Tämän palstan juttujen innoittamana kysäisen kuuluko puolison kännykän, sähköpostin, alusasujen ym. tarkkailu teidän mielestänne normaaliin parisuhteeseen? Ellei tällä tavoin toimi, syyllistyykö ns. sinisilmäisyyteen?
Jos epäilette toista pettämisestä ja keräilette todistuskappaleita niin mihin pyritte? Onko toimintanne mielestänne oikein ja miten sillä parannetaan suhdettanne siihen toiseen, epäilyksen alaisena olevaan puoliskoon?
Jos epäilette toista pettämisestä ja keräilette todistuskappaleita niin mihin pyritte? Onko toimintanne mielestänne oikein ja miten sillä parannetaan suhdettanne siihen toiseen, epäilyksen alaisena olevaan puoliskoon?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toisen tavaroiden penkominen on epäluottamuksen osoitusta. Parisuhde perustuu täydelliseen luottamukseen, eihän siinä muuten ole mitään mieltä. Teot puhuvat puolestaan kaikella tavalla. Ei ole mitään tarvetta ilman toisen lupaa tutkia mitään toiselle kuuluvaa. Mielenkiintoisi juttuja on tullut ilmi nettiyhteyksistä. Kaiken pitää olla selkeätä ja yhdessä sovittua, muuten suhde ei toimi. Juuri ongelmien ratkaisuhan on yksi vaikeissa asioissa osattava tapa saada asiat kuntoon. Penkomalla toisten tekemisiä kai yleensä tulee ilmi se, että suhde ei ole kunnossa ja toinen on puhunut potaskaa.
Normaaliin parisuhteeseen ei kuulu toisen epäileminen. Luottamus on suhteen a ja o!
Tietysti jos on aihetta epäillä (ja siis tosiaan aihetta) niin sitten tietysti saa tutkia mitä vain.
On ihan normaalia epäillä jos on selkeät viitteet siihen.. Toisen yksityiseen kajoaminen on jo moraalisesti väärin, mutta niin on pettäminenkin. Jokainen tekee päätöksensä itse!!
Esimerkki liiallisesta sinisilmäisyydestä (siis neiti X):
Rouva Y ja neiti X ovat kavereita jo lapsuudesta. Herra Y on kaveri neiti X:n pitkäaikaisen miesystävän T:n kanssa. Elämä sujuu 5 vuotta omalla painollaan, mutta yht'äkkiä T ja rouva Y aloittaa suhteen... hauskaa on, seksi on kivaa ja molemmat on tyytyväisiä! Herra Y saa tietää asiasta. Kuukausien vääntämisen tuloksena, herra ja rouva Y jatkaa avioliittoaan. Herra Y yrittää jatkaa kaverina T:n kanssa ettei muka tiedä kenen kanssa vaimonsa on pelehtinyt.
T ja neiti X päättävät mennä naimisiin. Ja T haluaisi vielä (ainakin) kerran rouvaa Y (Herra Y saa tietää taas ja rouva Y on kieltää suostuneensa T:n ehdotuksiin). Herra Y:llä palaa käpy ja kertoo neiti X:lle KAIKEN!!!
TULOS: Neiti X toteaa että herra Y on kusipäinen valehtelija,jonka pitäisi mennä hoitoon, eikä halua muuta kuin neiti X:n pöksyihin ja tuhota hänen tulevan avioliiton. Herra Y aivan varmasti valehteelee (X:n mukaan) koska T ja rouva X kieltää kaiken!!!
Ei kuulu tähän mutta Herra Y on päättänyt jättää nämä kaikki henkilöt rauhaan ja painua omille teilleen :) (ainoa fiksu päätös tässä, harmi kun lapset kärsii erosta)
Mulla on aina ollut jätkiä kavereina ja sen jätkäkaverini hyvin tietää, ennen kaikki oli ihan okei mulla sai olla jätkiä kavereina, mutta nyt kun puhelimeni soi ja lopetan puhelun alkaa kysely kuka soittaja oli! Kaikki tekstiviestit pitää aina muistaa näyttää muuten alkaa vittuilu salaisista ihailijoista tms... Ei ole kovin kiva tunne kun epäillään ja syyllistetään olemattomista miehistä! Ehkä ei auta kun jättää kaverit???