Kumma juttu, että EU:sta ei oltaisi valmiita maksamaan 0,23 % BKT:sta jäsenmaksua, kun muut maat maksavat 0,4 % BKT:sta.
Kaiken lisäksi suomalaisia vaaditaan maksamaan KEHITYSAPUA 0,7 % BKT:sta!
Vittuako niille leopardihatuille mitään maksamaan?
Kaiken lisäksi suomalaisia vaaditaan maksamaan KEHITYSAPUA 0,7 % BKT:sta!
Vittuako niille leopardihatuille mitään maksamaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Leopardihatuille ei mene myös päätäntävalta. Euvostoliitolle se menee ja sikamaisen halvalla. Minusta kehitysapua voitaisiin vaikka tuplat, mutta Rysselin laskua voitaisiin pienentää.
Yhtälö ei mene tuolla tavoin. Kun Rysselin laskua pienennetään oikein tuntuvasti, kehitysapuakaan ei tarvitse maksaa niin paljon. Tätä kaikkein järkevintä konstia ei vaan haluta kokeilla.
Kun EU luopuisi maatalousprotektionismista, Rysseliin menevät eurot vähenesivät noin puolella. Samanaikaisesti kehitysmaiden oma maataloustuotanto lähtisi käyntiin ja kehitysmaat saisivat itse vientituloja. Kun kehitysmaat saavat itse vientituloja, kehitysavun tarve kehittyneiltä mailta vähenee. Tämä konsti on kyllä kaikkien tiedossa, mutta pienen ökysiäntäporukan suojeleminen pitkin Eurooppaa ei saa poliitikkoja tekemään järkeviä päätöksiä.
Kerskakulutushyödyke, kahvikin tulee nykyisin Vietnamista ja muista kehitysmaista. Miksikö?
Sillä on kysyntää. Ja välikädet vetävät suuret voitot, eikä viljelijälle jää sen enempää toimeentuloa kehitysmaassa, vaikka kuinka pelataan markkinatalouden hinnoilla ja ilman tukiaisia.
Älä suotta vedeä kik-hernettä nenään. Ei kehitysmaiden maataloustuotteilla ole täällä kysyntää, korkeintaan sianrehuksi:-)
kepulaisen juttuja suoltaa Mielipidepanki.
yksinkertaista todellakin?
"Rakennesopeutusohjelmia on toteutettu miltei kaikissa kehitysmaissa 1980-luvun alusta lähtien. Ohjelmat edellyttävät, että velanhoitoon on hankittava rahaa ennen kaikkea lisäämällä vientiä ja leikkaamalla valtion menoja. Koska kehitysmaat vievät samoja tuotteita, seurauksena on ollut ylitarjonta ja hintojen voimakas lasku. Tuontia taas on helpotettu madaltamalla tulleja.
Valtion menojen leikkaaminen on tarkoittanut mm. maataloustukien lopettamista ja terveydenhuolto- ja koulutusmenojen rajuja leikkauksia (useimmissa maissa koulu- ja terveyskeskusmaksut on palautettu). Tähän on liittynyt myös laaja yksityistäminen.
Kehitysmaiden velka on kasvanut nopeimmin juuri rakennesopeutumisohjelmien aikana. Lisäksi ohjelmien toteutuksen sosiaalinen hinta on ollut epäinhimillisen korkea. Nälkäänäkevien määrä on noussut miljardiin, toinen miljardi kärsii laadullisesta nälästä (yksipuolinen ravinto). Suurin osa nälkäänäkevistä on naisia ja lapsia. Lapsikuolleisuus ja synnytyskuolleisuus ovat lähteneet uudelleen nousuun. UNICEF:n tutkimuksen mukaan rakennesopeutusohjelmat tappavat joka vuosi puoli miljoonaa lasta. Ympäristöongelmat ovat kärjistyneet, kun maat myyvät velkojen maksamiseksi kaiken minkä irti saavat."
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Rakennesopeutusohjelmat
"Köyhät joutuvat muuttamaan marginaalisille maille, koska varakkaat valtaavat parhaimmat maat, useimmiten vientiviljelyn tarpeisiin."
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Miksik%F6yhi%E4
Kehitysapu
" Neljännes avusta on sidottu ostoihin antajamaista, samaten neljännes kehitysavusta kuluu velkojen korkojen maksuun.
Kehitysavun tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että kehitysavulla ei ole ollut köyhyyttä vähentävää vaikutusta.
Raaka-aineiden reaalihinnat ovat jo 1800-luvun lopulta lähtien jatkuvasti laskeneet. Rajuinta hinnanlasku on ollut viime vuosikymmeninä: vuosina 1970-2000 hinnat putosivat miltei kolmannekseen.
Tärkein syy hintojen laskuun on viimeaikoina ollut jatkuva ylitarjonta maailmanmarkkinoilla. Ylitarjonta johtuu siitä, mettä rakennesopeutusohjelmat pakottavat kasvattamaan vientiä. Näin teollisuusmaat käytännössä päättävät raaka-aineiden hinnasta, koska ne hallitsevat sekä tarjontaa että kysyntää. Toinen tärkeä syy hintojen laskuun on ollut se, että kehitysmaat ovat joutuneet purkamaan kaikki tuottajien tuotekohtaiset yhteistyösopimukset, joilla pyrittiin sääntelemään ja vakauttamaan tuotantoa. Kun esimerkiksi kahvisopimus purettiin vuonna 1989, kahvin hinta romahti puoleen lähes yhdessä yössä.
Kehitysmaat eivät jalosta omia raaka-aineitaan, sillä suuret ylikansalliset yritykset hallitsevat kehitysmaaraaka-aineiden kuljetusta, jalostusta ja kauppaa. Köyhien kehitysmaiden on käytännössä mahdotonta kilpailla niiden kanssa markkinoilla."
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Kehitysapu
"Miltei jokaiseen kehitysmaahan on perustettu ulkomaisille yrityksille erityisalue, missä kaupan "vapaus" on viety äärimmilleen: työntekijöillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia, ympäristösäädöksiä ei tarvitse noudattaa, voitot saa kotiuttaa kokonaan . Näillä alueilla työskentelee noin 50 miljoonaa työntekijää, pääasiassa nuoria naisia ja lapsia.
Miltei kaikki kaivannaisalan valtionyritykset kehitysmaissa on viime vuosina yksityistetty; eli käytännössä myyty ylikansallisille yrityksille. Maatalousraaka-aineiden ulkomaankauppaa hoitaneet valtion organisaatiot on purettu ja viljelijät myyvät tuotantonsa suoraan ylikansallisille."
"Lisäksi WTO-sopimus määrää kehitysmaat kotimaan tuotannosta riippumatta tuomaan osan elintarvikkeistaan."
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Seuraukset