En tiedä tajuako kukaan mikä turkkilaista miestäni vaivaa?Minä en ainakaan! onko kyseessä persoonallinen ongelma vai kasvatuksesta johtuva vai joku kulttuurijuttu mutta koko meidän 3 vuotisen suhteen, jossa on 1 1vuotias lapsi, on meillä painittu saman väliinpitämättömyys asian kanssa. eikä puhuta pelkästään pikku asioista vaan kaikesta yleensä.
jos ne "sukat ei löydä tietään pyykkikoriin" niin so what mutta kun kaikkessa on sama so what asenne...jos yritän puhua hänelle asiasta niin olevinaan kuuntelee...(englantia ja suomea puhutaa...riippuen asian tärkeydestä) mutta ei noteeraa mihinkään mitenkään. kun yritämme parantaa suhdettamme keskustelemalla yleensä homma lipeää siihen, että minä puhua papatan mutta hän on hiljaa, eikä osaa kysyttäessä sanoa mitään. tiedänhän minä sen, että suomalaisissakin miehissä on samaa juntin vikaa mutta tässä tilanteessa, kun kysymys on tilanteista joissa hän ei selvästikään välitä minun mielipiteistäni tuon taivaallistakaan.hän on kyllä kilttimies, ettei ramppaa yökerhoissa usein, eikä laiminlyö lastaan mutta parisuhteessa hän on toivoton. ollaan kerran jo erottu, kun en jaksanut tapella enää hänen ajastaan minulle..mutta hän tuli takaisin itkien ja silloin kyllä kertoili omista tunnoistaan mutta,kun elämä siitä sitten normalisoitui niin alkoi kaikki alusta!
mulla menee järki ja terveys, kun ei toinen kuuntele eikä tee mitään.
otetaan nyt selventämisen vuoksi vaikka muutama esimerkki...
-raskausaikanani vuodin verta ajoittain...eräänä iltana verta vuoti normaalia enemmän ja keskenmenon pelossa halusin lähteä lääkäriin. meillä ei ollut autoa tällöin ja olin vielä töissä (rv22). mieheni sanoi että minun on parasta kävellä työpaikalleni (perheyritys) 1,5km ja pyytää kyytiä sairaalaan...matkalla alkoi kivut ja itkien soitin miehelleni joka makasi sängyssä eväänsä letkauttamatta auttaakseen minua.muistaakseni sanoi minulle jotenkin liioittelevani tilannetta!äitini sitten kyyditsi minut sairaalaan ja kävi matkalla potkimassa ukon ylös sängystä mukaamme!
-olen monesti hänelle sanonut, että odotan häntä arki-iltaisin aina kotiin, kuten normaalistikin kaikki vaimot odottaa, jotta voisimme viettää aikaa keskenämme...kuitenkin joka ilta toistuu samat rutiinit ...vaatteet pois,suihkuun,oloasu päälle ja tekstiteevee auki.tämän jälkeen sanaakaan sanomatta hän alkaa katsomaan elokuvaa ja syö sohvalla!joka ilta aina sama.8tyttäremme nukkuu,kun hän tulee iltamyöhään päivittäin töistään) ei keskusteluja, jos en itse ala nalkuttamaan...sekin menee usein riidaksi.olen siis alkanut epäilemään rakkautta välillämme...minä annan mutta hän ei...pettämisestä ei ole kysymys..siitä olen aivan varma mutta laiskuuttaan tai viitseliäisyyttään hän ei vaan koskaan tee kuten pyydetään.
onko muilla ollut samoja kokemuksia ja selviääkö tästä ilman eroa?
minä kun en ymmärrä häntä alkuunkaan.kuinka joku voi olla näin itseään täynnä ettei tarvitse toista noteerata mitenkään???
-pirttihirmu-
jos ne "sukat ei löydä tietään pyykkikoriin" niin so what mutta kun kaikkessa on sama so what asenne...jos yritän puhua hänelle asiasta niin olevinaan kuuntelee...(englantia ja suomea puhutaa...riippuen asian tärkeydestä) mutta ei noteeraa mihinkään mitenkään. kun yritämme parantaa suhdettamme keskustelemalla yleensä homma lipeää siihen, että minä puhua papatan mutta hän on hiljaa, eikä osaa kysyttäessä sanoa mitään. tiedänhän minä sen, että suomalaisissakin miehissä on samaa juntin vikaa mutta tässä tilanteessa, kun kysymys on tilanteista joissa hän ei selvästikään välitä minun mielipiteistäni tuon taivaallistakaan.hän on kyllä kilttimies, ettei ramppaa yökerhoissa usein, eikä laiminlyö lastaan mutta parisuhteessa hän on toivoton. ollaan kerran jo erottu, kun en jaksanut tapella enää hänen ajastaan minulle..mutta hän tuli takaisin itkien ja silloin kyllä kertoili omista tunnoistaan mutta,kun elämä siitä sitten normalisoitui niin alkoi kaikki alusta!
mulla menee järki ja terveys, kun ei toinen kuuntele eikä tee mitään.
otetaan nyt selventämisen vuoksi vaikka muutama esimerkki...
-raskausaikanani vuodin verta ajoittain...eräänä iltana verta vuoti normaalia enemmän ja keskenmenon pelossa halusin lähteä lääkäriin. meillä ei ollut autoa tällöin ja olin vielä töissä (rv22). mieheni sanoi että minun on parasta kävellä työpaikalleni (perheyritys) 1,5km ja pyytää kyytiä sairaalaan...matkalla alkoi kivut ja itkien soitin miehelleni joka makasi sängyssä eväänsä letkauttamatta auttaakseen minua.muistaakseni sanoi minulle jotenkin liioittelevani tilannetta!äitini sitten kyyditsi minut sairaalaan ja kävi matkalla potkimassa ukon ylös sängystä mukaamme!
-olen monesti hänelle sanonut, että odotan häntä arki-iltaisin aina kotiin, kuten normaalistikin kaikki vaimot odottaa, jotta voisimme viettää aikaa keskenämme...kuitenkin joka ilta toistuu samat rutiinit ...vaatteet pois,suihkuun,oloasu päälle ja tekstiteevee auki.tämän jälkeen sanaakaan sanomatta hän alkaa katsomaan elokuvaa ja syö sohvalla!joka ilta aina sama.8tyttäremme nukkuu,kun hän tulee iltamyöhään päivittäin töistään) ei keskusteluja, jos en itse ala nalkuttamaan...sekin menee usein riidaksi.olen siis alkanut epäilemään rakkautta välillämme...minä annan mutta hän ei...pettämisestä ei ole kysymys..siitä olen aivan varma mutta laiskuuttaan tai viitseliäisyyttään hän ei vaan koskaan tee kuten pyydetään.
onko muilla ollut samoja kokemuksia ja selviääkö tästä ilman eroa?
minä kun en ymmärrä häntä alkuunkaan.kuinka joku voi olla näin itseään täynnä ettei tarvitse toista noteerata mitenkään???
-pirttihirmu-
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mikä ihme niihin ulkolaisiin vetää?
Ensin on kaikki niin hyvin, nainen on ihanin olento maanpäällä jne. Sitten alkaakin miehen painostus, heidän kultuuriinsa kuuluu sitä ja tätä. Ei puhettakaan että naisen kulttuurikin merkkaisi jotain.
Orja nainen on kaikille Saksan korkeudesta alaspäin.
Ja en puhu mistään näppituntumasta.
Olen oleillut vähintään kuukauden 25 maassa, joten jotain tiedän eri maiden tavoista.
Eihän tuo ole mikään kansallisuuskysymys! Mies mistä tahansa voi käyttäytyä just niin kuin kuvasit. Kokeile ap saisitko hyviä vastauksia parisuhdepalstoilta.
Mikä ihme vetää sinut tänne palstalle?
Ihan varmasti et ole käynyt missään maassa tekstistäsi päätellen!
Arjalaisia? Mitä he sitten ovatkaan? Siitä olen kuullut monta keromusta riippuen mistä kertoja tulee !
Ei sinun ole pakko uskoa matkustelujani, mutta tarvittaessa ne todistan kyllä.
Satun vaan olemaan asentajana eräässä firmassa, jonka myynti ulottuu Turkkia ja Tunisiaa myöden.
Ei minulla ole mitään ulkolaisia vastaan ole, Ovat ystävällisiä, melkeimpä missä vaan saa parempaa palveua jne. Siis Euroopassakin.
Mutta naisten kohtelu on ollu ja tulee olemaan edelleenkin varsin halveksivaa lähes joka maassa maassa.
Taitanee olla parikymmentä vuotta, kun englanissakin naiselle tuli oikeus omaan pankkitiliin. Miksi monissa maissa mies istuu vaan päivät pitkät baarissa juorumassa ja nainen ei pääse mihinkään? Kun tekee kaikki työt kotona.
Miksi Italiassa miehen äiti voi vielä vahtia vaimoa että pysyy kotona, kun mies käy huvittelemassa? Puhumattakaan sitten näistä maista jossa nainen saa lähestulkoon säkki päässä kulkea. Ja nainen kun raiskataan niin sehän on tietysti NAISEN vika, ja se kivitetään ym.
Olisi kivaa kuulla kommettiasi koska Suomessa on ollu tällaista, tai vaikka vaan Ruotsissakin.
Toki löytyy sohvalla makaajia ja telkkarinkattojiä täältäkin. Mutta noissa etelän maissa se on kulttuuri johon syyllistyy joka mies.
"Toki löytyy sohvalla makaajia ja telkkarinkattojiä täältäkin. Mutta noissa etelän maissa se on kulttuuri johon syyllistyy joka mies."
onpas sitä ollut asentajalla hurjasti vapaa-aikaa kun olet ehtinyt vallan joka maassa ja joka kodissa tarkistamaan tilanteen ;) hyvä poika ;)
"etelän maissa se on kulttuuri johon syyllistyy joka mies." - liioittelee ja esittää tietona omia mutujuttujaan:)
paljoa eri maiden kulttuuria tunnu tuntevan.
Jos ette tiedä mitään niin olkaa hiljaa! Ei pelkästään se, että teidän pillua kutkuttaa se lähikuppilan "Jörgen" tee teistä eri kulttuurien asiantuntijoita.
Kun et ymmärrä kenelle ja mihin viestiin on vastattu, jätä vastaamatta.
Sillä on kohta mahdollisuus jäädä suomeen eiköhän se kohta korjaa luunsa
me ei olla naimisissa..avoliitossa.ja miehellä on jo pysyvä oleskelulupa suomessa ettei tämä ole sellasitakaan.mun moka kun unohdin mainita!...hyvä pointti sinänsä jos näin olisi mutta kun ei ole!
Turkkilainen on usein kostonhaluinen luonne. Heille ei ole helppoa erota noin vaan fiksusti, koska silloin joutuisi katsoa omaan napaan. Hän pelaa kumppaninsa ensin ansaan, jotta saisi myöhemmin haukkua huoraksi ja syyttää suhteen kaatumisesta. Vie todennäköisesti kaikki kaveri lähtiessään.
Mies kuin mies, katkeraahan se on jos/kun akka pihalle pistää.
Kyselepäs asiaa tuolla yleisellä parisuhdepalstalla. Saat varmasti parempia vastauksia siellä, tämä ongelmasi kun ei taida johtua miehen kansallisuudesta. Miehet kun ovat miehiä kaikkialla :(
Meinaat sitten, että tuollainen käytös on tavallista suomalaisten miesten keskuudessa.
Taidat olla vähän tietämätön. Vai propagandaako jauhat?
Voisitko suomalaisena naisena kertoa minulle - suomalaiselle miehelle - miksi miehen ulkomaalaisstatus mainitaan ja sitä korostetaan aina, kun mies tekee jotain hyvää(1), mutta yleistetään aina KAIKKIIN miehiin hänen tehdessä jotain pahaa(2)?
Esim.
(1) Turkkilainen mieheni toi minulle kukat ja aamukahvit sänkyyn ja suuteli minua hellästi! Ihanaa! Siinäpä jotain, mitä on turha odottaa suomalaisen miehen tekevän vaimolleen!
(2) (Vastaa kysymkseen ketjussa, jossa aloittaja tuskailee turkkilaisen miehensä uskottomuutta):
Kyllä miehet ovat sitten sikoja! Mene ketjuun x ja näet millaisiä itsekkäitä ja tunteettomia paskiaisia ne todella ovat!
Jaa-a, en osaa tuohon kovinkaan hyvin vastata kun en itse ajattele noin. Mielestäni ihmiset ovat yksilöitä ihan kansallisuudesta riippumatta. Tosiasiahan on, että yleisesti ajatellen SUUREMPI OSA vaikka etelä-eurooppalaisista miehistä varmasti osaa hemmotella naistaan suomalaismiehiä paremmin ja useammin. En tiedä mistä tuo johtuu, mutta näin vain asia on. Kummastakin on kokemusta sekä itselläni että ystäväpiirissäni. Ehkäpä tietyissä maissa nuo sukupuoliroolit ja vanhat hyvät tavat ovat vielä paremmin arvossaan kuin Suomessa. Tietysti ei tuota voi yleistää läheskään kaikkiin, vaan joka kansallisuudesta löytyy kaikenlaisia ihmisiä. Yksi suomalainen miesystäväni toi aina sunnuntaisin minulle aamiaisen sänkyyn ja muutenkin osasi hemmotella lahjoilla ja kukilla. Yksi turkkilaisen miehen omaava ystäväni harvemmin kuulemma saa mieheltään lahjoja, vaan mies on enemmänkin suomimiehen kaltainen, hiljainen ja hieman kömpelö ihmissuhteissaan. Stereotypioitahan nämä vaan ovat, eikä näitä sen vakavammin kannata itseensä ottaa vaikka itse ei stereotypiaan sovikaan. Ehkäpä nämä tietyt kumppanin positiiviset puolet helposti vaan laittaa suoraan kansallisuuden piikkiin, varsinkin jos aiemmin on ollut huonoja kokemuksia suomalaisista miehistä.
Tuolla "miehet ovat miehiä"-sanonnalla tarkoitin, että juuri nämä aloittajan ongelmat tuntuvat johtuvan enemmänkin sukupuolten välisistä eroista kuin miehen kansallisuudesta. Eri asia tietysti olisi, jos mies vaikkapa hakkaisi vaimoaan kansallisiin perinteisiinsä vedoten. Itselläni on monet kerrat ollut aloittajan kanssa samoja ongelmia ihan vaan suomalaisten miestenkin kanssa. Siis vaikka tuota että muka kuuntelee mutta ei kuitenkaan, on välinpitämätön minun mielestäni tärkeistä asioista, pitää kaikkea muuta tärkeämpänä kuin minua (siis käyttäytyy näin, ei varmasti oikeasti ajattele mutta kun nainen olen niin näin asian helposti ymmärrän), on laiska, istuu mieluusti sohvalla tv:n seurassa eikä keskustele. MUTTA en ole missään vaiheessa yleistänyt näitä KAIKKIIN miehiin. Tosiasia vaan on, että miehet kansallisuudesta riippumatta ajattelevat asioista eri lailla kuin naiset ja nuo erot helposti aiheuttavat vaikeuksia ihmissuhteissa. Ei tietysti kaikilla, mutta näin näyttää käyneen ainakin aloittajalla.
No sitten ei sovi loukkaantua siitäkään yleisestä stereotypiasta, että suomalaiset naisetkin juovat liikaa, ovat kömpelöjä ihmissuhteissaan ja alemmuudentuntoisia suhteissaan ulkomaisiin miehiin (tämä näkyy poikkeuksellisena seksuaalisena "helppoutena"). Näin ajatellaan ihan yleisesti Suomessa, naapurimaissa ja kauempanakin.
Et selvästikään ole mikään asiantuntija näissä asioissa.
Suomalaisilla naisilla on mainetta tosiaan aika laajalti ja se on KAUNEUS ja kiltteys.
Monet ulkomaalaiset sitä sanovat ja se on tosi.
Tiesitkö, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vapaa seksuaalisuus, eikä seksin harrastaminen ole epänormaalia tai oire alemmuudentunteesta, paitsi ilmeisesti sinun mielestäsi?!
"Suomalaisilla naisilla on mainetta tosiaan aika laajalti ja se on KAUNEUS ja kiltteys."
Olet TODELLAKIN harhoissasi... Suomalaisilla naisilla on keski- ja etelä-Euroopassa sama maine kuin venäläisillä naisilla täällä, paitsi että haluavat enemmän seksiä kuin rahaa. Ja tämä on ihan oikeasti tosi. "Kiltteinä" teitä ei todellakaan pidä kukaan! Ja asiantuntemusta aiheesta on...
Ei varmaan ole ainoastaan kulttuurijuttu. Miehistä tuppaa tulemaan EVVK, kun ollaan pidempään parisuhteessa = ollaan saatu kaikki, mitä on haluttu. Ulos vaan, eiköhän se siitä sitten piristy. Kohtapuoliin ruikuttaa oven takana kukkapuskan kanssa. Mutta muista, älä ota takaisin. Pysyy kivompana siellä oven takana ruikuttamassa.
Sellaisen miehen, jolla on kaikki ne ominaisuudet mitä kerroit Teillä olevan. Kertomuksestasi ei käy esille oletko avioliitossa vai muussa suhteessa.
Heitä surutta ulos jo silläkin perusteella, että EVVK. Nuole haavasi ja aloita uudelleen.
No mutta hyvä pirttihirmu! Provosi mies kuulostaa ihan TYYPILLISELTÄ SUOMALAISELTA mieheltä. Eli?
mielenkiintoista tuo miehesi käyttäytyminen? Siitä voisi tehdä monta analyysiä, mutta kerroppa miehesi taustasta enemmän, jos tiedät?
Mahdattekohan kumpikaan rakastaa toistanne... Minulle ei ainakaan tuon kuvauksesi pohjalta tullut sellaista mielikuvaa. Ja jos ihmiset jotka eivät välitä oikeasti toisistaan joutuvat elämään yhdessä perheen säilymisen vuoksi, voin kuvitella ettei yhteiselo ole herkkua - ja suhde saattaa molemmin puolin tuntua vajaalta.
Kuulostaa todella tutulta...Ystävälläni myös turkkilainen mies ja ihan samat "ongelmat" paitsi että hänen miehensä on aika välinpitämätön myös heidän yhteistä lastaan kohtaan.Ainoa ero taitaa olla että tämä ystäväni mies pettää häntä,toivottavasti ei myös sinun.Voimia sulle.
.... niin eiköhän se ole aikakin jo irti ottoon
on sitten sitä omaa tyhmyyttään jos menee naimisiin hetken mielijohteesta ...yleensähän ne on noi oleskeluluvat minkä takia mennään naimisiin tuskin aito rakkaus on kyseessä...
"hän tulee iltamyöhään päivittäin töistään" eikä keskustelua, jos et ala nalkuttamaan. Voisko joskus olla illan hiljaa?
Eihän sun juttus hyvälle kuulosta, mutta tuli vaan mieleeni, että mitä sinä oikein odotat ukoltas pitkän työpäivän jälkee? Kuin kuvittelet, että se jaksais keskustella ja pohtia kanssasi "elämän suuria kysymyksiä".
Miten arvelisit tilanteen olevan, jos se olisitkin sinä joka tekisit pitkää päivää ja ukkos sen mitä sinä nyt teet kotona? Onnistuisko edes hetkellinen empatia ja löytyiskö edes pikkusen ymmärrystä ukkoa kohtaan?
Törkeestihän tuo on käyttäytynyt, enkä tarkoita puolustella, mutta saisitko jotain ymmärrystä asiaan ihan itseäs ajatellen.
eroa...
Meillä kanssa tuo yhteisen ajan viettäminen ongelma, en nyt kerro mistä maasta on kotoisin kun ei sillä ole mitään väliä.
Mies laskee minuutilleen minkä verran on viettänyt aikaa kanssani, mutta kavereiden kanssa viettämänsä ajasta ei tietoakaan.
Mies viihtyy kotona jos olen töissä. Ei voi silloin olla kavereidensa kanssa.
Nyt olen sitä mieltä että haluamme parisuhteelta eri asioita ja mietin eroa. Meillä ei onneksi lapsia ole, eikä ole tulossakaan näin.
"Mies laskee minuutilleen minkä verran on viettänyt aikaa kanssani"
:DDDDDDDDDDDDD