En tiedä, tuleeko oikealle palstalle, mutta kuuluuhan tuo seksi avioliittoon, heh.
Kyselyitä, kun alettiin tällä palstalla tehdä, niin ajattelin tästä kyselyn aloittaa. Meillä monivuotinen suhde ja seksi kuuluu vain harvakseltaan enää elämäämme, mutt emme sitä ole unohtaneet. Ehkä muutama kerta parissa kuukaudessa, mutta suukkoja, halauksia ja rakkauden osoituksia kyllä muuten osoitamme toisillemme. Ei se seksi ainaa kaikkea suhteessa merkitse, varsinkin pitkässä suhteessa!!
Muita mielipiteitä??
Kyselyitä, kun alettiin tällä palstalla tehdä, niin ajattelin tästä kyselyn aloittaa. Meillä monivuotinen suhde ja seksi kuuluu vain harvakseltaan enää elämäämme, mutt emme sitä ole unohtaneet. Ehkä muutama kerta parissa kuukaudessa, mutta suukkoja, halauksia ja rakkauden osoituksia kyllä muuten osoitamme toisillemme. Ei se seksi ainaa kaikkea suhteessa merkitse, varsinkin pitkässä suhteessa!!
Muita mielipiteitä??
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuolla palstalla käydään keskustelua aiheesta! :)
Aika aikaansa kutakin....hiljaista se on meidänkin makuuhuoneessa,mutta toisesta välittäminen ei todellakaan ole vähentynyt ,vaan päinvastoin .Rakkaus on vain vahvistunut ja parisuhde lujittunut yhdessä koettujen vuosien saatossa.
sujuu loistavasti kun käytetään mielikuvitustamme, vaihtelua ja virikkeitä.Edelleen intohimo räiskyy vahvana välillämme. Ei enää tietenkään ihan jokapäiväistä peuhaamista niinkuin suhteen alkuaikoina, joskus on pidempiäkin taukoja kuin 3-4 pv mutta itten kun hommeleihin taas päästään, niin kyllä laatu korvaa määrän ;D
Eli sanoisin, että olen seksielämäämme täysin tyytyväinen! :)
eli välillä puuhataan päivittäin ja välillä on sitten viikko tai kaksikin taukoa rakastelussa mutta yhä on antoisaa näin 13vuoden ja 4lapsen jälkeenkin.
Seksiä saa kun viitsii kylkeä kääntää.
Ja aika usein tulee herättyä hieman ennen herätyskellon soimista...
Kaikinpuolin mukavaa siis.
Kuusi vuotta yhteistä taivalta, joista kaksi vuotta olen ollut jokseenkin haluton, nykyään suorastaan kylmä. Mies kun ruinaa niin annan, joskus ilmankin ruinaamista ettei tarvitsisi sitä kuunnella. Mies haluaisi seksiä jossa minäkin nautin ja olisin aktiivinen, minua taas ei voisi enää vähempää kiinnostaa.
Arvelisin että jos mikän ei muutu, parisuhde kaatuu tähän. Mies on samaa mieltä. Onhan asiasta puhuttu, vaan ei ne puheet minua saa kiinnostumaan. Halauksia ja suukotteluja kyllä on.
Jos avio tai avoliitosta puuttuu sexi niin ajan kanssa toinen huomaa kaipaavansa sitä kuitenkin ja toinen ei anna,joten kuinka paljon tuolla liikkuu niitä jotka hakee sitä suhteen ulkopuolelta.
Ainakin minä olen huomannut että siinä haetaan sitä toista "rakastajaa" paikkaamaan sitä tyhjyyttä mikä voisi puolisoilla olla omasta takaa
Olen sitä mieltä että suhde ilman sexiä on aika kuoleva suhde ajan kanssa.
Samanlaista meillä... Ulkomaailman mukaan kai pitäisi useammin harrastaa. Mutta, ei vaan ole se ykkösasia kummallekaan. Rakastamme, näytämme sen usein, meillä menee mainiosti ja olemme onnellisia. Monta vuotta takana, ei lapsia, avioliitossa ollaan. Seksiä siis harvoin, ja pettäminen ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen onnellinen, ja niin väittää mieskin olevansa.
Olen tullut siihen tulokseen, että suomalainen mies on hyvä ellei paras. Ehkä minulle ei ole ihan paras ja pisin aika omani kanssa. Tykkään, että silti yli 25 vuoden yhdessäolo on jonkinlainen mitta siitä, mitä aviossa olo on.
Siihen kuuluu toisen arvostaminen ja luottaminen. Kummallakin on omat tarpeet ja asiat, jotka ovat tärkeitä. Molempien pitää saada hoitaa työnsä ilman toisen siihen puuttumista. Minä olen hyvä omassa työssäni ja hän on omassaan.
Kummankaan sukulaiset tai appivanhemmat eivät saa puuttua suhteeseen tai edes omat lapset eivät ole erikoisasemassa. Meidän lapset ovat vaan lainassa meillä ja sitten heillä on ihan oma elämänsä ja me palattiin siihen, mistä nuorena seurustelussa alettiin. Eikö ole yksinkertaista?! Minusta tämä on ihanaa. Hän on se sama mies, johon ihastuin kakskymppisenä ja nyt on vain minun omani... vielä näin monen vuoden jälkeen. Jatkamme siitä, mihin 25 vuotta sitten jäätiin.
Olemme hiukan ryppyisempiä ja painavampia, mutta mitä sitten. Suomalainen mies on ihana ja luotettava.
nainen.
Toiset vaan haukku miehiään.
Mitähän ne haukkuvat naiset oikein luulee olevansa?
Minun luuloni mukaan, hyvin pian voivat ola ilman sitä huomoa miestä.
No siittä vaan sitä parempaa hakemaan, mutta löytyykö?
No jokainen tyylillään...
Mielestäni minä ainakaan en haukkunut. Puhuin ruinaamisesta koska muukaan sana ei tilannetta kuvaa.
Minä luulen olevani jotenkin täysin viallinen. Ja toisaalta, ihan hyvin voisin ollakin ilman miestäni. Enkä ketään muuta kaipaisi tilalle, en tunne seksuaalista halua yhtään kehenkään.Varmaan pian ilman miestäni olenkin, pattitilannetta ei tunnu mikään ratkaisevan.
6 vuotta avioliittoa takana ja kolme lasta seksin sivutuotteena. :) Nuorin poika onneksi jo yli 2-vuotias, joten yövalvomiset alkaa olla taas vapaaehtoisia ja lapsiluku tuntuu nyt meille sopivalta.
Seurusteluaikana seksi oli upeaa, koska olimme niin rakastuneita ja kiihottuneita koko ajan.
Naimisiin menon jälkeen seksi oli mahtavan kiihottavaa, koska raskaaksi tulemisen mahdollisuus teki siitä niin erityistä...jollain tavalla eläimellistä (on se vaan ihan eri fiilis ainakin itselläni, kun hedelmöittymisen mahdollisuus on läsnä). Lapset kyllä tulivat vähän turhankin helposti, mutta siitä pitää toisaalta olla vain kiitollinen.
Nyt kun haluttu määrä lapsia on saatu on seksi taas vain seksiä seksin vuoksi. Kivaa ja rentouttavaa, hyvin tiedetään mistä nappulasta ja miten pitää kääntää, että homma toimii. Välillä rakastellaan vaan ikään kun hyvänyön halin tapaisesti, tyytyväisinä on helppo nukahtaa. Toisinaan taas aikaa käytetään enemmän ja tunnelmat vaihtelevat hauskanpidon ja rakkauden tunnustusten välillä.
Viikon keskiarvo vaihtelee, mutta numeroista kiinnostuneille arvioisin, että 15 / kk on lähellä totuutta. Jos en ole matkoilla, niin viikon tauko on kyllä ihme.
hei
'Kotiliesi on lämmin' vaikka mieheni on aina ollut todella passiivinen seksin suhteen.
Nuorempana se oli minulle kova kärsimyskin, minä olin se haluavampi osapuoli.
Nyt, yli 5kymppisenä arvostan todella paljon sitä, että mieheni ei ole ollut sellainen hormonien pyörittämä munallamenijä. Ei askarruta, että hän vaihtaisi minua nuorempaan niinkuin perin monissa liitoissa näyttää käyvän.
Lapseton liittomme on nyt kestänyt yli 30 v. Olemme onnellisia. Halitaan paljon, paljon, suukotellaan, jne. Mutta se varsinainen seksi ei sitten enää taitaisi lähteä sujumaankaan.
En ole siitä katkera. Joskus vähän haikeana lueskelen muiden ihanista rakasteluliitoista ;D
Mutta rakastan miestäni, kaikissa meissähän on puutteemme ja toisaalta hyvät puolemme. Mikä on tärkeämpää, se ratkaisee.
Meillä siis näin. Mutta "mikä sopii Juppiterille, ei sovi härälle."
Naikkareissa 10,5 vuotta ja tunnettu 14 vuotta... 2-4 kertaa viikossa "harrastellaan" ... olettaisin luvun olevan enemmän kuin tilastollisesti oletetaan ... vieraat naiset kiinnostaa ja jotain on tullut hölmöiltyäkin, mutta yritän ymmärtää, että meillä menee hyvin ja arvostaa parisuhdettamme .... erityisesti kun lukee kuinka paljon täällä ihmisillä on ropleemeja ...
Vaimo ollut avioliiton alun ja 1. lapsen syntymän jälkeen jokseenkin haluton eikä seksiä ole enää vuosiin ollut. Enää ei edes lämpöä, halimista tai muutakaan läheisyyttä. Suhde todellinen kulissiavioliitto, jota kai tottumus ja lapset jotenkin pitävät pystyssä. En ymmärrä mitä sana uskollisuus voisi tässä suhteessa tarkoittaa.