Alan olla pikkuhiljaa vahvasti sitä mieltä että haluan puolitoista vuotta kestäneelle suhteelleni pisteen. Ongelmana on että jollain kierolla tavalla rakastan miestä yhä,vaikka samalla minusta tuntuu että hän on kahlinnut minut täysin.
Avomieheni on todella mustasukkainen, eikä siedä minun ystäviäni saatikka sitä, että kävisin ulkona heidän kanssaan. Olen jättänyt lähes kaikki itselleni tärkeätkin menot välinn, sillä en halua taas riitaa. Itse hän kuitenkin menee juuri silloin kun itse haluaa. Tuntuu että tämän seurauksena kaikki ystäväni ovat kadonneet ympäriltäni (enkä yhtään ihmettele), ja oloni on kauhean yksinäinen.
Silti minua pelottaa lähteä. En tiedä minne mennä, pystynkö hankkimaan itselleni asunnon, ja suurimpana pelkona pelkään olevani sen jälkeen vielä yksinäisempi. Olen loppujen lopuksi aika ujo ja epävarma itsestäni, joten uusien ystävyyssuhteiden luominen on minulle vaikeaa. Mitä minun pitäisi tehdä ja millä tavalla saisin sosiaalisen elämäni takaisin?
Avomieheni on todella mustasukkainen, eikä siedä minun ystäviäni saatikka sitä, että kävisin ulkona heidän kanssaan. Olen jättänyt lähes kaikki itselleni tärkeätkin menot välinn, sillä en halua taas riitaa. Itse hän kuitenkin menee juuri silloin kun itse haluaa. Tuntuu että tämän seurauksena kaikki ystäväni ovat kadonneet ympäriltäni (enkä yhtään ihmettele), ja oloni on kauhean yksinäinen.
Silti minua pelottaa lähteä. En tiedä minne mennä, pystynkö hankkimaan itselleni asunnon, ja suurimpana pelkona pelkään olevani sen jälkeen vielä yksinäisempi. Olen loppujen lopuksi aika ujo ja epävarma itsestäni, joten uusien ystävyyssuhteiden luominen on minulle vaikeaa. Mitä minun pitäisi tehdä ja millä tavalla saisin sosiaalisen elämäni takaisin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
..että olen säilyttänyt ystävyyden työkavereihini.Olen onnekas sillä jos töissäni en olisi näitä suhteita solminut, olisin ihan tyhjän päällä. Mietin kuitenkin aivan samoja asioita ja tunteita, jonkinlaisia ainakin on vielä. Mies on tietoinen mielessäni liikkuvasta erosta eikä tee/halua puhua juuri lainkaan asiasta. Odottaa vain että teen päätöksen. No uusi vuosi, uusi elämä.. En usko, että jäät paitsioon, kaikki pelkää enemmän tai vähemmän...Mieti mistä jäät paitsi jos olet onneton hänen kanssaan. Ystäväni sanoja lainatakseni: mielummin onneton yksin kuin toisen kanssa.
Minulla on sama tilanne, kaikki ystäväni ovat poissa, mies ei heitä hyväksynyt jotenkas...mutta jotenkin tuntuu että kyllä kaikki silti ovat olemassa, ota vain rohkeasti yhteyttä, saat huomata ettei tosi ystävyys koskaan katoa.
Noin muuten olen varmasti kirjoitellut joka palstalle täällä, olen aika huonossa kunnossa kun en tiedä miten kaikesta taas selviää....samasen miehen takia jonka takia olen kaiken jättänyt. Mies petti jälleen ja nyt vain on niin että se oli se viimeinen kerta, hyvää uutta vuotta vaan.....mua itkettää ja väsyttää ja mulla on aivan kamala ikävä mutta olen päättänyt selvitä.
Sinulle toivottelen..olen itse siinä jamassa että kohta lentää tämä kottarainen viimeisen lennon tässä suhteessa..
Tilanteeseen on olemassa ratkaisuja, joita kuvaan tässä. Kannattaa tehdä se, mitä mustasukkainen ei osaa tehdä, siis ajatella positiivisesti ja säilyttää luottamus:
"Avomieheni on todella mustasukkainen, eikä siedä minun ystäviäni saatikka sitä, että kävisin ulkona heidän kanssaan...seurauksena kaikki ystäväni ovat kadonneet ympäriltäni (enkä yhtään ihmettele)"
Tavallinen menettely mustasukkaisella puolisolla. Tämä tähtää siihen, että mustasukkaisesta tulee toiselle koko sosiaalinen piiri. Jos olet seurustelusuhteessa mustasukkaisen ihmisen kanssa, on ensiarvoisen tärkeää säilyttää muitakin ihmissuhteita.
"Ongelmana on että jollain kierolla tavalla rakastan miestä yhä,"
Tietenkin, koska "selvinä hetkinään" (siis ei-mustasukkaisina) mustasukkainen voi olla varsin rakastettava. Tällöinkin käytös usein tosin tähtää erilaisiin "loan sharkingin" (=kahlehtiva palvelus; esim maksaa rakastetun velan pois tietäen tämän joutuvan kiitollisuudenvelkaan) ja kontrolloinnin muotoihin.
"Mitä minun pitäisi tehdä ja millä tavalla saisin sosiaalisen elämäni takaisin? "
Vaikea kysymys vastattavaksi, sillä vaihtoehtoja on useita. Voit jatkaa kuten tähän saakka, mutta en pidä sitä järkevänä kun kerran kirjoitat tänne tuon sävyisen kirjoituksen.
Voit myös jäädä ja koittaa muuttaa tuon suhteen ehtoja osaltasi. Syy siihen, että mustasukkaisuus on niin suuri ongelma on siinä, että ihmiset yleensä kohtelevat sitä väärällä tavalla, yrittäen hyvitellä mustasukkaista henkilöä.
Kun seuraavan kerran kuuntelet mustasukkaisen avomiehesi kysymystulvaa tekemisistäsi, tekemättä jättämisistäsi, olemisistasi yms, kannattaa pitää mielessä, että hän haluaa -kuten jokainen mustasukkainen- vastauksen vain yhteen isoon kysymykseen: "Oletko uskollinen hänelle?". Sen jälkeen tee selväksi, että et halua enempiä tarkisteluja hänen taholtaan tms mustasukkaisuutta tai olet valmis katkaisemaan suhteen. Tämä voi tuntua vaikealta tehtävältä, mutta päivä jolloin saatat toivoa suorittaneesi sen voi olla edessä huomattavan pian.
Vastaa tähän Isoon Kysymykseen totuudenmukaisesti (vaikka hän ei sitä suoraan kysyisi) ja kieltäydy sitten vastaamasta pieniin kysymyksiin. Jos et voi vastata rehellisesti tähän Isoon Kysymykseen, on aika siirtyä kolmanteen vaihtoehtoon so lähteä suhteesta:
Jos päädyt lähtemiseen, niin eron jälkeen rajoita kanssakäymistä hänen kanssaan, mieluiten lopeta se kokonaan. Hoida puhuminen yksinomaan asianajajan tapaisen neutraalin henkilön kautta.
"Olen loppujen lopuksi aika ujo ja epävarma itsestäni, joten uusien ystävyyssuhteiden luominen on minulle vaikeaa."
Tuo ajattelu osoittaa, että olet jo alkanut sisäistää mustasukkaisen henkilön vaihtoehtotodellisuutta. Kuten itse kirjoitit, hän on jo hyvän aikaa sabotoinut muita ihmissuhteitasi, joten miten ihmeessä ihmissuhteesi voisivat olla huonommin ilman häntä. Luultavasti iso osa "kadonneista" ystävistäsi on edelleen sinulle ystäviä ja/tai lähteneet siksi, että eivät pidä mustasukkaisesta avokistasi. Saat heidän ystävyytensä luultavimmin takaisin melko vähäisellä vaivalla.
Ja uusiakin ystäviä löytyy aina...
Edellinen kertoikin aika hyvin :).
Itse erosin tuossa alkusyksystä pari vuotta kestäneestä suhteesta. Yksinäisyys pelotti minuakin vaikka suhteessa ollessani sosiaalinen elämä ei kärsinytkään. Mies ei napissut kavereiden ja ystävien kanssa olemisesta.
Sikäli olin varmaan onnekas että minulla oli/ on hyviä ystäviä ja kavereita. Aluksihan se yksinäisyys tuntuu todella inhottavalle, mutta en usko että sinullakaan on myöhäistä korjata sosiaalista elämääsi. Reippaasti vaan etsimään uusia tuttavia :)
Vastauksia ei ole..
Voin vain lohduttaa,että kyllä kaikesta selviää,kun vain jaksaa uskoa siihen ja hakee sen yhden ihmisen,jolle puhua erotuskansa läpi..Jos sitä yhtä ihmistä ei löydy lähipiiristä,on nykyaikana kaikenmaailman eroryhmiä ym.
Asunnottomaksi ei Suomessa jää kukaan.Asioiden hoitaminen vaatii vain niiden tekemistä.Yksi asia kerrallaan ja se on aina eteenpäin.Ystävät/sosiaalinen elämä ei myöskään löydy huhuilemalla,vaan vaatii suunnittelua ja kotoa poislähtemistä ainakin yksinäiselle ihmiselle..Kun kerran saat lähdettyä esim.johonkin harrastepiiriin,niin seuraavat kerrat helpompia..ainakin vähäsen..:-)
Hyvää Uutta Vuotta 2006..
ja muista,että asioilla on tapana aina järjestyä....!!
minulla ja poikaystävälläni meni poikki uudenvuoden aattona meidän molempien onneksi.. olimme molemmat onnettomia suhteessamme, varsinkin minä.. poikaystäväni ei arvostanut tunteitani tai minua yhtään, mikä sai oloni ahdistuneeksi ja surulliseksi.. kun ystäväni koittivat saada ymmärtämään millaisessa suhteessa olen, en uskonut vaan suutuin ja puolustin miestäni.. parempaa kaveria saa etsiä, mutta poikaystävänä hän on täysi mulkku.. erosimme kunnioituksen puutteesta ja koska minä en enää jaksanut katsoa miten muut olivat tervetulleempia hänen kainaloonsa kuin minä.. tietysti hän väitti ettei hänellä ollut mitään kenenkään kanssa, mutta jo samana iltana hän oli iskenyt kaverini.. olin jo pidempään miettinyt eroa, mutten tehnyt sitä koska rakastin häntä ja miettisin seurauksia.. tottakai ero rakastetusta satuttaa, mutta elämä suhteessa jossa mies ei kunnioita yhtään sinua, sinun tunteitasi ja ajatuksiasi satuttaa enemmän ja on suoraan sanottuna sairasta.. puhu miehesi kanssa asiasta ja valmistaudu siihen että ehkä ainut mahdollinen ratkaisu on ero..
Kiitos paljon kaikille kannustavista kommenteista.
Uutena vuotena otin itseäni niskasta kiinni ja soitin vanhalle ystävälleni ja lähdin hänen kanssaan viettämään iltaa. Samanlainen showhan siitä tuli kuin ennenkin, mutta tällä kertaa pidin puoleni ja puhuin avokilleni suuni puhtaaksi. Kun tulin kotiin suurin osa tavaroistani oli pakattu...mutta sekään ei oikeastaan enää tuntunut pahalta, sillä ilta oli hauskin pitkään aikaan!
Nyt olemme puhuneet avomieheni kanssa ensimmäistä kertaa oikeasti asiallisesti, ja tulevaisuus on vielä auki... Pieni toivon kipinä heräsi siitä, että ehkä tilanne vielä muuttuu. saa nähdä.
Ja voimia myös muille erokysymysten kanssa kamppaileville!
Kerran eräs elokuva, jossa mies piti vaimoaan kuin orjana, pyyhkeetki nätisti hyllyssä ja ruoka piti aina olla tiptop valmiina...
Muistelen jopa sellaistakin, jossa oli eräässä lehdessä se juttu, missä mies jossain päin suomea, piti tyttöystäväänsä kotona aisoissa, kävi kyllä töissä, mutta huusi raivona jos vähänkin myöhästyi, tai näki jonkun kaa juttelemassa, nyrkistä tuli monesti, jopa työpaikoilla oli huomattu, että naisella silmä mustana.
Kaiken huipuksi mies käytti naisen palkkaa omiin tarkoitukseensa, eikä nainen nähnyt tiliäänsä kuukausiin ellei jopa vuosiin....!!!
Loppujen lopuksi, joku ilmiantoi kun tilanne kehkeytyi liiaksi ja mies joutui maksamaan korkoineen hänen palkan käytöstä sekä kivusta, särystä ja vapaudenriistosta.
Että mieti missä sitä mennään nykyisin.
Toivottavasti saat asiasi järjestykseen ja hankit MYÖS omia ystäviäsi. Et missään tapauksessa ole hänelle tilivelvollinen koska meet tai tulet,saati juttelet vaikkapa vaan pihalla. Se kun kuulostaa jo liiankin SAIRAALLOISELTA....
Eipä taida tämä mieskään kertoa mitään kenen kaa juttelee tai milloin tulee kotio jnejne, kuvittelen...
( Anteeksi suorasukaisuuteni)
Kyllä ihmisellä on oikeus myös ystäviinsä sekä harrastuksiinsa ei semmonen ole elämää jossa mies määräilee kenen kanssa saat olla tai et tai mitä teet. Itse voisit sitten suhtautua samoin hänenkin ystävien ym. kohdalla, jos ja kun kylään tulevat tietämättäsi, sulkeudu omaan kuoreesi tai muuta vastaavaa, johan keskusteluakin tulisi, myös vieraiden kuullen.
Pää-asia että edes selvitätte suhteenne sisältöä.
Jollei muu auta lähde ja jätä hänet, täytyy sitä ihmisellä olla myös omaa hauskaakin ystävien kanssa!!!
Hommaa asunto vaikka salavihkaa ja sellaset ystävät/ sukulaiset jotka auttavat muutossa.
Miehen täytyy selvittää myös itselleen MIKSI haluat erota, jollei mene kaaliin niin asia on omaltasi täysin selvä.
Mutta toivotan parisuhteeseenne kuitenkin vaikka ammattiapua tähän asiaanne, kun kuulostat kuitenkin rakastavasi häntä.
Hyvää kevään odotusta !!!