Hei! Kaipaan mielipiteitä. On niin surullinen olo kun meidät ensin kutsuttiin mieheni äidin ja isäpuolen luo Tapaninpäiväksi mutta kun soitimme sopiaksemme tarkemmin he olivatkin keksineet "parempaa tekemistä" siksi päiväksi... Eivätkä olleet edes ilmoittaneet että kutsu on peruttu. Olisin niin mielelläni halunnut nähdä heidänkin perhettään (varsinkin miehen pikkusiskopuolta) nyt joulunaikaan... Muutenkin kutsu sinnepäin käy vain 1-2 krt/vuosi ja meilläpäin käyvät ehkä kerran kolmessa vuodessa vaikka kuinka kutsuisimme. Ymmärrän kyllä että miehen äiti ei ole ehkä niin innokas näkemään poikaansa koska poika on lapsuutensa kasvanut sijaisperheessä ja isäpuoli taas on selkeästi ilmaissut ettei halua meidän kuuluvan heidän elämään. Mutta silti itkettää, kaikkien sisarusteni puolisoiden vanhemmat ovat hyviä ystäviä omien vanhempieni kanssa, toivoisin että miehenikin äidin ja isäpuolen kanssa voisi olla näin. Pitääkö vain olla välittämättä vai hyväksyvätkö he joskus vielä meidät ja minun vanhempani elämäänsä?
Vaikka eipä omissa vanhemmissanikaan ole aina niin hurraamista: muut sisarukseni eivät päässeet jouluaatoksi vanhempieni luo joten koitin parhaani mukaan "tehdä joulua" asiasta murjottaville vanhemmilleni, kuitenkin kun tuli aika avata lahjat (jotka oli jo tuotu kuusen alle) niin äitini keksi että kukaan ei saisi avata lahjoja ennen kuin kuopus tulee paikalle (eli seuraavana päivänä)! Mieheni onneksi totesi että eivät muutkaan odota meitä missä kukin nyt olikaan joulua viettämässä ja "saimme" avata lahjat. Olipa taas muistutus siitä kuka on perheen lellikki ja kenen perheellä ei ole niin väliä.
Vaikka eipä omissa vanhemmissanikaan ole aina niin hurraamista: muut sisarukseni eivät päässeet jouluaatoksi vanhempieni luo joten koitin parhaani mukaan "tehdä joulua" asiasta murjottaville vanhemmilleni, kuitenkin kun tuli aika avata lahjat (jotka oli jo tuotu kuusen alle) niin äitini keksi että kukaan ei saisi avata lahjoja ennen kuin kuopus tulee paikalle (eli seuraavana päivänä)! Mieheni onneksi totesi että eivät muutkaan odota meitä missä kukin nyt olikaan joulua viettämässä ja "saimme" avata lahjat. Olipa taas muistutus siitä kuka on perheen lellikki ja kenen perheellä ei ole niin väliä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
nyt aamutuimaan,että sellaista elämä on?todellisia syitä ja tekosyitä löytyy aina jokalähtöön kaikista perheistä/työyhteisöjä myöten! Keinotekoista monessa suhteessa kaikki tyyni sukujuhlat "kekkuloimista" alkuillasta,kuka on "kukko tunkiolla"(leikkikehäroolit lapsuudesta) ja loppuillasta jo osa vippailee kaukaisiltakin sukulaisilta,että kuule`s,etkös voisi jeesata vähän niissä lainantakaus asioissa tai joskus jopa "pikalainaa" seuraavaa pubi-kierrosta varten!Ja vanhempi sukupolvi muistelee(kauhulla/kaiholla?) jopa 50-kymmenen vuodentakaisia kokemuksiaan "hurjan nuoruuden" aiheuttamista(itselle,sekä muille) traumoistaan ensimmäisistä sukujen kohtaamisista ratkiriemukkaissa, kerran vuodessa tapahtuvassa yleisessä lahjojenjako tilaisuudessa,ei aina niinkään 3-viisaan Itämaantietäjän tavoin,vaan tavoitellen sanojen säilällä sivityneesti sivallellen oikealle,että vasemmalle umpimähkään ,mutta kuitenkin osittain "skalpeeraten" toistensa päänahkoja!Siihen samaankastiin sukujuhlien ohessa,voisimme laittaa suurimman osan mediaakin(on muutamia hyviäkin ei-juorulehtiä/radio/tv-asemia) Omiakin kokemuksia tähän naputtelen menneistä,jottapa silläkin perusteella ilmaisen inhorealismiin viittaavat tunteeni kaikista/kaikkia vastaan(ainoastaan vaimoni ja pari tosi ystävääni jäävät tämän ulkopuolelle), tulevista vastalauseista huolimatta(jokataholta)Hyvin?(sekin on kyseenalaista) koulutettuja "barbaareita" me kaikki olemme olleet ainakin viimeiset 1000 vuotta?täällä Pohjolan perillä,rahanvallan näyttäessä Johtotähteään niin Isoisille kuin Pienillekkin kehdosta hautaan asti.No mene ja tiedä,provokaatio tai ei tähän aamujen aamun avaukseen!Toivon kuitenkin omasta puolestamme kaikille erilaisiin itämaisiinfilosofoihin -ja muuhunkin rakentavaan, omaehtoiseen toimintaan pyrkiville(freelancereille kautta maan) riemukkaita Uudevuoden 2006 alkuja eli jatkojalle vaikka Sisupastilleja rintataskussa ja "maailman puukkobulevardeista" tähänkin asti selvinneenä!ps/ Loppupeleissä kuitenkin kohtuus kaikessa sukulaisillle-ja muillekkin tahoille(ystävät,vihamiehet-ja työnsankaritkin lepäävät sulassa sovussa kaikken päätteeksi samalla viivalla)aivan kaikesta luopuen..
Miksi edes haluat nähdä tuntemattomia ihmisiä?
Itse ainakin olisin ikionnellinen jos puolison vanhempia tarvitsisi KOSKAAN tavata tai käydä kylässä.
Aika oudolta kuulostaa mun korvissa, vähän samalta kuin että harmittaisi, ettei WC:ta tarvitse puhdista kun se on niin puhdas.
me ONNEKSI olemme kuitenkin niin erilaisia ja hyvä niin,ettei meilläkin laajaan sukuumme(kiinasta-suomesta,vähän ruotsistakin)ole tietojeni(kaikkea ei ehkä ole kerrottu) mukaan kahtasamanlaista yksilöä syntynyt!Sukututkimus on joskus paikallaan,jotta voi itsekin katsella kahteenkin kertaan peilistä/kyselemällä:kuka minä olen,miksi olen täällä ja mitä tosiaan haluan tehdä odotettavissa/jäljellä olevalla elinajalleni?Tai vielä parempi,jos tosissaan sen uskaltaa tehdä vaikkapa vaimonsa/miehensä (vihamiehiä on vaikeaa saada moiseen yritykseen) kanssa yhdessä vetämättä ketään entistä sukua/tai ex.parisuhteita siihen mukaan(olkaamme siis rehellisiä kerrankin itsellemme/lähimmäisillemme vuoden pian vaihtuessa! Lähdeaineistoa löytyy "roppakaupalla"tutkailemalla esim,kirjasta "Kansa Parantaa-Kalevalaseuran vuosikirja 63,josta löytyy varmasti jokaiselle jotakin? Ohjenuorana olkoon kaikille UudenVuoden aikoihin sukuloimaan meneville/kohtuus kaikessa,sekä SUURIN OHJE HIPPOKRATEELTA:"PRIMUM NON NOCRERE"="ÄLÄ VAHINGOITA" eli asenne muutosta tarvittaisiin meille ihmisille /kaikkialla!
muuten
rivivälejäkin vois jättää reilusti sillä täällä on tooosi iso maksimimerkkimäärä.
Jos siis haluut että useampi jaksaa lukea viestisi.
Oli hyvää tekstiä tuutin täydeltä.