Reikiintymisestä, lukekaa joka sana huolellisesti ja painakaa se myös mieleen:
>>>Kyllä aikuisenkin bakteerikanta voi muuttua reikkintymiselle altistavaksi. On totta, että lapsena saatu str. mutans-tartunta aiheuttaa eniten tuhoa ja bakteeri voi jäädä sylkeen suurina määrinä. Toisaalta bakteeria voi olla myös kariespesäkkeissä (rei'issä itsessään) ja vähemmän syljessä, silloin paikkaushoidolla voidaan jo merkittävästi vähentää uudelleenreikiintymisen riskiä.
Bakteerikanta ei yksinään aiheuta reikiä, vaan tarvitaan useampi tekijä: mm hiilihydraattipitoinen ruokavalio, syljen määrä ja ominaisuudet, puhdistustottumukset, fluorin ja ksylitolin saanti - vaikuttavat suuresti.
On jopa sanottu, että parin päivän erittäin runsas ja tiheä mässäily makealla (karkkipäivä) voisi saada pienemmän mutans-kannan kasvamaan!
Aikuisenkin sekä hyvien että huonojen bakteerien kanta vaihtelee jatkuvasti, enemmän tai vähemmän. On aivan mahdollista, että aika ajoin on "otollinen hetki" tartunnalle, aika ajoin taas ei.
Syljen ominaisuudet ovat niin ikään tärkeitä tekijöitä reikiintymisessä. Kuivassa suussa bakteerit viihtyvät ja niiden määrä lisääntyy, myös str. mutans.
Syljen kyky neutraloida happohyökkäystä eli puskurikapasiteetti voi myös muuttua iän ja elämän myötä.
LIsäksi syljessä on muitakin puolustustekijöitä, entsyymejä yms. joiden merkitystä ei vielä edes täysin tunneta.
Str. mutansin lisäksi laktobasillit aiheuttavat reikiintymistä. Niiden suuri määrä viittaa hiilihydraattipitoiseen ruokavalioon.
Sama, mikä pätee kariesbakteereihin, pätee myös parodontopatogeeneihin, eli hampaiden kiinnityskudostulehdusta aiheuttaviin pöpöihin. Tartunta lisää sairastumisen riskiä, mutta sairastuminen kuitenkin tapahtuu vasta kun sille olosuhteet ovat otolliset.>>>
>>>Kyllä aikuisenkin bakteerikanta voi muuttua reikkintymiselle altistavaksi. On totta, että lapsena saatu str. mutans-tartunta aiheuttaa eniten tuhoa ja bakteeri voi jäädä sylkeen suurina määrinä. Toisaalta bakteeria voi olla myös kariespesäkkeissä (rei'issä itsessään) ja vähemmän syljessä, silloin paikkaushoidolla voidaan jo merkittävästi vähentää uudelleenreikiintymisen riskiä.
Bakteerikanta ei yksinään aiheuta reikiä, vaan tarvitaan useampi tekijä: mm hiilihydraattipitoinen ruokavalio, syljen määrä ja ominaisuudet, puhdistustottumukset, fluorin ja ksylitolin saanti - vaikuttavat suuresti.
On jopa sanottu, että parin päivän erittäin runsas ja tiheä mässäily makealla (karkkipäivä) voisi saada pienemmän mutans-kannan kasvamaan!
Aikuisenkin sekä hyvien että huonojen bakteerien kanta vaihtelee jatkuvasti, enemmän tai vähemmän. On aivan mahdollista, että aika ajoin on "otollinen hetki" tartunnalle, aika ajoin taas ei.
Syljen ominaisuudet ovat niin ikään tärkeitä tekijöitä reikiintymisessä. Kuivassa suussa bakteerit viihtyvät ja niiden määrä lisääntyy, myös str. mutans.
Syljen kyky neutraloida happohyökkäystä eli puskurikapasiteetti voi myös muuttua iän ja elämän myötä.
LIsäksi syljessä on muitakin puolustustekijöitä, entsyymejä yms. joiden merkitystä ei vielä edes täysin tunneta.
Str. mutansin lisäksi laktobasillit aiheuttavat reikiintymistä. Niiden suuri määrä viittaa hiilihydraattipitoiseen ruokavalioon.
Sama, mikä pätee kariesbakteereihin, pätee myös parodontopatogeeneihin, eli hampaiden kiinnityskudostulehdusta aiheuttaviin pöpöihin. Tartunta lisää sairastumisen riskiä, mutta sairastuminen kuitenkin tapahtuu vasta kun sille olosuhteet ovat otolliset.>>>
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.