Miten huomaat kateuden?

Iha just niinku kaikki naapurit tekee.

Kun mulla oli vanha, paska auto nii naapurit haukku, ett kuinka se kehtaa ees ajella tollasella.
Sitte ku ostin uuden auton, nii mää ostin sen kuulema vaan siks, ett vittuilen sillä naapureilleni ku niil on nyt vaan niitä vanhoja paskoja.

Mistähän muuten johtuu, että aina kaikki naapurit tietää kaikki sun omat asiat paremmin kuin sä itse ?
Ja sitte ku menee kysyy jotai minkä ne on just eilen tienny tarkkaan nii äkkiä ne ei tiedäkään yhtään mitään, eikä oo koskaan kuullutkaan.

Oisko semmosia paniikkihäiriö-dementiakohtauksia...

1. pienikin naarmu huomataan ja mainitaan heti
2. autoni joko kuluttaa liikaa tai on mopo. sopivaa en ole vielä omistanut.
3. Moni automies tekeytyy "sokeaksi" eli tuttavan autoa ei olla huomaavinaankaan jos se on uudempi tai isomoottorisempi kuin itsellä.
4. tuttavan auton vioista mölytään ympäriinsä mutta sitä omaa pirssiä hitsataan vähin äänin.

Välillä ei tiedä itkisikö vai nauraisiko :)

että naapurini tai joku kaverini olisi kateellinen autosta. Kaupastahan niitä saavat kaikki ostaa.

tervehtiminen vähenee.

outoja vihjauksia auton hinnasta (on kuulemma ihmeen kallis tuollaiseksi....)

Oman auton perusteeton kehuminen tai sitten selittely, että meillä auto on vain käyttöä varten.

En huomaa niin mitenkään. Vähän eksoottisempaa kesäautoani on kyllä kehuttu hienoksi ja kauniiksi, mutta mitään kateuden merkkejä en ole huomannut.

Joko minulla on mukavampia naapureita kuin teillä tai sitten olen sokea. Vai toivotteko te muut salaa että teille oltaisiin kateellisia?

Kateelliset tekevät juttua kautta rantain josta päästään pikkuhiljaa autoon. Itse en keskustele autoistani.

En ole havainnut kenenkään olleen kateellinen autostani. Jotkut ovat kyllä kehuneet tyylikkääksi. En ole myöskään itse kadehtinut kenenkään autoa. Työkaverin CLS-mersua olen joskus kehaissut messeväksi peliksi. Muuten en yleensä kommentoi muiden autoja.

Se poika tietää, miltä tuntuu, kun kaikki on kateellisia.
Ja ajavatkin väärin. Ne muut.

Että ei tulkittaisi kateudeksi . Kateuden kuvittelu toisessa on 90% vainoharhaa. Jos joku
puolituttu on ostanut uuden auton, kehun ja ihastelen sen moneen kertaan vaan sen takia että välttyisin saamasta kateellisen leimaa vaikka en ole auto asioissa tippaakaan kateellinen

varma merkki kateudesta on ainakin se että autoon alkaa ilmestyä naarmuja ja pikku lommoja.

tuttavia niin en kyllä ainakaan kehtais tunnustaa.
onks niillä kateellisislla tuttavilla usein finnejä naamassa ja baseball-lippis?

Tuttavat ja sukulaiset yleensä uuden auton ostettuani huomauttelevat auton sisätiloista ja tavaratilasta, heidän mielestä minunkin perheellisenä pitäisi ostaa farmariauto tai tilahemmetti. Mutta jos minun perheeseen kuuluu 2 aikuista ja yksi 5-vuotias ei silloin vielä mitään farmaria tarvita, varsinkin kun takakontissa nykyään kulkee lähinnä terveisiä.

Silloin kun muksu oli ihan vauva ja tää farkkupurina oli pahimmillaan ostin ihan piruuttani isomman keskiluokan sedanin (kun olin sellaista jo vähän aikaa himoinnut) ja ekan kerran kun tuttavien nähden humautin kunnon yhdistelmärattaat, matkarattaat, kylmälaukun ja muut viikon autoreissun tarpeet takakonttiin ja vielä jäi tilaa niin loppu keskustelut tilavasta korimallista vähäksi aikaa, tosin sen jälkeen ihmeteltiin että on sen pakko viedä paljon bensaa kun on sen kokoinen auto.

Nykyään ajelen corolla/golf kokoluokan autolla pääasiassa sen takia, kun ne on näppärämmän kokoisia pyöritellä täällä pk-seudulla ja kun ei muutenkaan tarvii ajella paljon matka-ajoa enään, mutta se on silti joittenkin mielestä liian pieni auto.

Ps. En tiedä onko nämä kateudesta johtuvia puheita, mutta välillä siltä tuntuu sillä lähes joka autosta on jotain sanottavaa löytyny. Onneksi ainakin toistaiseksi olen autoni ostanut omien mieltymyksien enkä toisten mukaan.