mulla on ollut täällä ilmotus vajaa 2 kk, olen tavannut 4 miestä "livenä". Mielestäni on turha kirjoitella montaa viikkoa, vaan yrittää tavata mahd.pían. Näin ei luo päässään väärää kuvaa toisesta.. Eilen "tapasin" siellä erään miehen, ja samantien soittelimme. Tänään jo näimme.. Tänään jo otti mua kädestä kiinni.. Tuntu hassulta. Eilen aamulla sitä ei ollut mulle olemassakaan, ja nyt.. En tiedä tajuatteko pointtiani, voi olla että mulla on pää vähän sekasin.. :) Menikö kaikki liian nopeasti? Vai huolestunko turhaan? Tiedän, että aika näyttää jne. Nuo aikasemmat deitit, jotka olen tavanneet ovat olleet "ok", mutta jotain on puuttunut. Ja heti kun mies on näyttänyt olevansa musta kiinnostunut, niin minkä ihmeen takia mä laitan jarrut pohjaan? En tiedä miten käyttäytyä tälläisessä treffi-maailmassa , sitä kun ei ole oikeestaan ikinä tullut harrastettua, ja on pitkä suhde takana...
kommentteja, kiitooooss...
mä vaan
61361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Näin vanhempanakin miehenä olis kiva kuulla et missä vaiheessa naista saa koskea? Siis esim ottaa kädestä kii?
mies voisi ottaa kädestä kiinni heti siinä vaiheessa kun todellakin tuntee välittävänsä toisesta,antaa sillä tavalla hienoisesti merkin että haluaa tavata jatkossakin.Naisena en itse jostain syystä kehtaa tehdä aloitetta asian suhteen.Mutta jos en todellakaan ole kiinnostunut tästä miehestä vetäisin käteni pois hänen kädestään,yksinkertaista eikö totta?
Ei voi antaa yleispätevää ohjetta, paras kun tunnustelet tunnelmaa treffien aikana, joillekin ihmiselle kosketus toiseen on "luonnollisempi" ja spontaanimpi juttu kuin toisille, sen aistii kyllä, kuinka etäiseltä tai läheiseltä tuntuu! täysin samanlainen tilanne ulkoisesti voi toisen kanssa olla täysin luontevaa ottaa kädestä kiinni, toisen kanssa ei. Itsellenin sopisi vaikka heti tavatessa jokin pieni kosketus "kiva nähdä sinut nyt livenä!" sittenhän voisi antaa toisen olla jonkin aikaa ja kuulostella tilannetta, ja esim. kahvilla "puoli vahingossa" koskettaa toisen jalkaa omallaan tms. jos toinen hyväksyy tämän läheisyyden, sen kyllä huomaa.
Viestistäsi kuultaa läpi, että mietit, onko nettitreffipalvelu oikea tapa lähestyä toista henkilöä. Miksi, et kokeilisi vanhanaikaista tapaa. Itse kokeilin tätä viikonlopun verran ja totesin, ettei tämä ole juttuni.
Jatkan jatkossa vanhan-ajan tyyliin, jolloin näen ja kuulen keskustelukaverini, ja voin tehdä heti päätelmän haluanko tavata hänet jatkossa. Ei mene turhaan aikaa hukkaan mielikuvissa elämiseen.
Ketään ihmistä ei saa koskettaa ilman niin sanottua lupaa. Jos sinulle tuli vaivautunut olo, niin toisen osapuolen tilannearvio, oli päin mäntyä tai hänen käytöstapansa olivat surkeat.
joulun-odotusta ja hyvää jatkoa
tv. vanhan-ajan tyylin kannattaja
Kysyin tuntemattomalta naiselta netissä, että onkohan täältä kukaan koskaan löytänyt tosi ystävää elämäänsä. Hän vastasi tietävänsä ja totesi, että sinäkin löydät jos oikein uskot löytäväsi. Tämä vahvisti uskoani ja niin teimme treffit seuraavassa viestissä. Matkustin junalla toiseen kaupunkiin ja tapasimme asemalla. Emme ilmoittaneet toistemme tuntomerkkejä löytääksemme toisemme ihmisvilinästä. Näin asemarakennuksen portailla uskomattoman kauniin naisen, pitkä musta takki päällä ja punainen sateenvarjo kädessä. Kävelin hänen luokseen ja ojensin käteni tervehtiäkseni häntä. Tervehdimme ja totesimme löytäneemme toisemme. Menimme pizzalle ja sen jälkeen hän vei minut kauniiseen kotiinsa. Yövyin hänen luonaan ja tulin viikon kuluttua kylään. Sovimme viikon tuttavuuden jälkeen, että muutamme yhteen asumaan. Muuttokuorma tulee 15.1.2006. Tapasimme ensimmäisen kerran 6.12.2005. Hän on täydellinen nainen. Löysin hänet sattumalta miljoonien naiseten joukosta. Avioerostani oli kulunut noin neljä vuotta. Jipiaijuu..
Sain viestin:
Hei
Haluatko tutustua? Olen ... nainen ...sta... ...Haluaisin tavata ja minusta näyttää, että mielenkiinnon kohteeni ovat suunnilleen samat kuin ilmoituksessasi...
Viestittelimme vähän aikaa, sitten tapasimme. Oli kesä, istuimme ulkoilmakahvilassa ja kyselimme toisistamme perusasioita. Toisella tapaamiselle kävelimme käsi kädessä rannalla ja puhelimme lisää. Illan päätteeksi suutelimme kuutamossa.
Aikaahan on kulunut, mutta kun on meidän molempien työt, lapset ja muut elämän asiat myös hoidettavana. Mutta ilmoitusta ei tarvinut toisen tapaamisen jälkeen säästää, eikä odotella enää muita lähestymisiä. Kyllä sen sitten tietää, kun se oikea on kohdalla.
Jos tapaamisesi jälkeen tuntuu siltä, että ajatukset ovat kosketuksesta sekaisin, se voi olla aika hyvä merkki...