Minäkö väkivaltainen mies?

Just tänään luin Kodin kuvalehdestä, en tiedä mikä nro, juttua naisista, jotka olivat harjoittaneet pitkään henkistä väkivaltaa (ja myös fyysistä) miestään kohtaan. Usein nämä alistetut miehet "lankesivat" sitten itsekin väkivaltaan tms. Mutta ehdottomasti tarvitsette apua. Jos kumppani ei suostu, niin sitten apua pitää hakea itselleen. Henkinen väkivalta on sietämätön tila, jossa elämistä ei pitäisi vain jatkaa. Lapsenkaan takia, ja erityisesti itsensä.

Kaiken tilanteesta kertoo se, että vaimosi käski sinut hakemaan itsellesi apua, kun olit yhden kerran kohdistanut häneen väkivaltaa. Onko hän itse hakenut apua kohdistettuaan sinuun väkivaltaa? Oletko kysynyt häneltä tästä asiasta? Oletko tiedustellut, miksi hän kokee oikeudekseen käyttäytyä sillä tavalla, vaikka käski sinut välittömästi hakemaan apua?

Mitäs jos vastaisit hänen avioerouhkaukseensa olan kohautuksella, tuhahduksella ja toteaisit: "selvä, se on sitten siinä" ja kääntäisit selkäsi. Tietysti voi olla, että avioero tulisi, mikä olisi lapsen kannalta ikävä, mutta nykyinen tilanne saattaa olla lapsen kannalta vielä ikävämpi ja pelottavampi. Toinen vaihtoehto on, että kumppanisi kokisi sisäisen järkytyksen reaktiostasi ja tuo kuvailemasi kylmyys avioerouhkauksineen muuttuisikin paniikiksi viimeistään silloin, kun hän ei saisi sinulta sitä tavallista reaktiota (mikä se sitten onkaan, lepyttely?) Tämä puolestaan voisi viedä häntä parempaan suuntaan hiljalleen, mikäli sinä pysyisit asiassa lujana etkä kuittaisi hänen mahdollisesti kylmyyttä, uhkauksia yms. seuraavia kyyneleitään pelkällä säälillä vaan vaatisit muutosta hänen käytökseensä. Tämä olisi radikaali ratkaisu, joka voi johtaa siihen avioeroonkin, mutta silti kannattaa miettiä, onko se pahempaa kuin jatkaa koko elämänsä tilanteessa, joka on sietämätön varmasti myös lapsellenne.

Näinhän se on, että niin kauan kuin se saa sua alistaa niin se pysyy sun kanssa suhteessa, mutta muuten on valmis lähtemään. Maailma kun on täynnä houkutuksia, ja kunnioitus sua kohtaan on aikoja mennyt jos sitä on koskaan ollutkaan. Sä olet nimittäin este hänen kuvittelemalleen vielä suuremmalle nautinnolle. Akkasi pettyy lopulta kun se suuri nautinto pakeneekin edestä. Todennäköisesti se hajoaa sen jälkeen loppuikänsä päihteisiin.

Se olet sinä, joka erossa voittaa.

Hei,
tutkippa tuolta >>>www.narsistienuhrientuki.info-

Tuli vain kertomuksestasi mieleen, että ei vain vaimollasi olisi persoonallisuushäiriö.

Mene noille sivuille ja tutki, löytyykö sieltä apua.

Avioliitto ei pitäisi olla valtataistelu kenttä. Omassa avioliitossamme olen kokenut hyväksi sen että minä ja vaimoni olemme sitoutuneet rauhantekijöiksi ja sovitteleviksi, aina kun erimielisyyttä pääsee tulemaan. Eli pystyy riitelemäänkin niin että se ei muutu sodaksi. Itse olen löytänyt erään periaatteen, jota käytän paljon ja joka uskon pitää meidän suhdettamme pystyssä. Se on että olen valmis anteeksi pyytämään ja anteeksiantamaan, vaikka tunteet eivät haluaisikaan. Mutta ei tämäkään toimi, jos vain toinen on sitoutunut sovittelevaksi avioliitossa. Kyllä molempien tulee niin tehdä. Uhkailu avioerolla on huono veto ja se tuo pelkoa suhteeseen. On tehtävä molempien päätös pitää liitto koossa ja suostua muuttamaan käytöstään niin että ei loukkaa toista. Oikeastaan teidän tuisi kysyä itseltänne mitä te oikein haluatte suhteeltanne. Mihin muutoksiin haluatte ryhtyä ja haluaako kumpikin antaa anteeksi ja pyytää. Haluatteko molemmat tehdä työtä että asiat paranevat. Jos ei halua sitä muutosta joka pelastaa edessä on yhä paheneva konflikti jota on vaikeampi ja vaikeampi laukaista. Mutta aloita sinä vaikka ensin rauhanteko ja sovittelu. Etsikää myös kumpikin ammattiapua(pätevää) ja tehkää työtä että hyvin kävisi. Loppusanoiksi sanoisin että teille käy niin kuin te itse haluatte. Jos haluaa yhteiseloa, haluaa myös työskennellä sen eteen. Kummankin on tehtävä töitä vilpittömästi.

Mies! Mieti omaa elämääsi. Elämä on lopulta aika lyhyt elettäväksi; haluatko taaksepäin katsoessasi havaita eläneesi kärsivänä osapuolena huonossa suhteessa josta on jäänyt vain hajonnut itsetunto ja katkeruus?
Tee jotain: lue ensin Pekka Aukian kirja: "Liian hyvä mieheksi".
Ehkä sen jälkeen huomaat, ehkä silmäsi avautuvat lisää kuten nyt jo olet havainnut. Mene perheterapiaan, vaimosi ei sinne varmasti lähde -hänessähän ei ole vikaa, vikahan on "sinussa". Sen jälkeen suosittelen eroa -tämä ei ole vitsi. Itse olen eronnut ja jälkeenpäin totean että katselin, kestin ja siedin aivan liian kauan hieman samankaltaista tilannetta kuin sulla. Mieti haluatko tuhlata elämäsi suhteeseen joka ei enää anna mitään mutta vähitellen kuluttaa sinut loppuun?

-ajattelemisen aihetta!

tulee jokaiselle miehelle myös vastaan.Parasta olisi tietty lähteä loittonemaan tilanteesta,mutta jos nainen suorastaan tulee ja yrittää repiä silmät päästä,on voitava kyllä sysätä sekopää kauemmaksi tuntematta huonoa omaa tuntoa tekosestaan.Useimmiten saa jopa siitäkin syyt niskoilleen että ei anna naisen hakata itseään.. vaikeaa se vain on neuvoa mutta rohkene pitää itseäsi miehenä ja vältä väkivaltaa,keinolla millä hyvänsä !

Ei kaikkeen pidä alistua, ei parisuhteen pidä olla kärsimystä. Mailmassa on oikeasti ihan normaaleitakin naisia.

tässä tapauksessa!Toivottavasti pääset eroon tuosta kauheasta ihmisestä tsemppiä!