Niin mitä ajattelette sellasesta tytöstä/naisesta joka ei oo ikinä ollut oikeastaan kenenkään kanssa vaikka on jo pian 20v. En omasta mielestäni ole ruma vaan ihan tavallinen. Suurin syy miksen ole vielä tähän päivään mennessä saanut miestä on varmaan ujouteni..mä oon niin saatanan hiljanen etten saisi varmaan sanaa suustani jos joku mies tulisi juttelemaan..
miehet..mitä mieltä ootte..
just me
161611
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
..sellainen tytsky olis ihan kiva - mä voisin pitää sinusta ja tällasena vilkkaana kaverina voisin hoitaa puhumispuolen kunnes siirryttäis pussaileen ja tiedän häntä mihin...
Miks pitäis olla ollu jonkun kanssa oli minkä ikäinen tahansa jos se sopiva ei oo tullu kohdalle. Sitten kun tulee niin asiat on harvinaisen selvää - vähempi kundit pitää 17-vuotiaista likoista jotka ainakin itte kehuu olleensa kenen kans milloinkin.
Ei haittaa mitään, päinvastoin. Jos ujo nainen olisi minusta kiinnostunut ja joutuisimme kasvotusten, eikä nainen saisi mitään sanottua, ottaisin naisen syleilyyni ja rutistaisin niin että ujous helpottaisi. ;) Ujous yleensä muutenkin häviää iän myötä, tai ainakin vähenee huomattavasti.
Ujous yleensä ainakin vähenee iän myötä.
Tulee elämänkokemusta, joutuu monenlaisiin tilanteisiin joista on pakko selvitä, tapaa eriluonteisia ihmisiä jne. Työelämäkin voi tuoda omat vaatimuksensa jolloin joutuu voittamaan ujoutensa.
Itseluottamuksen lisääntyminen auttaa olemaan välittämättä kaikista ulkopuolelta tulevista paineista ja sanomisista.
No enpä tiedä. Ikää on keski-iän verran ja rankka avioliitto ja ero takana...jo aika kaukana takana. Itse olen ainakin nykyään niin perkeleen ujo ja haavoittuva, että en yhtään uskalla lähestyä naisia. Tässä iässä oletkin sitten tuomittu iankaikkiseen yksinäisyyteen, kun ei kapakit ja tanssit kiinosta yhtään.
...niin on meitä naisiakin, joille on käynyt niin. Itse olen käynyt samat asiat läpi, erot yms. Tulin sen jälkeen hyvin araksi miesten suhteen ja nyt olen vakiintunut karttelemaan miehiä tai sanoisinko jäädytän itseni. Varon sellaisia tilanteita, kuten ravintolat, tanssit yms. tilanteet, joissa on vaarana kohdata joku ihana mies ja vaikka rakastua. En yksinkertaisesti uskalla. Ujostuttaa, pelottaa, arveluttaa......juoksen karkuun.
Niin tuttua :(
Ujous ei kyllä haittaa, mutta itse en halua olla enää toiselle se "ensimmäinen", jos haluan jo jotain varmempaa... En väitä etteikö se ehkä onnistuisi, mutta kun kokemus kertoo muuta...
Ei voi muuta sanoa kuin et olet helmi!
Kyl sa kerkeet viela tutustumaan miehiin, turha kiirehtia minnekaan. Sitten ku tutustut haneen jota RAKASTAT ja joka RAKASTAA sinua todella niin kerkee ihmetella yhdesolemista joka lailla.
Sitten ei tunne olevansa ujo koska rakkaasi saa olosi tuntumaan vapautuneelta. Ei tuu mieleenkaan olla hanen seurassaan ujo. :)
Ujous voi monesti kaunistaa. Kauneus ja oman itsetunnon kohotus (esim. toisen sukupuolen silmissä) luo joskus vääränlaista ylpeyttä jos sitä arvostusta saa liiaksi. Parempi olla hiljainen ja hyvä sisin kuin pelinainen/mies ja levoton sydän. Jos etsii itsetuntoa siitä et "kokee" jotain jonku kanssa, niin sitä pettää itseään jos se on vain kokemuksen takia. Miksi pitäisi tällä tavalla mennä rikkomaan sisäistä itseään. Onneksi naisten ei tarvitse kuin nauraa miehille kun miehet yrittävät iskeä heitä, vai miten päin se menikään...
On meitä mieshenkilöitäkin sellaisia, jotka ovat ns. kokemattomia. Ainakin yksi. Olen myös ujo ja hiljainen ja tämä on luullakseni suurin syy siihen etten koskaan ole seurustellut. Tai sitten olen vain luonteeltani niin luotaantyöntävä.
Minulla ujous on hieman (todellakin vähän mutta kuitenkin) vähentynyt kun olen kyennyt ystävilleni tietyistä asioista puhumaan. Kaipa se tästä hellittää kun vain uskaltaa tehdä ja sanoa asioita... Hiljaa hyvä tulee. Toivottavasti.
Minusta ujoissa ihmisissä ei ole yhtään mitään vikaa! Helppo sanoa kun olen itse ujo.. :)
Ujoutesi on varmasti pelastanut sinut monelta typeryydeltä vuosien saatossa. Ei kokemattomuus tee naisesta huonompaa, pikemminkin päin vastoin. Kun se oikea osuu kohdalle, et muista koskaan olleesikaan ujo. Elämään pitää silti tarttua ja opetella olemaan ihmisten kassa eli pyrkiä voittamaan ujous. Luulen, että jos sinut tapaisin toteaisin sinut ennemminkin fiksuksi kuin ujoksi.
Minusta se on kyllä söpöä. Parempi kuin että olisi joku on ollu tsiljoonan kanssa. Paras että eka kerta on erikoinen.
Itsellänikin on sama tilanne, m27
No jos olet ujo,niin et kai voi sille mitään.
Itselläni on vähän samantapainen ongelma eli vaikeuksia lähestyä naisia.Ajattelin että ehkä minun pitäisi ottaa yhteyttä kaltaiseesi tyttöön.Mistä päin suomea olet.
Joka tapauksessa onnea yritykseen.
Itse olen 25-vuotias jätkä, enkä ole ollut kenenkään kanssa. Siis oikeasti en ole seurustellut enkä ollut sängyssä.
Nuoruus "jäi elämättä" pahojen perhe- ym. ongelmien takia. Ei siinä jaksanut ajatella seurustelua.
Kai se on harvinaisempaa olla 25-vuotiaana kokematon. Ei kaikkien elämä voi kuitenkaan mennä normien mukaan.
Kannattaa miettiä omia mielenkiinnon kohteita, ja pitää harrastuksistaan kiinni jos sellaisia on. Kaverit ovat myös tärkeitä. Silloin myös vast. sukupuoleen tutustuminen käy helpommin, kun on muutakin joka täyttää pään. Helppohan näin on sanoa. Yritän itse pyrkiä siihen.
Ujouteen ei kyllä ole olemassa mitään nopeasti vaikuttavaa lääkettä. Olen sen huomannut, koska minäkin olen ujo.
Olen samassa tilanteessa, paitsi että olen mies ja vasta 18... ;)
Ei mitään vikaa, sanon minä.. niinku siinä ei pitäiskään olla mitään vikaa... olet vain hieman hiljaisempi henkilö joka on VAIN ujo, ei mitään muuta...
Haluukko kokeilla?? Tuun juttelee, katotaa miten reagoit.. ;) vitsi...
&OOT SEKSIKKÄÄN HALUTTAVA PIHTAIPLUSSAS&
E-mail:[email protected]