Mitä tekisit jos kumppanisi jäisi kiinni pettämisestä?

yhden illan juttu vai pitempi aikainen, jos kiinni jäisi, niin antaisin mahdollisuuden valita uloskäynnin joko ovesta tai sitten parvekkeen kautta (6krs).

Anteeksi en pystyisi antamaan.

Ajaisin sen pihalle. Heittäisin sen tavarat lumihankeen. Takaisin ei olisi mitään asiaa, koskaan.

pystyisi antamaan anteeksi. Muutenkin luottamuksen muodostuminen vie kauan aikaa. Pettämisen jälkeen luottamus ei tule enää takaisin. Olisi hirveän raskasta kokoajan epäillä toista.

Niskaperse otteella ulko-ovesta, kai se läpi siitä menee jos tarpeeksi kovaa heittää.

en todellakaan antais anteeks!!!!!!!! mä järkyttyisin ihan sairaasti ja mun sydän murtuis todellakin!!!mä itkisin tosi paljon,ku oon muutenkin aika herkkä!!! toivottavasti mulle,eikä kenellekkään muulleekkaan saa tapahtua niin!!!!! ÄLKÄÄ IHMISET PLIIIS PETTÄKÖ!!!!!!

Tuskin pystyisin antamaan anteeksi,vaikka näin olen vanhemmiten kuvitellut tekeväni.Olen ajatellut,että kun vuosia ollaan oltu ja totuttu toisiimme ja kuviot ovat selvät.Mutta olen huomannut muiden vastoinkäymmisten aika,ettei minusta ole siihen.

Vaikka kyseessä oli yhden yön juttu. Ei vaan voi enää luottaa sen jälkeen, vaikka toinen kuinka yrittäisi parhaansa. Tapauksesta aikaa pian vuosi, ja mies yrittää takaisin vieläkin, omat tunteet häntä kohtaan kuolivat kokonaan heti kun alun pettymyksen ja vihan tunteista pääsi yli.

Liiton aikana ehkäpä lasten takia en nostanut asiasta meteliä vieraissa käymisestä.Nyt kun olemme eronneet,huomaankin että pettämiskiintiö on minun (siis kumppanin tekemät jutut) kohdaltani täynnä.Eli jos uusi kumppanini käy vieraissa se on kerrasta poikki,ei keskusteluvaraa.Kun luottamus on mennyt, kaikki on menetetty.

Jos se olisi vaan seksiä, ihminen on erehtyväinen (ei se siitä kulu :). Jos taas kyseessä olisi pidempiaikainen ns. rinnakkaissuhde, pitäisi kyllä muijan tehdä valinta kumman haluaa. Ja lisättäköön että itse en petä mutta kun olen raitis kotiihminen en joudu koskaan kiusaukseen, jos hilluisin baareissa ties vaikka olisin itsekin sortunut.

En todellakaan antaisi anteeksi kummassakaan tapauksessa. Siinähän näkee ettei nainen välitä vittujakaan minun tunteistani, eikä yleensäkään minusta. Joten kyllä lentää vauhdilla ulos!

aikaa,kun mieheni tunnusti olleensa neljän kuukauden suhteessa.Laittoi välit poikki tähän naiseen,mutta nainen olikin raskaana.Minä en ole vieläkään selvinnyt tapahtuneesta.Ero tuli ja lapset kärsivät tosi paljon,kun juttu tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.Koskaan ei koskaan mikään ole koskenut niin kovaa.Ja koskee syvälle vieläkin.Kerran pettää,aina pettää tai epäilys säilyy aina.Ei olisi ollut mitään mahdollisuutta jatkaa ja suhteesta jäi vielä elävä todiste.Miehet ja naiset:Lopettakaa ensin avioliitto/avoliitto ja menkää sitten vasta vieraisiin.Ei tälläisestä koskaan kokonaan toivu.En koskaan pysty luottamaan miehiin.En koskaan.Entäs jos sama toistuu jonkun muun kanssa?En ota sitä riskiä.

Liimaisin siltä pillun kiinni epoksiliimalla.

Ehkä pystyisin, mutta mistä sitä voi etukäteen tietää.

Oishan siinä melkoinen pala nieltäväksi. Pitää kuitenki vilkasta peiliin ennenku alkaa tuomitsemaan toista. Voi ehkä löytyäkin syy tapahtuneeseen. Sillon se kai pitäis antaa anteeksi ja katsoa onko mitään järkeä edes yrittää yhteistä tulevaisuutta

Mutta jos vika ei löytyskään itsestä. Se oiski jo toinen juttu. Eiköhän se olis helpompaa pakata vaan kamat ja sanoo hyvästit.