Ero...

En tiiä mitä kirjottasin, mutta jotai on keksittävä, olen 7 vuotta seurustellut saman mimmin kanssa ja tuona aikana ollaa oltu kuin paita ja perse yhessä muutettiin eri paikkakunnalle samaa koulua käytiin, intressit asioihin olivat samat... elikkä nuoresta elämästä olen suurimman osan käynyt käsikädessä hänen kanssaan... Nyt pelottaa olemme ottaneet puheenaiheeksi eroamisen tai "aikalisän" jossa saataisiin kumpikin tahollamme pohtia omia asioita.. Ja toisaalta sama ajatus on käynyt myös omassa mielessä et koska kumpikaan ei tiedä minkälaista ruoho on aidan toisella puolella ni siksi kai tähän tilanteeseen on tultu :( Juteltiin asioista asiallisesti rakkaudesta ei ole puute mutta jostain muusta sitten on, ja ongelmat me molemmat tunnistamme... Viime yö meni sängyssä pyöriskellessä ilman unta, pelottaa tavallaan koska en tiedä enää mistään muusta mitään kuin tästä seurustelusta, en tiedä osaanko löytää tai edes etsiä tai tehdä aloitetta uuden kumppanin löytämiseksi, eli kai tämä suurin pelko on yksin jääminen koska en koskaan ole ollut mikään "naistenmies". Pelkoa ilmaan luo vielä se että minulla on Ahidistus/paniikkihäiriö joka tosin on ollut täysin oireeton viimeiset 1½ vuotta, mutta nytten toiki on noussut uudestaan mieleen ku ajattelen eroa, aihe josta en kehtaa muille kuin puolisolleni puhua, ja josta koen että sain parhaan tuen silloiseen tilanteeseeni... Raskaalta tuntuu että jos tässä pitää tavaransa kerätä kun vielä eilen aattelin kuinka onnellisia olimmekaan kun muutimme tänne yhdessä ! Ja vielä joulun alla kun tämmöstä joutuu miettimään :'(
3898
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Hei sinä!

Pelkosi ovat aivan normaaleja nuoren miehen pelkoja, kokemuksen karttuessa saat varmasti lisää itsetuntemusta jne.

Jos teillä on tuollaisia ajatuksia nyt, ehkä kannattaa ottaa selvää todellakin millaista se touhu on muualla, vaikka sano minun sanoneen, ei sen kummempaa todellakaan, vaan päin vastoin.

se että rakastaa ja saa rakkautta on tärkeintä kaikista asioista.

mutta turha uuden alkua on pelätä, se tulee väistämättä joskus eteen. ja koska olet jo löytänyt naisen jonka olet onnistunut pitämään lähelläsi 7 vuoden ajan, teet sen milloin tahansa uudelleen.

sellaiset miehet ovat hyviä miehiä ja saavat hyviä naisia.

voi olla että kokeiltuanne siipiänne joko palaatte yhteen tai sitten ette. joka tapauksessa silloin tärkeä askel on tehty, ja sitä ei tarvitse sitten enää isona tehdä. voi hyvillä mielin sanoa että kokeiltu on!

paniikkihäiriösi tuskin siitä alkaa pahenemaan, kunhan ajattelet asiat aina rauhallisesti läpi ja muistat hengittää ja uskoa itseesi. luota että teet oikein, mitä tahansa sydämesi valitsee. luota siihen.

ja aina saa lääkkeitä jos asia vaivaa.

ja jos haluat, voin olla sinulle tukena ja turvana e-mailitse. olen asman läpi käynyt, tiedän mitä koet.lisäksi minullakin oli nuorempana paniikkihäiriöitä, ei ole ollut moneen moneen vuoteen.

[email protected]

kirjoita jos haluat purkaa pelkoa tai jotain :)

Äänestä

ja vajaa 2 vuotta yhdessä oltiin. lahjat oli ostettu ja sillee. mut lahjat on lahjoja. >> uutta kämppää hakuun.

Äänestä

Rankkaa on !

Äänestä

Kommentoi aloitusta


jeps kirjoitti:

En tiiä mitä kirjottasin, mutta jotai on keksittävä, olen 7 vuotta seurustellut saman mimmin kanssa ja tuona aikana ollaa oltu kuin paita ja perse yhessä muutettiin eri paikkakunnalle samaa koulua käytiin, intressit asioihin olivat samat... elikkä nuoresta elämästä olen suurimman osan käynyt käsikädessä hänen kanssaan... Nyt pelottaa olemme ottaneet puheenaiheeksi eroamisen tai "aikalisän" jossa saataisiin kumpikin tahollamme pohtia omia asioita.. Ja toisaalta sama ajatus on käynyt myös omassa mielessä et koska kumpikaan ei tiedä minkälaista ruoho on aidan toisella puolella ni siksi kai tähän tilanteeseen on tultu :( Juteltiin asioista asiallisesti rakkaudesta ei ole puute mutta jostain muusta sitten on, ja ongelmat me molemmat tunnistamme... Viime yö meni sängyssä pyöriskellessä ilman unta, pelottaa tavallaan koska en tiedä enää mistään muusta mitään kuin tästä seurustelusta, en tiedä osaanko löytää tai edes etsiä tai tehdä aloitetta uuden kumppanin löytämiseksi, eli kai tämä suurin pelko on yksin jääminen koska en koskaan ole ollut mikään "naistenmies". Pelkoa ilmaan luo vielä se että minulla on Ahidistus/paniikkihäiriö joka tosin on ollut täysin oireeton viimeiset 1½ vuotta, mutta nytten toiki on noussut uudestaan mieleen ku ajattelen eroa, aihe josta en kehtaa muille kuin puolisolleni puhua, ja josta koen että sain parhaan tuen silloiseen tilanteeseeni... Raskaalta tuntuu että jos tässä pitää tavaransa kerätä kun vielä eilen aattelin kuinka onnellisia olimmekaan kun muutimme tänne yhdessä ! Ja vielä joulun alla kun tämmöstä joutuu miettimään :'(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu