Bob Dylan – keskustalainen

Voisikohan sitä ihmiselle, joka itse viimeiseen saakka vastusti sitä että häneen lyötäisiin minkään viiteryhmän leimoja, enää tehdä suurempaa vääryyttä kuin omia hänet keskustalaiseksi?

Tällä palstallahan on tapana, että kaikenlaiset mahtipontiset tyhjänjauhajat saavat itse vapaasti määritellä itsensä. ("Olen isänmaallinen mies.") Ja tapoihin niin ikään näyttää kuuluvan, että toinen keskustelija saadaan leimata ihan ikiomilla määreillä. Onhan tähän totuttu.

Mutta Dylan. Hän joka torjui lokeroinnin niin perusteellisesti että vastasi lehdistötilaisuuksissa toimittajien stiiknafuulioihin omilla stiiknafuulioillaan -- miten ihmeessä joku voi omia Dylanin keskustalaiseksi? Keskusta on se mikä määräytyy kulloistenkin äärilaitojen välille ja joka ei itsessään ole yhtään mitään. Miten joku voi väittää etteivät Dylanin lyriikat ja musiikki olisi yhtään mitään?

Ne vasta jotain olivatkin. Ja ovat yhä. Jos joku seisoo ihan omilla jaloillaan eikä vain kahden äärimmäisyyden pystyssäpitämänä, se seisoo omilla jaloillaan. Keskustalla ei tällaista ominaisuutta ole. Valitan.

harhaan kirjoitti:

Voisikohan sitä ihmiselle, joka itse viimeiseen saakka vastusti sitä että häneen lyötäisiin minkään viiteryhmän leimoja, enää tehdä suurempaa vääryyttä kuin omia hänet keskustalaiseksi?

Tällä palstallahan on tapana, että kaikenlaiset mahtipontiset tyhjänjauhajat saavat itse vapaasti määritellä itsensä. ("Olen isänmaallinen mies.") Ja tapoihin niin ikään näyttää kuuluvan, että toinen keskustelija saadaan leimata ihan ikiomilla määreillä. Onhan tähän totuttu.

Mutta Dylan. Hän joka torjui lokeroinnin niin perusteellisesti että vastasi lehdistötilaisuuksissa toimittajien stiiknafuulioihin omilla stiiknafuulioillaan -- miten ihmeessä joku voi omia Dylanin keskustalaiseksi? Keskusta on se mikä määräytyy kulloistenkin äärilaitojen välille ja joka ei itsessään ole yhtään mitään. Miten joku voi väittää etteivät Dylanin lyriikat ja musiikki olisi yhtään mitään?

Ne vasta jotain olivatkin. Ja ovat yhä. Jos joku seisoo ihan omilla jaloillaan eikä vain kahden äärimmäisyyden pystyssäpitämänä, se seisoo omilla jaloillaan. Keskustalla ei tällaista ominaisuutta ole. Valitan.

Lue lisää

Bob Dylan oli kotoisin Minnesotan maaseudun pikkukaupungista, sellaisesta, joita Suomessa aikaisemmin nimitettiin kirkonkyliksi. Isänsä rautakaupassa autellessaan pikku-Robertille tulivat ympäröivän maaseudun milloin mitäkin tarvekalua ostamaan tulleet maanviljelijät tutuiksi. Vaikka hän vartuttuaan lähtikin pois kotikylästään, ensin opiskelemaan Minnesotan osavaltion pääkaupunkiin Minneapolisiin (jossa Zimmermanista tuli Dylan), ja pari vuotta myöhemmin New Yorkiin, hän ei koskaan unohtanut maaseutua ja sen ihmisiä. Hän oli niin ylpeä maalaistaustastaan, että väritti sitä hieman paremmaksi - maaläheisemmäksi. Hän kertoi uusille suurkaupunkilaisystävilleen olleensa farmilta farmille kiertelevä maatyöläinen. Monet hänen lauluistaan kuvaavat hänen itse itselleen luomansa maatyöläisen kokemuksia, kuten ”Maggie´s farm” ja monet muut Dylanin uran alkukauden laulut.

Dylan ei tosiaankaan halunnut kaksinapaisessa USA:ssa lokeroitua kumpaankaan olemassa olevaan lokeroon. Jos niiden välissä olisi ollut kolmas napa, keskusta, kuka tietää miten olisi käynyt? Joka tapauksessa, vaikka suurin osa hänen ystävistään oli täkäläisittäin katsottuna vasemmistoradikaaleja, häntä ei saatu aktiivisesti mukaan heidän toimintaansa. Dylan esiintyi kyllä mielellään Vietnamin sodan vastaisissa tilaisuuksissa (lauloi ja soitti) mutta ei mennyt mukaan mielenosoituksiin tms, vaikka häntä olisi painostettu. Se ei ollut hänen juttunsa. Vielä vaikeampi olisi ollut kuvitella häntä Nixon-Kissinger napaan kuuluvaksi.

Bob Dylan ei ollut viehtynyt äärimmäisyyksiin edes nuorena, joten, sanoisin hänen olevan synnynnäinen keskustalainen. Tällä en tarkoita politiikkaa, joka on aina raadollista, vaan että hän oli henkisesti keskustalainen. Se tarkoittaa hengen vapaata liitelyä keskellä varoen takertumista tahmeisiin äärilaitoihin. Se henkinen tila on tuttu keskustalaiselle. Sen tilan täsmällinen sijainti on aina ollut vaikeasti määritettävissä, sillä tila laitoineen on aina liikkeessä kuten galaxit avaruudessa.

Jos Dylanille ja keskustalle hakee määritettä fysiikasta, se on kvarkki.

John Wesley Harding kirjoitti:

Bob Dylan oli kotoisin Minnesotan maaseudun pikkukaupungista, sellaisesta, joita Suomessa aikaisemmin nimitettiin kirkonkyliksi. Isänsä rautakaupassa autellessaan pikku-Robertille tulivat ympäröivän maaseudun milloin mitäkin tarvekalua ostamaan tulleet maanviljelijät tutuiksi. Vaikka hän vartuttuaan lähtikin pois kotikylästään, ensin opiskelemaan Minnesotan osavaltion pääkaupunkiin Minneapolisiin (jossa Zimmermanista tuli Dylan), ja pari vuotta myöhemmin New Yorkiin, hän ei koskaan unohtanut maaseutua ja sen ihmisiä. Hän oli niin ylpeä maalaistaustastaan, että väritti sitä hieman paremmaksi - maaläheisemmäksi. Hän kertoi uusille suurkaupunkilaisystävilleen olleensa farmilta farmille kiertelevä maatyöläinen. Monet hänen lauluistaan kuvaavat hänen itse itselleen luomansa maatyöläisen kokemuksia, kuten ”Maggie´s farm” ja monet muut Dylanin uran alkukauden laulut.

Dylan ei tosiaankaan halunnut kaksinapaisessa USA:ssa lokeroitua kumpaankaan olemassa olevaan lokeroon. Jos niiden välissä olisi ollut kolmas napa, keskusta, kuka tietää miten olisi käynyt? Joka tapauksessa, vaikka suurin osa hänen ystävistään oli täkäläisittäin katsottuna vasemmistoradikaaleja, häntä ei saatu aktiivisesti mukaan heidän toimintaansa. Dylan esiintyi kyllä mielellään Vietnamin sodan vastaisissa tilaisuuksissa (lauloi ja soitti) mutta ei mennyt mukaan mielenosoituksiin tms, vaikka häntä olisi painostettu. Se ei ollut hänen juttunsa. Vielä vaikeampi olisi ollut kuvitella häntä Nixon-Kissinger napaan kuuluvaksi.

Bob Dylan ei ollut viehtynyt äärimmäisyyksiin edes nuorena, joten, sanoisin hänen olevan synnynnäinen keskustalainen. Tällä en tarkoita politiikkaa, joka on aina raadollista, vaan että hän oli henkisesti keskustalainen. Se tarkoittaa hengen vapaata liitelyä keskellä varoen takertumista tahmeisiin äärilaitoihin. Se henkinen tila on tuttu keskustalaiselle. Sen tilan täsmällinen sijainti on aina ollut vaikeasti määritettävissä, sillä tila laitoineen on aina liikkeessä kuten galaxit avaruudessa.

Jos Dylanille ja keskustalle hakee määritettä fysiikasta, se on kvarkki.

Lue lisää

Nimi Dylan on siepattu runoilija Dylan Thomasilta, joka oli todellinen ääri-ihminen: raakaa ja ronskia naturalistista kieltä ja rankkoja kielikuvia viljelevä efektiivikko. Hänen vaikutuksensa näkyy selvästi Bob Dylanin sanoituksissa. Myös asenne on tätä perua: ehdottomuus, jolla omaan missioon suhtaudutaan, ja ehdoton irtisanoutuminen opillisista koulukunnista. Vain oma subjektiivinen kokemus voi olla totuudellinen lähtökohta, eikä sillä ole todellakaan mitään tekemistä minkään poliittisen valinnan kanssa.

Kyseessä ei siis nimenomaan ole mikään väistöliike, vaan ehdoton kiinni pitäminen koko homman alkuperäisistä motiiveista. On naurettavaa lokeroida Dylania opillisesti, ja on naurettavaa jossitella siltä pohjalta. Scorsesen dokumentista näkyi myös selvästi miten ahdistuneeseen tuskatilaan tällainen jatkuva lokerointi ja hyväksikäyttävä muottiinpakottaminen Dylanin lopulta johti. Ei uskoisi enää kenenkään - ei edes keskustalaisen - jatkavan tällä linjalla.

mies... kirjoitti:

Nimi Dylan on siepattu runoilija Dylan Thomasilta, joka oli todellinen ääri-ihminen: raakaa ja ronskia naturalistista kieltä ja rankkoja kielikuvia viljelevä efektiivikko. Hänen vaikutuksensa näkyy selvästi Bob Dylanin sanoituksissa. Myös asenne on tätä perua: ehdottomuus, jolla omaan missioon suhtaudutaan, ja ehdoton irtisanoutuminen opillisista koulukunnista. Vain oma subjektiivinen kokemus voi olla totuudellinen lähtökohta, eikä sillä ole todellakaan mitään tekemistä minkään poliittisen valinnan kanssa.

Kyseessä ei siis nimenomaan ole mikään väistöliike, vaan ehdoton kiinni pitäminen koko homman alkuperäisistä motiiveista. On naurettavaa lokeroida Dylania opillisesti, ja on naurettavaa jossitella siltä pohjalta. Scorsesen dokumentista näkyi myös selvästi miten ahdistuneeseen tuskatilaan tällainen jatkuva lokerointi ja hyväksikäyttävä muottiinpakottaminen Dylanin lopulta johti. Ei uskoisi enää kenenkään - ei edes keskustalaisen - jatkavan tällä linjalla.

Lue lisää

Sama muottiinpakottaminen ahdistaa keskustaa puolueena vähitään yhtä paljon kuin se ahdisti Bob Dylania taiteilijana.

Varsinkin kaupunkilaista keskustalaista se ahdistaa tosi paljon. Jos ahdistelijat saisivat päättää, kukaan keskustalainen ei saisi lausua Bob Dylanista ja hänen musiikistaan mitään.

Dylanin tavoin keskustalainen ei alistu lokerointiin, vaan antaa mielensä hypähdellä vapaasti siinä avarassa valoisassa tilassa keskellä. Joskus hämärissä nurkissa käväisykin on vain hyvästä - sen jälkeen avara keskusta tuntuu entistä paremmalta.

John Wesley Harding kirjoitti:

Sama muottiinpakottaminen ahdistaa keskustaa puolueena vähitään yhtä paljon kuin se ahdisti Bob Dylania taiteilijana.

Varsinkin kaupunkilaista keskustalaista se ahdistaa tosi paljon. Jos ahdistelijat saisivat päättää, kukaan keskustalainen ei saisi lausua Bob Dylanista ja hänen musiikistaan mitään.

Dylanin tavoin keskustalainen ei alistu lokerointiin, vaan antaa mielensä hypähdellä vapaasti siinä avarassa valoisassa tilassa keskellä. Joskus hämärissä nurkissa käväisykin on vain hyvästä - sen jälkeen avara keskusta tuntuu entistä paremmalta.

Lue lisää

>> keskustalainen ei alistu lokerointiin

Keskusta on poliittinen lokero. Ilman lokeroita ei politiikalla olisi jatkuvuutta eikä poliitikoilla ennustettavuutta. Poliitikot tekevät politiikkaa ja saavat kannatuksensa sillä ehdolla että pysyvät linjallaan ja ovat ennustettavia.

Ajattelijat ja taiteilijat ovat asia erikseen. Ajattelija ja taiteilija voivat käyttää kulloinkin parhaiksi hahmottamiaan keinoja rehelliseen ilmaisuun pyrkiessään. Kun kansalaisina kysymme: mikä on totta, totuus -- silloin olemme tekemisissä politiikan kanssa. Ja silloin emme saa päästää vähällä niitä poliitikkoja, jotka valehtelevat meille. Kuten Harold Pinter ei päästä vähällä amerikkalaisia, etenkään Bushia ja hänen taustavoimiaan, jotka valehtelevat sekä omalle kansalleen että maailmalle.

Keskustalainen poliitikko sen sijaan yrittää olla tasapuolinen Bushin ja Pinterin välillä, koska hän kuvittelee, että totuus on jotain joka löytyy puolivälistä tietoista valehtelua ja epätoivoista yritystä paljastaa valhe.

lokero kirjoitti:

>> keskustalainen ei alistu lokerointiin

Keskusta on poliittinen lokero. Ilman lokeroita ei politiikalla olisi jatkuvuutta eikä poliitikoilla ennustettavuutta. Poliitikot tekevät politiikkaa ja saavat kannatuksensa sillä ehdolla että pysyvät linjallaan ja ovat ennustettavia.

Ajattelijat ja taiteilijat ovat asia erikseen. Ajattelija ja taiteilija voivat käyttää kulloinkin parhaiksi hahmottamiaan keinoja rehelliseen ilmaisuun pyrkiessään. Kun kansalaisina kysymme: mikä on totta, totuus -- silloin olemme tekemisissä politiikan kanssa. Ja silloin emme saa päästää vähällä niitä poliitikkoja, jotka valehtelevat meille. Kuten Harold Pinter ei päästä vähällä amerikkalaisia, etenkään Bushia ja hänen taustavoimiaan, jotka valehtelevat sekä omalle kansalleen että maailmalle.

Keskustalainen poliitikko sen sijaan yrittää olla tasapuolinen Bushin ja Pinterin välillä, koska hän kuvittelee, että totuus on jotain joka löytyy puolivälistä tietoista valehtelua ja epätoivoista yritystä paljastaa valhe.

Lue lisää

Jos Harold Pinter olisi suomalainen, hän olisi joutunut mielipiteidensä vuoksi epäsuosioon Lipposen hallituksen aikana. Tuskinpa hän olisi malttanut olla latelematta suoria sanoja Lipposen veljeilystä Bushin kanssa. Jos häntä ei olisi saatu haastetuksi oikeuteen, hänet olisi täkäläiseen tapaan julistettu mieleltään järkkyneeksi. Hän olisi joutunut saman valtakoneiston jauhamaksi kuin moni sitä vastaan noussut keskustalainen.

Tällä palstalla keskustalaiselle tarjotaan usein niin ahdasta lokeroa, ettei siihen normaali ihminen mahdu.

Keskustan poliittinen lokero on laajempi kuin millään muulla puolueella. Jatkuvastihan väitetään, että keskustan tulevaa käyttäymistä on vaikea ennustaa. Sanotaan "kepu pettää aina", kun keskusta ei noudattanut tehtyä ennustetta. Sanoisin, että keskusta käyttää kulloiseenkin tilanteeseen sopivia, juuri sinä hetkenä parhaiksi hahmottamiaan keinoja hyvään lopputulokseen pyrkiessään. Keskusta ei alistu tavanomaiseen kaavamaisuuteen vaan pyrkii raikkaisiin, uudenlaisiin ratkaisuihin. Tämä yllättää usein vastapuolen.

Kaiken kaikkiaan, mitä enemmän asiaa pohtii, sitä enemmän yhtäläisyyksiä BoB Dylanin henkilön ja keskustan välillä löytää. Sen sijaan Pinter on vaikeampi tapaus. Maltillisuutta hänestä ei löydy pätkääkäään oikeaksi katsomaansa näkemystä esittäessään. Hän visioi eteemme suoraan ja kaunistelematta sen epäoikeudenmukaisen maailman, jossa tällä hetkellä elämme. Hän uskaltaa nimetä näytelmän konnat.

J.W.H. kirjoitti:

Jos Harold Pinter olisi suomalainen, hän olisi joutunut mielipiteidensä vuoksi epäsuosioon Lipposen hallituksen aikana. Tuskinpa hän olisi malttanut olla latelematta suoria sanoja Lipposen veljeilystä Bushin kanssa. Jos häntä ei olisi saatu haastetuksi oikeuteen, hänet olisi täkäläiseen tapaan julistettu mieleltään järkkyneeksi. Hän olisi joutunut saman valtakoneiston jauhamaksi kuin moni sitä vastaan noussut keskustalainen.

Tällä palstalla keskustalaiselle tarjotaan usein niin ahdasta lokeroa, ettei siihen normaali ihminen mahdu.

Keskustan poliittinen lokero on laajempi kuin millään muulla puolueella. Jatkuvastihan väitetään, että keskustan tulevaa käyttäymistä on vaikea ennustaa. Sanotaan "kepu pettää aina", kun keskusta ei noudattanut tehtyä ennustetta. Sanoisin, että keskusta käyttää kulloiseenkin tilanteeseen sopivia, juuri sinä hetkenä parhaiksi hahmottamiaan keinoja hyvään lopputulokseen pyrkiessään. Keskusta ei alistu tavanomaiseen kaavamaisuuteen vaan pyrkii raikkaisiin, uudenlaisiin ratkaisuihin. Tämä yllättää usein vastapuolen.

Kaiken kaikkiaan, mitä enemmän asiaa pohtii, sitä enemmän yhtäläisyyksiä BoB Dylanin henkilön ja keskustan välillä löytää. Sen sijaan Pinter on vaikeampi tapaus. Maltillisuutta hänestä ei löydy pätkääkäään oikeaksi katsomaansa näkemystä esittäessään. Hän visioi eteemme suoraan ja kaunistelematta sen epäoikeudenmukaisen maailman, jossa tällä hetkellä elämme. Hän uskaltaa nimetä näytelmän konnat.

Lue lisää

Keskustasta ei löytynyt tukea Jäätteenmäelle. Se kertoo jotain siitä, miten pakenevaa liikettä tämä keskustalainen väistely on. Dylan taas ei paennut mitään, vaan teki vahvasti sen minkä koki oikeaksi.

Dylan kirjoitti:

Keskustasta ei löytynyt tukea Jäätteenmäelle. Se kertoo jotain siitä, miten pakenevaa liikettä tämä keskustalainen väistely on. Dylan taas ei paennut mitään, vaan teki vahvasti sen minkä koki oikeaksi.

Lue lisää

Ehkä liioittelet keskustan vajavaisuutta ja Dylanin täydellisyyttä.

Totuus lienee jossain siinä välillä - keskellä.

Dylanillakin oli heikko hetkensä. Vuonna 1966 tapahtuneen moottoripyöräonnettomuutensa jälkeen hän piti 8 vuoden esiintymistauon. Ei hän sitä jälkeenpäin selitellyt.

Yhden poikkeuksen hän pitkän hiljaisuutensa aikana teki. Hän esiintyi Woody Guthrien muistokonsertissa tammikuussa 1968.
http://www.classicrockpage.com/newslet/newsgrap/mar02/public.htm

Dylaniakin kohdeltiin usein yhtä yliolkaisesti, jopa agressiivisen vihamielisesti kuin keskustaa etelän suurkaupungeissa.

Kun hän siirtyi akustisella kitaralla ja huuliharpulla itseään säestävästä maahenkisiä lauluja esittävästä "Maggie´s farm country-boysta" urbaanimpaan suuntaan, sähkökitaraan, taustayhtyeeseen ja laulujensa sisällön suhteen yhteiskunnallisesti monipuolisempiin teemoihin, hänen uuteen tyyliinsä suhtauduttiin vihamielisesti ja häntä pilkattiin.

Dylan joutui vetämään itseään suojellakseen sen verran takaisin, että esitti aina konsertin aluksi 15 minuuttia vanhaan tyyliinsä. Yleisö vähitellen tottui ja hänen omaa tahtoaan ja taiteilijan vapauttaan opittiin arvostamaan.

Keskustan historia on vähän samanlainen. Keskustaakin heitellään tomaateilla, kun se on heittänyt yltään kauhtuneen maalaisviittansa ja pukeutunut liituraitaan - tarttunut sähkökitaraan.

John Wesley Harding kirjoitti:

Dylaniakin kohdeltiin usein yhtä yliolkaisesti, jopa agressiivisen vihamielisesti kuin keskustaa etelän suurkaupungeissa.

Kun hän siirtyi akustisella kitaralla ja huuliharpulla itseään säestävästä maahenkisiä lauluja esittävästä "Maggie´s farm country-boysta" urbaanimpaan suuntaan, sähkökitaraan, taustayhtyeeseen ja laulujensa sisällön suhteen yhteiskunnallisesti monipuolisempiin teemoihin, hänen uuteen tyyliinsä suhtauduttiin vihamielisesti ja häntä pilkattiin.

Dylan joutui vetämään itseään suojellakseen sen verran takaisin, että esitti aina konsertin aluksi 15 minuuttia vanhaan tyyliinsä. Yleisö vähitellen tottui ja hänen omaa tahtoaan ja taiteilijan vapauttaan opittiin arvostamaan.

Keskustan historia on vähän samanlainen. Keskustaakin heitellään tomaateilla, kun se on heittänyt yltään kauhtuneen maalaisviittansa ja pukeutunut liituraitaan - tarttunut sähkökitaraan.

Lue lisää

Yksinäinen skeebulainen ratsastaja Jonn Vesli.

Kopoti, kopoti, kopoti, kopoti, kopoti, kopoti, kopoti, kopoti ja jne.. ja jne kopoti, kopoti..

Lonkli raiter kirjoitti:

Yksinäinen skeebulainen ratsastaja Jonn Vesli.

Kopoti, kopoti, kopoti, kopoti, kopoti, kopoti, kopoti, kopoti ja jne.. ja jne kopoti, kopoti..

BOB DYLAN - John Wesley Harding Lyrics

John Wesley Harding
Was a friend to the poor
He trav'led with a gun in ev'ry hand
All along this countryside
He opened a many a door
But he was never known
To hurt a honest man.

It was down in Chaynee County
A time they talk about
With his lady by his side
He took a stand
And soon the situation there
Was all but straightened out
For he was always known
To lend a helping hand.

All across the telegraph
His name it did resound
But no charge held against him
Could they prove
And there was no man around
Who could track or chain him down
He was never known
To make a foolish move.

että se on myös aluepolitiikkaan kun valtio osallistuu pääkaupunkiseudun kehittämiseen. Se vain että se kohdistuu sinun kotipaikkaasi ei muuta yhtään sen nimeä muuksi kuin mitä se on eli aluepolitiikkaa.

Siinä mielessä olet todella naurettava kun koitat väittää muualle suomeen tehtyjä aluepolitiikaksi mutta omalle seudullesi ne eivät olisi sitä.

Tai kuvitteletko ettei pääkaupunkiseutu ole mikään alue Suomessa,ikävä jos tulen herättäneeksi sinut mutta se on vain yksi alue suomessa muiden joukussa. Verovapauksin perustettu paikka johon pakkomuutettiin asukkaita, eli on niillä tukirahoilla saatu siis isojakin paikkoja aikaan.

Tämän päivän politiikassa kaikille puolueille on tärkeätä koko suomen kehittäminen sekä maatalouden turvaaminen jopa demareillekin.

Ja päin vastoin kuin sinä minä uskon että demarit ovat kiinnostuneita myös työttömistä ja köyhistäkin ihmisistä.