Wikipedia esittää seuraavaa:
Teoksessaan Pääoma Marx esitti teorian kapitalistisen yhteiskunnan yleisimmistä taloudellisista liikelaeista.
Marxia ja Engelsiä kiinnosti, mistä yrittäjä saa liikevoittoa. Ennen Marxia talousteoreetikot luulivat, että yrittäjä varastaa työntekijöiltä, mutta Marx ei tähän uskonut. Sen sijaan hän päätyi tutkimuksissaan uudenlaiseen käsitteeseen, lisäarvoon.
Lisäarvo yksinkertaistaen merkitsee, että kun yrittäjä palkkaa työvoimaa hän tekee siihen sijoituksen. Mutta työläinen on erilainen sijoitus kuin esimerkiksi työkoneet: työlainen tuottaa tavaraan enemmän arvoa, kuin mitä työntekijän, työvälineiden ja raaka-aineiden arvo yksinään on. Formaalisti esitettynä, kun:
A= työntekijän palkka
B= työvälineiden kustannukset
C= raaka-aineiden kustannukset
D= valmiin tuotteen hinta
niin
A B C = D X
missä X on lisäarvo.
Tämän lisäarvon yrittäjä saa pitää itsellään. Marx näki tämän ongelmalliseksi, koska tällainen järjestelmä periaatteessa riistää työntekijöitä.
----------------------
En ymmärrä, ihankuin tuossa olisi virhe?
Oikeampi kaava mielestäni on:
A B C X = D
Eli valmiin tuotteen myyntihinnasta kapitalisti pitää osan, joka on voitto eli Marxin lisäarvo.
Mielestäni Marx'in yritystalouden mallit ovat modernit ja käyttökelpoiset. (Termit ja johtopäätökset ovat oudot.)
Käsitteissä sekoilua
12
477
Vastaukset
- oikein
ajatellaanpa nyt vaikka joitain käsityönä tehtyjä tuotteita, vaikka Rols Royce ja Toyota. Toyota on kasattu nopeasti ja huonommalla laadulla robottilinjalla ja RR alusta loppuun kasin, hitaasti ja korkealla laadulla. Ostaessa nämä kaksi tuotetta henkilö saa Toyotassa D:n ja RR:ssa D X. Lisäarvo, joka työntekijästä esim. käsityöaloilla tulee, on laatua ja kaikkea, mistä maksetaan. Esimerkiksi kävisi myös Aaponkin esiintuoma asia, eli Aapon ammattitaito vastaan IKEA.
- on tietysti
sinänsä laaja käsite ja tämä oli vain yksi esimerkki. Lisäarvoa tulee lisää aina mitä pidemmälle tuotetta jalostetaan. Esim Adidaksen verkkarit. Adidas-logo tuo tuotteeseen lisäarvoa.
- Pappa
Eikös kaavassa heitä aivan yksinkertainen peruskoulu algebra? Tai sitten se ei ole matemaattinen kaava ollenkaan.
A B C = D X
sanoo, että
palkka työvälineet raaka-aine on
myyntihinta jokin lisäarvo
X = A B C - D
Eli Marxin lisäarvo olisi jotain mitä jäisi jäljelle kun työstä, välineistä ja raaka-aineesta vähennetään myyntitulo.
Eiköhän oikein ole kuitenkin
X = D - A B C
eli Marxin lisäarvo on se, mikä kapitalistille jää, kun myyntituloista on vähennetty työ, välineiden kuluminen ja raaka-aineet.
Wikipediassa taitaa olla bugi.
Toytassa ja RRssä molemissa on myyntihinta D. Ja kenties kapitalisti saa enemmän voittoa tai ainakin isomman myyntihinnan RRstä. Mutta eikös silloinkin se lisäarvo ole myyntihinnassa mukana eikä sen päällä. - Pappa
on tietysti kirjoitti:
sinänsä laaja käsite ja tämä oli vain yksi esimerkki. Lisäarvoa tulee lisää aina mitä pidemmälle tuotetta jalostetaan. Esim Adidaksen verkkarit. Adidas-logo tuo tuotteeseen lisäarvoa.
Sanojen merkitys sinänsä on epämääräinen, jos ei niihin sisälly määrittelyä. Näissä keskusteluissa termillä lisäarvo on kaksi merkitystä, toinen Marx'in teorioiden mukainen ja toinen modernin taloustieteen mukainen. Ja nämä käsitteet ovat sinänsä selkeitä ja yksinkertaisia.
1. Marx
Lisäarvo = Voitto = Myyntihinta - Raaka-aineet & Koneiden kuluminen - Palkat.
2. Nykyinen taloudellinen esitys
Lisäarvo = Jalostusarvo = Voitto Palkat = Mynntihinta - Muille yrityksille maksettu (koneet & raaka-aineet)
Tuotteen jalostus tuo jalostusarvoa lisää, jos myyntihinta nousee enemmän kuin menot. Juu, logo nostaa jalostusarvoa, logo nostaa myyntihintaa enemmän kuin siitä johtuvat palkat ja kulut. - Pappa
Pappa kirjoitti:
Sanojen merkitys sinänsä on epämääräinen, jos ei niihin sisälly määrittelyä. Näissä keskusteluissa termillä lisäarvo on kaksi merkitystä, toinen Marx'in teorioiden mukainen ja toinen modernin taloustieteen mukainen. Ja nämä käsitteet ovat sinänsä selkeitä ja yksinkertaisia.
1. Marx
Lisäarvo = Voitto = Myyntihinta - Raaka-aineet & Koneiden kuluminen - Palkat.
2. Nykyinen taloudellinen esitys
Lisäarvo = Jalostusarvo = Voitto Palkat = Mynntihinta - Muille yrityksille maksettu (koneet & raaka-aineet)
Tuotteen jalostus tuo jalostusarvoa lisää, jos myyntihinta nousee enemmän kuin menot. Juu, logo nostaa jalostusarvoa, logo nostaa myyntihintaa enemmän kuin siitä johtuvat palkat ja kulut.Englannin kielisissä Marxin teksteissä näkyy olevan Surplus Value. Senhän voisi kääntää pikemminkin ylijäämäksi. Lisäarvo on onneton suomennoksen valinta. Vertaa:
- kapitalisti pitää lisäarvon
- kapitalisti pitää ylijäämän - Ekonomisti
Pappa kirjoitti:
Sanojen merkitys sinänsä on epämääräinen, jos ei niihin sisälly määrittelyä. Näissä keskusteluissa termillä lisäarvo on kaksi merkitystä, toinen Marx'in teorioiden mukainen ja toinen modernin taloustieteen mukainen. Ja nämä käsitteet ovat sinänsä selkeitä ja yksinkertaisia.
1. Marx
Lisäarvo = Voitto = Myyntihinta - Raaka-aineet & Koneiden kuluminen - Palkat.
2. Nykyinen taloudellinen esitys
Lisäarvo = Jalostusarvo = Voitto Palkat = Mynntihinta - Muille yrityksille maksettu (koneet & raaka-aineet)
Tuotteen jalostus tuo jalostusarvoa lisää, jos myyntihinta nousee enemmän kuin menot. Juu, logo nostaa jalostusarvoa, logo nostaa myyntihintaa enemmän kuin siitä johtuvat palkat ja kulut.Marxin työnarvoteoria on kyllä aika rautainen. Vähän vahingossa sen esitti kestämättömäksi vasta 1960-luvulla italialainen Piero Sraffa pikkukirjasessa "Production of commodities by commodities" (engl. käännös; suomeksi vapasti: hyödykkeiden tuottaminen hyödykkeillä).
Skotti Ian Steedman löi naulat työvoimateorian arkkuun kirjassaan "Marx after Sraffa" yksinkertaisilla laskuesimerkeillä".
Esim. nuo "filosofis-matemaattisella" tasolla. Kun mukaan otetaan poliittiset yms. tulkintapyrkimykset, saadaan kai melkein mitä tahansa.
Tuo Marxin perushomma - ja sen "korjaukset" - on yhden periodin suljetun järjestelmän makromalli. Tai ei oikeastaan mikään malli, vaan määrittely-yhtälö. Sillä ei pystytä ennustamaan yhtään mitään,eikä laatimaan minkäänlaisia toimintaohjeita. Ne on sitten sävellettävä arvoista, kuten Marx teki.
Jalostusketjussa tapahtuva "arvonnousu" ei kylläkään ole kuin hyvin etäistä - enenmmän sanahelinämäistä - sukua Marxin lisäarvokäsitteelle. - Wäinä
Ekonomisti kirjoitti:
Marxin työnarvoteoria on kyllä aika rautainen. Vähän vahingossa sen esitti kestämättömäksi vasta 1960-luvulla italialainen Piero Sraffa pikkukirjasessa "Production of commodities by commodities" (engl. käännös; suomeksi vapasti: hyödykkeiden tuottaminen hyödykkeillä).
Skotti Ian Steedman löi naulat työvoimateorian arkkuun kirjassaan "Marx after Sraffa" yksinkertaisilla laskuesimerkeillä".
Esim. nuo "filosofis-matemaattisella" tasolla. Kun mukaan otetaan poliittiset yms. tulkintapyrkimykset, saadaan kai melkein mitä tahansa.
Tuo Marxin perushomma - ja sen "korjaukset" - on yhden periodin suljetun järjestelmän makromalli. Tai ei oikeastaan mikään malli, vaan määrittely-yhtälö. Sillä ei pystytä ennustamaan yhtään mitään,eikä laatimaan minkäänlaisia toimintaohjeita. Ne on sitten sävellettävä arvoista, kuten Marx teki.
Jalostusketjussa tapahtuva "arvonnousu" ei kylläkään ole kuin hyvin etäistä - enenmmän sanahelinämäistä - sukua Marxin lisäarvokäsitteelle.Ajatteletko ihan heidän myötään?Eikö se sitten tarkoita liberalismin,uuskeynesiläisyyden heittämistä romukoppaan.Mihin niitä tarvitaan,jos kapitalismin ongelmat ovat jo ratkaistu.
Kun aamulla herään kellon soittoon,laitan evääni kassiin,tulen työpaikalleni ja käyn kiinni murikkaan,niin miten se olo tuntuu enempi marxilaiselta kuin Stedmanilaiselta?
Tuolla aiemmin juttelin Marxin dialektiikasta.Mitenpä se Stedman suhtautui teoriassaan vaikkapa meidän samoin pukeutuviin vähemmistöläisiin?Sinisissä housuissaan ja villatakeissaan pasteeraaviin suomenruotsalaisiin,joiden vanhempikaan ikäluokka ei pukeudu taksinkuljettajan koppalakkiin erottuakseen toisesta vähemmistöstä.
Kalle tuossa äsken, tapansa mukaan ,väisti kysymyksen inflaatiosta.Huomasitkin,etten eds puhunut siitä toisesta ratkaisumallista.
Raamattu kumotaan todistamalla,ettei jumalaa ole.
Marx kumotaan todistamalla,ettei lisäarvoa ole.
Tarkoitatko ihan oikeasti,että mielestäsi hän tai joku pystyi kumoamaan Marxin ja Engelsin pääväittämän? - Pappa
Ekonomisti kirjoitti:
Marxin työnarvoteoria on kyllä aika rautainen. Vähän vahingossa sen esitti kestämättömäksi vasta 1960-luvulla italialainen Piero Sraffa pikkukirjasessa "Production of commodities by commodities" (engl. käännös; suomeksi vapasti: hyödykkeiden tuottaminen hyödykkeillä).
Skotti Ian Steedman löi naulat työvoimateorian arkkuun kirjassaan "Marx after Sraffa" yksinkertaisilla laskuesimerkeillä".
Esim. nuo "filosofis-matemaattisella" tasolla. Kun mukaan otetaan poliittiset yms. tulkintapyrkimykset, saadaan kai melkein mitä tahansa.
Tuo Marxin perushomma - ja sen "korjaukset" - on yhden periodin suljetun järjestelmän makromalli. Tai ei oikeastaan mikään malli, vaan määrittely-yhtälö. Sillä ei pystytä ennustamaan yhtään mitään,eikä laatimaan minkäänlaisia toimintaohjeita. Ne on sitten sävellettävä arvoista, kuten Marx teki.
Jalostusketjussa tapahtuva "arvonnousu" ei kylläkään ole kuin hyvin etäistä - enenmmän sanahelinämäistä - sukua Marxin lisäarvokäsitteelle.Olen ihan itse tullut suunnilleen samaan johtopäätökseen.
Marx kuvaa hyvin erään perustapauksen. Ja onhan muutama johtopäätös siitä ilmeinen.
1. Työläiset ja kapitalisti jakavat yrityksen jalostusarvon, muuta jaettavaa yrityksellä ei ole.
2. Yritys maksaa tietenkin työläisille niin vähän kuin voi. Jos työläisiä on rajatta, niin yritys vain pitää tarvitsemansa määrän työläisiä hengissä.
Marx'in näyt kapitalismin kehityksestä, kehityksestä sosialismiin ja kommunismiin eivät tosiaankaan ole mallista perusteltavissa. Malli on tosin kirjoitettu sellaisin termein ja sävyyn, että malli mukamas perustelee Marx'in näyt.
PS.
Jalostusarvo ja voitto eivät tosiaankaan ole sama asia.
- Wäinä
Wikipedia ei ole Marx.Kun siteerataan Marxia,ei siteerata Wikipediaa.
-Pääomassa Marx ei esittänyt teoriaa kapitalistisen yhteiskunnan yleisimmistä liikelaeista.
Marx,Pääoma,Hampuri,vuoden 1867 syyskuu,1000 kpl painos: Marx selvitti kapitalismin toiminnan lainalaisuudet ajassa,kapitalistisen tuotannon luokkaluonteen.- Pappa
Aivan keskeistä Marx'in esityksissä on:
Yrityksen jalostusarvo = Yrityksen myynti - Yrityksen ostamat koneet ja palvelut
Jalostusarvon jakautuu voittoon ja palkkoihin.
Tätäkään Wikipedia ei osannut esittää oikein.
Edellinen ei ole tietenkään Marxin koko esitys. Ja Marxin terminologia on poliittisesti tarkoituksenmukaista, mutta ei asia termeistä muutu.
Kaikki Marxin tekstit löytyvät netistä. Olen tavaillut niitä, Pääoma I mukaanlukien. Ihmittelen edelleen, mikä saa ihmiset uskomaan Marxin profetioihin nykyaikana.
Hyvä mies, perusta mielipiteesi tieteellisesti todistettuihin faktoihin mieluummin kuin
Wikipediaan, joka on VAIN kokoelma erilaisista mielipiteistä!
vom- Pappa
Kolme hajakommenttia.
1. Wikipedian sanotaan olevan yhtä luotettava kuin British Ensyclopedia ja parantuvan koko ajan! Mielenkiintoista, suomalainen versio ei ilmeisesti ole!
2. Marx'in tarinoista pieni osa on faktaa. Suurin osa on poliittista visiota!
3. Marxin ja Engelsin kaikki tarinat ovat Webissä. Lyhyet parut olen kaikki lukenut. Ne ovat helposti ymmärrettäviä.
Pääoma on samaa perusteellisemmin ja puuduttavammin. Ja niitä on kaikkiaan 4 paksua osaa.
Edelleen ihmettelen, kuinka nykyaikana jotkut antavat niille suunnilleen raamatun aseman.
Palaan vielä asiaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1701083
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän132847- 84783
- 51728
Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55529Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä294525Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?37521Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t215479- 49477
Kalle irtisanoutui
Kävi, kuten odotettiin. Paras ratkaisu paitsi Orimattilalle myös Larssonille. Seuraavaksi joudutaan mittaamaan kaupungin53454