Meillä avioeron harkinta-aika puolivälissä.Miehellä koko ajan ollut toinen nainen.Tai sen takia eroa hakikin,vaikka kieltää asian.Ensimmäiset pari kuukautta meni jonkinlaisessa shokissa.Sitten rupesin anelemaan takaisin.Viikko sitten mies tuli kotiin ja sanoi ajatelleensa asioita,että voitaisko kuitenkin jatkaa yhteiselämää.Minä hullu lupasin.Seuraavana päivänä meni asunnolleen ja oli käskenyt tämän toisen naisen hakia tavaransa pois.Eivät kuitenkaan asu yhdessä.Nainen oli ilmeisesti ylipuhunut miehen koska mies ilmoitti sitten minulle,että ei haluakaan jatkaa kanssani vaan rakastaa tätä toista.Voiko toista ihmistä kohdella näin.Olo on hirveä.Joulun viettää nyt uuden rakkautensa kanssa.Edes lapsistaan ei näytä välittävän yhtään mitään.Voiko ihmisen ajatukset muuttua näin nopeasti vai oliko tämä minulle vaan jokin testi että vieläkö olisin huolinut takaisin.Ahdistaa...
narratuksi tullut
joulutähti
71573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jolle on kiusaa tehty tullen menne. Joopas eipäs vaimoni miettii kuukaisia. Itse olen ollut uskollinen ja surrut. Kyllä se raskasta on ja surumielistä. Mutta eteenpäin pitää kuitenkin mennä kävi miten kävi.
Sanonta: JUMALA ANNA TYYNEYTTÄ MULLE MITÄ EN VOI MUUTTAA JA ROHKEUTTA MITÄ VOIN MUUTTAA JA EROTELLA NE TOISISTAAN.
tekee samanlaista kiusaa minulle. Joka toinen päivä on lähdössä, mutta ei ole kuitenkaan lähtenyt. Ei viitsi katsella perhettään, eikä mikään ole hyvin. en tiedä mihin pyrkii tuolla. Olen yrittänyt jaksaa olla kärsivällinen, mutta rajansa sentään kaikella. Välillä on öitä poissa, mutta selityksen sanaa ei anna.
Toivon sitä tyyneyttä, rohkeutta ja ymmärrystä itselleni, mutta koville välillä ottaa.
Ei tiedä mitä tekis sanoo vaan, asuu muualla.
Tulee käymään ja kiertelee sinnesun tänne.
Mutta voimat kasvaa minussa koko-ajan.
Parempi olla puhumatta, niin eipähän tule riitoja
paras. Sitä mieheni on harrastanut koko tämän kriisin ajan. Sulkee suunsa kuin simpukka, kun yritän saada jotain tolkkua tähän juttuun. Ja katsoo muualle, ettei tarvitse silmiin katsoa. Näkyy nauttivan siitä, että itken, kun yritän turhaan saada häneen yhteyttä. Vaikka kuinka tolkutan itselleni, että älä itke, en voi sille mitään, kun sattuu niin saakelisti.
Ei kai jojon kanssa voi tuntea muuta kuin ahdistusta. Mies on nössö, jo avioerossa asiat olisi pitänyt miettiä perinpohjaisesti, yrittää, keskustella ja kun mikään ei toimi, sitten erotaan. Tuollainen hyppiminen ei ole aikuisuutta, puuttuu vielä, että anoppi/appi sanoo painavan sanan. Oliskohan sinusta nyt siihen aikuisuuteen, selvitätä asiat rauhallisen tiukasti ja muistat, että lapsille paras mahdollinen ratkaisu.
Meillä ei tosiaankaan keskusteltu.Mies vain ilmoitti muuttavansa pois.Talo ym.asioista sanoi vain kattotaan sitten myöhemmin.Oon nyt elellyt 4kk entisis olosuhteis.Ahdistaa kun en tiedä myidäänkö talo ja koska.Tuskin pystyn tätä lunastamaan.Tuntuu että mies pitää tätä kaikkea entistä kaiken varalta.Jos uusi suhde ei onnistukaan palaa takaisin.Miksi annan ittiäni kohdella näin?Mistä saisin voimia laittaa asiat pyörimään?Tuntuu että toinen on tosiaankin nössö vaikka luulee nyt olevansa miesten mies jolla on 2 naista.Tai oli.Voi olla että pian ei ole yhtäkään.Loppujen lopuksi jouluaatto oli aivan hyvä ilman sitä petturipakenijaakin.
paperit vetämään ja ilmoita kylmästi miehelle, että loppui nyt sinun kanssasi leikkiminen. Miksi nainen aina suostuu olemaan varasijalla?
Maailma on täynnä vapaita miehiä, senkun valkkaat sieltä.
Mutta käy ensin tämä erosi loppuun ja vietä jonkin aikaa yksiksesi, niin tiedät, mitä oikein elämältäsi haluat. Älä suin päin ryntää uuteen suhteeseen, minkä virheen miehesi on näköjään tehnyt.