Eli...
Tapasin n. vuosi sitten todella mukavan miehen. Voisi jopa sanoa, että tunsin ensimmäisen kerran rakkautta ensi silmäyksellä. Tutustuin mieheen silloisen poikaystäväni kautta. Sekä tämä mies, että minä siis molemmat seurusteltiin tahoillamme silloin, jonka vuoksi en tehnyt elettäkään näyttääkseni kiinnostukseni. Tämä mies oli kuitenkin alusta asti minulle todella mukava ja näytti siltä, että hänellä voisi olla samanlaisia tunteita minua kohtaan (jatkuvaa kiusoittelua, halailemista, pientä vihjailua siitä, että olisi ihastunut minuun..yms.)
Nyt tilanne on tämä: Olemme molemmat sinkkuja, ja pidämme jonkin verran yhteyttä. Muutaman kerran olemme käyneet kahvilla, mutta... En tiedä, onko välillämme enää muuta kuin kaveruutta. Mies ei enää käyttäydy samoin, kun olemme kahden kesken, mutta silti sanoo mielellään näkevänsä minua.
Tiedän että tilannetta jarruttaa sekin, että alusta asti olemme olleet vain kavereita, ja sellaisena meidän on pitänyt suhteemme pitää silloisen tilanteen takia.
Olen erittäin rakastunut tähän mieheen edelleen. Kannattaisiko minun kertoa tunteistani, vai onko "peli jo menetetty"? millä saisin murrettua jään? :D
Kiitos, kun jaksoit lukea loppuun. Neuvohan minua! :)
Tapasin n. vuosi sitten todella mukavan miehen. Voisi jopa sanoa, että tunsin ensimmäisen kerran rakkautta ensi silmäyksellä. Tutustuin mieheen silloisen poikaystäväni kautta. Sekä tämä mies, että minä siis molemmat seurusteltiin tahoillamme silloin, jonka vuoksi en tehnyt elettäkään näyttääkseni kiinnostukseni. Tämä mies oli kuitenkin alusta asti minulle todella mukava ja näytti siltä, että hänellä voisi olla samanlaisia tunteita minua kohtaan (jatkuvaa kiusoittelua, halailemista, pientä vihjailua siitä, että olisi ihastunut minuun..yms.)
Nyt tilanne on tämä: Olemme molemmat sinkkuja, ja pidämme jonkin verran yhteyttä. Muutaman kerran olemme käyneet kahvilla, mutta... En tiedä, onko välillämme enää muuta kuin kaveruutta. Mies ei enää käyttäydy samoin, kun olemme kahden kesken, mutta silti sanoo mielellään näkevänsä minua.
Tiedän että tilannetta jarruttaa sekin, että alusta asti olemme olleet vain kavereita, ja sellaisena meidän on pitänyt suhteemme pitää silloisen tilanteen takia.
Olen erittäin rakastunut tähän mieheen edelleen. Kannattaisiko minun kertoa tunteistani, vai onko "peli jo menetetty"? millä saisin murrettua jään? :D
Kiitos, kun jaksoit lukea loppuun. Neuvohan minua! :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
ja kerro tunteistasi,mutta sievästi...miehet on vähän yksinkertaisia ja hitaita ymmärtämään sellaisia asioita,varsinkin kun ovat kiinnostuneita.
Mikset voi olla sitten pelkkä kaveri hänelle vaan? ystävät pysyy, mutta suhteet menee lähes aina vituiksi.
voisin tietysti olla pelkkä kaveri vain, mutta joskus tuntuu, ettei se vain yksinkertaisesti riitä :)(tai ainakaan en haluaisi tyytyä siihen, ennenkuin olen yrittänyt..)
Kyseisessä ihmisessä yhdistyy vaan kaikki, mitä voin miehestä toivoa, ja enemmänkin. Tuntuu, että tämä ihminen on juuri se...se oikea, vaikken sellaiseen uskokaan. Heh. :)
eli kerro sille miehelle mitä sä tunnet, mutta sun kuuluu olla tunteistasi satavarma ennenkuin kerrot hänelle niistä.
Tuskinpa se mies karkuun juoksee, vaikka häntä ei kiinnostaisikaan. Eipähän ainakaan tartte enää haikailla, kun saat kerrottua
nauvoa mutta itselleni kävi toisin päin että olin yhden pojan kanssa pitkään kaveri ja kertoikin sitten kauniina päivänä olevansa kiinostunut minusta. minkään laisia kiinostuksen merkkejä en ollut kertaakaan huomannut. tunne oli minulle ahdistava ja oltiin pitkään niin ettei pidetty yhteyttä. tai no minä en pitänyt. aikaa kumminkin kulunut tästä parisen kuukautta ja nyt ollaan samallalailla kavereita kuin ennenkin. usein jos mies ja nainen ystävystyy tunne saattaa olla ihastumisen tunne mutta oikeasti se on vain kaveri tunne mutta erisukupolta kohtaan sitä voi luulla ihastumiseksi. tämäkin joskus käynyt minulle.