Haluaako naiset vain hyvin koulutettuja ja hyvätuloisia miehiä??
Olen pistänyt kaveripiirissä merkille että, me matalapalkkalaiset "amis-miehet" ollaan sinkkuja ja naiset pyörii vain niiden kavereiden ympärillä joilla korkeakoulutus ja joku hieno virka yms.
Naisten kiinnostus lopahtaa siihen kun sanoo että oon siivooja, vaikka sitä ennen on oltu kiinnostuneita.
Olen pistänyt kaveripiirissä merkille että, me matalapalkkalaiset "amis-miehet" ollaan sinkkuja ja naiset pyörii vain niiden kavereiden ympärillä joilla korkeakoulutus ja joku hieno virka yms.
Naisten kiinnostus lopahtaa siihen kun sanoo että oon siivooja, vaikka sitä ennen on oltu kiinnostuneita.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Terve!
Kyllä näin on. DI:nä joudun karistamaan ylimääräiset naiset ympäriltä sanomalla: "lapioin paskaa työkseni". Tosin ei taida naiset tietää, että paskan lapioinnista saa paremman tilin kuin suunnitteluhommista.
Musta tuntuu, että amiksen käyneillä kavereilla on jo omat perheet ja omakotitalot hankittuna, mä vielä tuskailen ammattikorkean kursseilla eikä naisesta ole tietoakaan
me naiset haluamme tulevaisuudelta turvaa... ja matalapalkkaisten kanssa tämä tuntuu vaikealta... toinen juttu on myös se että suhteet missä nainen on kouluttautunut korkeammalle kuin mies eivät yleensä onnistu. mutta jos todellakin tienaa enemmän kuin mitä titteli antaa ymmärtää eikö siitä kannata ohimennen mainita...
Minusta oikea rakkaus ei ole pinnallista "rahalla ostettua"
Mutta tosielämässä se taitaa näin olla että, vain raha ja ulkonäkö merkkaa.
Näkeehän sen julkkis-pareistakin, 60v mies saa parikymppisiä naisia kun rahaa on.
kuitenkin valta on tärkeämpää. Rahalla saa myös valtaa, mutta aina nämä ei kulje käsikädessä. Jos mies on sellanen jota kuunnellaan ja hänet otetaan vakavasti.. kunnioitetaan, heräättää se naisten mielen kiinnon.
Kyllä se raha on,kumma plastikkirurgi.Se saa
80-kymppisen kubben,näyttämään.Blondin
silmissä,maailman komeimmalta mieheltä.
Omakohtainen kokemukseni kertoo asian aika selkeästi.
Olen valmistunut musiikkikorkeakoulusta, opiskellut luontais- terapeutiksi ja opiskelen tällä hetkellä metallialaa.
Nykyisin aina kun ravintolassa nainen kysyy tekemisiäni, tuo "metalliala"- sanan lausuminen selvästi vetää neidon mielenkiinnon muualle, mutta kun kerron mitä olen tehnyt aiemmin muuttuu ääni taas kellossa.
Että semmoista
Itse olen akateemisesti kouluttautunut nainen 30v. ja arvelen vielä jatkavani opintoja tulevaisuudessa. Seurustelin muutaman vuoden verran miehen kanssa, joka oli käynyt ammattikoulun ja sitten siirtynyt työelämään. Hän oli aivan mahtava ja luotettava mies, mielestäni ihan hyvännäköinenkin vielä. Valitettava fakta on, että meillä eivät henkiset kiinnostukset kohdanneet ja tuntui mahdottomalta jatkaa suhdetta. Luonteemme olivat niin erilaiset.
Olen sen jälkeenkin käynyt ei niin paljoa kouluja käyneiden miesten kanssa treffeillä, mutta sama asia tulee jatkuvasti vastaan, lähtökohdat ovat erilaiset ja jotenkin emme ole ajatusmaailmoiltamme samalla viivalla. Minä en tarvitse miestä itseäni elämättämään, vaan haluan kumppanin, jonka kanssa jakaa ajatuksia ja muutakin. Tämän vuoksi olen sitten tullut tulokseen, että ainakin omalla kohdallani saman kaltainen koulutustausta auttaa löytämään yhteisiä kiinnostuksia. Jo kouluttautuneisuus kertoo kiinnostuksesta kehittää itseään.
Itsekin aion jatkaa tohtoriin asti ja sellainen mies, joka ei ole kovin kouluttautunut ei välttämättä ymmärrä, että opiskelu on kovaa työtä. En voi jättää opiskelujani ja lähteä yht´äkkiä pariksi viikoksi tosta noin vain matkalle. Tai että olen "vapaa" ihan mikä tahansa ilta, jotta voitaisiin mennä yhdessä baariin. OPiskellut mies tietää, että asiat eivät ole niin helppoja..
Mä opiskelen ammattikorkeakoulussa, mutta mun poikaystäväni on tavallinen duunari. Käynyt ammattikoulun, ja siitä lähtien paiskinut töitä. Mä olen käynyt lukion, mutta pidin sitä turhana. Menin sinne ainoastaan, koska en tiennyt mitään muutakaan.
Uskon, että joidenkin kohdalla suhde ei toimi, jos puolisoilla on erilaiset koulutustasot, mutta älä huoli, eivät kaikki naiset ole sen koulutuksen ja rahan perään!! Itse sitä paitsi pidän enemmän juuri "vähemmänkoulutetuista". Kaikilla on omat mieltymyksensä, eikä niistä voi kiistellä. Tsemppiä sulle! :D
Kyllä olen minäkin oppinut pitämään suun kiinni töistäni ja opinnoista. Yliopistomaailmaa tuntemattomat luulevat aina, että meillä on hyvät palkat. Ensin ollaan vähän kateellisia "hienosta" ammatista. Sitten jos kerron, miten asia oikeasti on, niin 16-20-vuotiaasta asti normaalipalkkaista työtä tehneet ja omistusasunnot hankkineet sekä teekkarit alkavat suhtautua vähän huvittuneesti, että mitä ihmeen hyötyä tuosta on, kun ei sillä edes tehdä rahaa. Pitävät selvästi omituisena, epäkäytännöllisenä kirjatoukkana. Vastaan nykyään yleensä puolitotuudella "toimistotöissä tuolla keskustassa", niin baarijutut jatkuvat mukavammissa tunnelmissa.
Akateemisessa seurassa saan olla ihan oma itseni. Siksi ruksin noissa treffihauissa koulutusrasteja, vaikka mukava remonttireiskakin kelpaisi.
On varmasti paljon merkitystä sillä, miten kerrot työstäsi. Kerro vaikka pitäväsi niistä siivoushommista, koska se sopii sporttiseen elämäntyyliin :)
Eli ei vielä riitä että siivoa, niin pitää vielä pistää valhetta kehiin, että mukamas pitää siitä jonkin urheilun takia?
Ei tietenkään pidä sanoa noin, ellei ole totta. Tarkoitan, että älä ole täysi reppana, vaan koeta kertoa asioistasi, kuten työstäsi, siihen sävyyn, että ainakin itse pidät itseäsi kiinnostavana tyyppinä. Jos oikeasti inhoat työtäsi ja teet sitä pelkästään siksi ettet millään löydä muuta, niin sano se ja kerro, mitä kiinnostavampaa haaveilet tekeväsi tulevaisuudessa tai että sinulle on suunnilleen sama, mitä teet työksesi, koska tärkeämpiä sinulle ovatkin vaikka harrastukset tai ihmissuhteet.
Siis jos joku mies kertoisi minulle ihan häpeissään tekevänsä "vain" jotain työkseen siihen sävyyn että kun ei minusta reppanasta muuhunkaan ole, niin tulisi vähän sellainen kelju olo että jaa, kai se sitten ajattelee myös iskevänsä "vain" minut, kun ei usko ketään parempaakaan saavansa.
Jaaha keitähän nämä naiset ovat olleet?
Millä koulutuksella varustettuja?
Minulle ainakin on tärkeää, että mies on samalla tasolla kanssani. Koulutustason kautta löytyy yllättävän paljon yhdistavia tekijöitä. Jollei koulutustaso riitä niin kyllä miehen tulee jollakin muulla tavalla olla kaltaiseni. Suhdehan kaatuu alkumetreille jos ei mitään yhteistä ole.
Koulutuksella ja hyvillä tuloilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Itselläni on akateeminen tausta, arvostettu koulutus ja hienolta kuulostava virka. Palkka on kuitenkin todella syvältä kuten lähes kaikilla valtion virkamiehillä. Tuskin pääsen samaan kuin esim. putkiasentaja tai rahtari muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen. Lisäksi niskassani on opintolaina, jota riittä vielä vuosiksi.
On siis turha puhua aloittajan tavoin "hyvin koulutetuista hyvätuloisista". Eikä tuo koulutus muutenkaan ole lisännyt menestystä naisten keskuudessa - kyllä ne kouluja käymättömät pelimiehet hallitsevat edelleen siinä lajissa.
Yleisesti olen kuitenkin kiinnostunut naisista, jotka ovat koulutukseltaan suunnilleen samalla tasolla. Tällä ei ole mitää tekemistä rahan tai yhteiskunnallisen statuksen kanssa. Kaksi koulutettua ihmistä vaan ovat ajatuksiltaan ja arvomaailmaltaan todennäköisesti lähempänä toisiaan.
Koska itselleni on tärkeää opiskelu ja koulutus, toivoisin että myös miehelleni olisi. Tottakai monet seikat vaikuttaa ihmissuhteisiin, mutta on paljon helpompaa jos on sama arvomaailma sekä yhteisiä kiinnostuksen kohteita... Oma intohimoni kun on luonnontieteet ja historia! Ja vaikka sanotaan että raha ei ole tärkeää, ei sitä ilmankaan voi elää. Varsinkin siinä vaiheessa kun perhettä pitäisi perustaa. Kaikki maksaa, lasten vaatteista harrastuksiin... En tietenkään tarkoita että mies maksaisi kaiken, sillä omat tavoitteenikin on korkealla. Eli "älykkömiehet ja nörtit" kiinnostaa minua!!