Monillako treffeillä?

Zero.

Jep, vain yhdesti olen päässyt, yli puoli vuotta sitten ;)

Olen tavannut 23 miestä (36-50v) treffeillä suomi24:n kautta viimeisen 7 kuukauden aikana.

Järkevämpää mielestäni on nähdä melko nopeasti kirjoittelun aloittamisesta, ettei ehdi luoda toisesta "väärää" mielikuvaa, osa meni just tän takia pieleen.

Parin kanssa olen seurustellut. Usean kanssa tavannut useammin kuin kerran. 15 ei viehättänyt yhtään, tapaamiset jäivät tällöin siihen ainoaan kertaan.

Mutta sellaista valtavaa molemminpuolista ihastusta/rakastumista en ole kohdannut, siis joka kestäisi ja voisi ajatella pitemmälle tulevaisuuteen.

Kaikki miehet olivat kuitenkin mielestäni ihan tavallisia, järkeviä, viehättäviä ihmisiä.... jotkut suorastaan upeita ja seksikkäitä

yhdet treffit takana, tai no pari kertaa hänet oikeastaan tapasin. Puolenvuoden ajan olen aktiivisesti tätä jaksanut harrastaa. Eli aika hidasta touhua oikeaan elämään verrattuna!

Minulla kävi huono tuuri kaksi kertaa peräkkäin. Ensimmäinen mies oli kauhean epäsiisti eikä muutenkaan ollut sellainen, kun oli itseään kuvaillut. Kertoi olevansa puhelias ja hauska seuramies, tyylikäs (jos kauhtunut, rikkinäinen toppatakki ja likaiset farkut ovat tyylikkyyttä niin meillä on hieman eri käsitys asiasta), henki haisi ja suihkussa käynti oli varmaan jäänyt väliin ainakin parin viikon ajalta. Jätkä istui koko "treffien" ajan tuijottaen oluttuoppiinsa, vastasi yhdellä sanalla eikä muutenkaan paljon puhua pukahtanut. Likaiset hiukset kampaamatta ja parta ajamatta. Laittoi myöhemmin kyllä sähköpostia, että haluaisi tavata uudestaan, mutta kohteliaasti ilmoitin, että ei kiitos.

Toinen tyyppi oli täysi perverssi, jutut liikkuivat navan alapuolella ja ensimmäisenä kysyi mielipidettäni anaalipanosta.

Järkyttävää. Onneksi olen sittemmin löytänyt kumppanin live-elämästä, eikä tarvitse noihin epätoivoisiin yksilöihin enää turvautua.

Jos tarkastellaan vain verkossa sovittuja niin alun toistakymmentä ensimmäistä treffiä on ollut noin viiden vuoden ajalta. Ei yhtään toisia treffejä. Olen kyllä pyrkinyt antamaan totuudenmukaisen kuvan ja olen tosissani liikkeellä, mutta molemminpuolista kiinnostusta ei ole ollut.

Pyrin tapaamiseen mahdollisimman pian. Sillä tavoin toisesta saa parhaiten realistisen kuvan. Ei ehdi alkaa kehittelemään fantasioita vailla pohjaa ja selkeimmät valehtelijat tippuvat pois. Itselläni on sellainen asenne, että lähden treffeille, mikäli nainen ei tunnu ihan mahdottomalta minulle. Ajattelen, että tapaamisen jälkeen on parempi tehdä päätöksiä.

Suurin osa naisista on ollut suurinpiirtein sellaisia, kuin olen kuvitellutkin ja käyttäytyneet kunnolla. Ainoasta huonokäytöksisestä sain huvittavan jutun muisteltavaksi (nimeä mainitsematta). Harvalta olen saanut kuvan, joten kaikkien ulkonäkökään ei ole miellyttänyt.

Naisten on muuten helpompi päästä treffeille, kuin miesten. Itse olen laittanut muutaman kymmentä ilmoitusta ja kirjoittanut yli sadalle naiselle vuosien varrella laihoin tuloksin.

siis 6 kk:ssa.

En oikeistaan ehdi mailailemaan ennenkuin menen tapaamaan ihmistä. Olen törmänyt pariin hörhöön, mutta parempi tavata ajoissa ettei tule oikeesti ongelmia...

Olen yllättynyt mitä kaikkea naiset hakee täältä .
Monelle se on vain leikkikenttä missä leikkikaluina on miehet tunteineen .
Olen kertonut olevan ihan tosi mielellä liikkeellä
ja loppu elämäksi hakemassa sielun ystävää .
Kolmesti on haluttu vain sexii ja huvituksia .
Sexikin on ihan ok.
Kahden kanssa ei vain ne kuuluisat kemiat sopinut .
Yksi lupas ottaa yhteyttä kun työkiireiltään joutaa .
Odottelen vieläkin yhteyden ottoa , eihän aikaa ole kulunut vasta kuin kaksi ja puol vuotta .
Olen ilmeisesti sellanen pöllömagneetti joka vetää kaikkea kierrätykseen kelpaamatonta puoleensa .

Pari viestiä yhtenä iltayönä netissä, puhelinnumeroiden vaihto. Vajaan vuorokauden päästä nähtiin, käytiin syömässä, juteltiin, juteltiin, juteltiin.
Nyt seurusteltu 2.5 kuukautta.
Löysin sielunkumppanin vailla vertaa.

Omat kokemukseni ovat jo parin vuoden takaa, jolloin nettideittailin n. vuoden verran. Kymmenen naisen kanssa oli ensitreffit, niistä neljän kanssa toiset ja kolmen kanssa kolmannetkin.

Mukavaakin oli, tosin eräs tapaus oli aivan ihmeellinen ja outo. Mutta kaikesta huolimatta netin kautta en löytänyt rakastani, vaan ihan muuta kautta. Nettitreffikumppaneissa ei ollut mitään vikaa, mutta kipinöintiä ei vaan ollut tarpeeksi.

Oli hirmu kivaa, juteltiin vaikka mistä. Sitten kun en seuraavan kerran ehtinyt puhelimessa puhua kun oli kova kiire mies kai otti nokkiinsa ja lähetti vieraskirjaani viestin, ettei meidän kannata tavata, hänestä vaan tuntuu siltä. Semmoinen kokemus oli se mutta ehkä tulee vähemmän herkkiä joskus vastaan?

...josta toisesta tuli hyvä kaveri (käydään olusella vieläkin silloin tällöin ja mailaillaan lähes päivittäin) ja toisen kanssa seurustelin puoli vuotta. Seurustelusuhde oli ns. etäsuhde, joka kariutui ikävä kyllä välimatkaan loppujen lopuksi (Turku-Hki).
Nyt syksyllä kun laitoin profiilin uudestaan, niin jäleen kahdet treffit ja jälkimmäisen kanssa nyt tapailtu muutaman kerran ja kivalta tuntuu vieläkin...

Eilen oli kaheksannet..tai olis pitäny olla. Jätkä teki oharit..Soitteli kyllä sitten illalla perään ja sanoi nukahtaneensa..Pyyteli kovasti anteeksi.
Että näin kiinnostava tapaus olen, kun seura väsyttää jo ennen tapaamista :)

Yhen kivan tytön olen tavannut ja katsotaan koska löytyis aikaa tavata uudestaan..joka päivä soitetaan tekstataan ja mesetetään..tuntuu et tästä vois jotain tulla..