan ja vähätellyt hänen arvoaan.
Kunhan arvailen, en ole koskaan pohtinut asiaa =)
Ansaitseeko alkoholisti perusmäärän arvostusta? Entä puolisoaan pettävä? Entä vaimonhakkaaja? Tai lapsenraiskaaja?
vastattavaksi !
voiko kunnioittaa ja arvostaa ihmistä, joka ei itse puolestaan (käyttäytymisellään) arvosta ketään ?
käytännössä ei ainakaan oikein voi.
eikä tarvitsekaan ?
ja miten voisi ?
se olisi aika paljon vaadittu.
tosin sairaus on sairaus.
alkoholismi ja monet muut ovat psyyken sairauksia, joita on vaikea hyväksyä sairauksiksi
ja joita on vaikea ymmärtää ja tuntuu monesti, että "potilas" itse ei edes halua parantua, eikä edes tajua olevansa mitenkään sairas. alkoholisti ainakin kieltää viimeiseen asti olevansa alkoholisti/juoppo.
esitänkin lisäkysymyksen pohdittavaksi:
pitäisikö ihmistä arvostella/arvioida/arvostaa
omana itsenään vai tautinsa kautta ja mikä on se "ihminen omana itsenään" ?
joillakin voi olla hyvinkin kiltti perusluonne, mutta sekoavat toisinaan tai usein viinaan, muijan ja lasten pieksemiseen tai mihin kukakin.
missä on raja ?
kuinka pitkälle pitää ymmärtää ?
luulen, että aika moni painii todella vaikeitten ongelmien kanssa, mitä pitäisi tehdä elämälleen tällaisen ongelmaisen ihmisen kanssa, kun toivoa ei näytä juuri olevan ja kotikonstit on loppu.
Mitä tarkoitat? Eikö perusmäärä arvostusta tarkoita sitä, että kohdallaan ihmistä tasapuolisesti ja yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti?
Kyllä ihminen pitää hyväksyä, vaikka ei hänen tekoaan/ tekojaan hyväksyisikään.
Ihminen on enemmän kuin tekojensa summa. Ihmisarvoa ei voi mitata pelkästään hänen tekojensa perusteella. Mielestäni ihmisarvo on itseisarvo sinänsä, ei välinearvo, jonka voi saavuttaa, jos tekee suuria tekoja. Kunnioittaminen on mielestäni myös sitä, että arvostaa toisen mielipidettä, vaikka se eroaisi omasta.
Arvostukseen ja kunnioitukseen liittyy toki sen lisäksi tekemisen aspekti. Sellainen ihminen, joka on hyvä, suora ja rehellinen, herättää kunnioitusta toiminnallaan. Hänen ei välttämättä tarvitse tehdä suuria tekoja, riittä kun hän on suuri omassa elämässään. Siis "elää kuten saarnaa". Älykkäästi eläminen myös herättää kunnioituksta tekemisen kautta.
Ihmisen kunnioitus on minulle elämän kunnioittamista.
Jo pelkkää ihmisyyttä pitää arvostaa. Alkoholisti ei ole sen huonompi ihminen kun on alkoholiin langennut, vain heikompi. Kun lähtee ihmisyyden arvostamisesta ovat kaikki arvostettavia, mikä on totta! Kaikki me ei ansioituneet ja ansioituneet olemme saman arvoisia, niinkuin isäni tapaa sanoa, emme me kaikki voida olla lääkäreitä ja rauhan palkinnon saajia.
Toisille merkkaa vain maine ja kunnia ja tittelit ja mitalit. Heillekin varmasti löytyy kaltaisensa puoliso, kun jaksavat etsiä.
En haluaisi sellaista puolisoa jolla on kovin erilainen arvomaailma. Haluan tavallisen, maanläheisen nallukan joka arvostaa nimenomaan ihmisiä yksilöinä ja rakastaa minua omana itsenäni, ilman mitaleita, mainetta tai muuta kunniaa kuin itsekunnioitus. Hyvä keskituloinen ammatti jolla pärjää ja jonka hoitaa tunnollisesti. Miehen ammatilla ja tuloilla ja saavutuksilla ei ole väliä, kunhan ei niillä koreile.