Hei,
kertokaa kokemuksistanne kun uusioperheessä on teini. Teini, joka varastaa rahasi, kaivelee lompakkosi, varastaa tupakat yöllä hiipien, käyttää henkilökohtaisia välineitäsi ( meikit, hygieniatuotteet, karvanpoistovälineet...), ottaa vaatteitasi, rikkoo kaikkia sääntöjä, jättää pienen pikkusiskonsa yksin kun on ollut hoitamassa illalla ( ei hoida enää), ei tee mitään päin vastoin vain sotkee, noudattaa periaatetta : kaikki teillä oleva on yhteistä, kaikki omani on omaani, herättelee isäänsä päivällä mitättömien asioiden takia kun tämä on tullut yötöistä, huutelee aamulla pikkusiskolleen että turpa kiinni nyt nukun... apua, lista olisi loputon.
Onko tämä kaikki ihan normaalia teiniltä vai onko jotenkin turhan narsistista... miten pinnan tulisi kestää kun joskus tekisi mieli iskeä luu kurkkuun.
Kokemuksia ?
kertokaa kokemuksistanne kun uusioperheessä on teini. Teini, joka varastaa rahasi, kaivelee lompakkosi, varastaa tupakat yöllä hiipien, käyttää henkilökohtaisia välineitäsi ( meikit, hygieniatuotteet, karvanpoistovälineet...), ottaa vaatteitasi, rikkoo kaikkia sääntöjä, jättää pienen pikkusiskonsa yksin kun on ollut hoitamassa illalla ( ei hoida enää), ei tee mitään päin vastoin vain sotkee, noudattaa periaatetta : kaikki teillä oleva on yhteistä, kaikki omani on omaani, herättelee isäänsä päivällä mitättömien asioiden takia kun tämä on tullut yötöistä, huutelee aamulla pikkusiskolleen että turpa kiinni nyt nukun... apua, lista olisi loputon.
Onko tämä kaikki ihan normaalia teiniltä vai onko jotenkin turhan narsistista... miten pinnan tulisi kestää kun joskus tekisi mieli iskeä luu kurkkuun.
Kokemuksia ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuulostaapa tutulta...
Siis itse olen teini... :)
Otan osaa. On hankala ikä tytöllä, ja lisäksi yrittää koetella sinua kaikin mahdollisin keinoin, koska et ole hänen oikea äitinsä. Osa tästä käytöksestä on ihan normaalia murrosiän juttua, mutta osa voi olla liian lepsun kasvatuksen tulosta. Ainoa lohdutus lienee se, että järkeä tulee päähän vuoden tai parin päästä. Voimia teidän perheeseenne!
ja painotan tämä meillä,ei kaikilla..mutta aina mahdollista?ko?
Epänormaaliahan on se että varastetaan ja pengotaan.no teini raivoo,teini huutaa ynm!Mitä sitten sallit?
Tee tiukat säännöt=älä luista!Kirjoita ne ylös!Kun pöllii röökin se on=maksaa takasin tuplana,ai miksikö?no höh perustele=pimee hinta!Ja velota se kanssa.Oppii kyl!
Meillä toinen teineistämme alkoi käyttäytyä noin kuten sinun,ja mikään ei kolahtanut,mennyt perille,se syy löytyi sitten kyllä päihteistä elikkä kannabiksen käytöstä.että kuitenkin aina on olemassa kapinoivan teinin kohdalla tämäkin mahdollisuus!t:kahden teinin äiti!
Ei tuon teinin käytös ole oikea tapa toimia, koska siitä puuttuu rehellisyys. Kotivaras on kamalinta perheessä. Yksityisyys perheessa on perusasia. Se perustuu myös luottamukseen.
Teidän on pidettävä selvä perheneuvottelu, sovittava selvät rajat, ja sanktiot, jos ne rikotaan. Perhekin on yhteinen yritys, jossa periaatteiden on oltava kaikille selvät. Biologisella vanhemmuudella ei saa olla merkitystä, vaan oleellisia ovat yhteisesti sovitut pelisäännöt, joista ei saa lipsua. Tietysti erehdyksiä sattuu meille kaikille, mutta periaatteiden on oltava selkeät.
Kummankin vanhemman on oltava täysin yksimielisiä näistä periaatteista ja myös noudatettava niitä. Ihan normaaliperheessäkin lapset testaavat vanhempiaan kysymällä samaa asiaa erikseen kummaltakin, saadakseen liikkumavaraa ja koetellakseen vanhempiaan, joten periaatteiden on oltava selkeät ja yhdenmukaiset.
olen vähän vanhanaikainen, siksi möläytän nykyisen tavan ja järjestyksen vastaisia asioita, mutta;
1) etkö voi kehottaa puolisoasi pieksämään kakaransa huolellisesti kunne meno asettuu
2) onko sinulla mitään mahdollisuuksia päästä siitä eroon, toimittaa äitinsä luokse tai johonkin koulukotiin? Et maininnut kotihirviön ikää, joko sen voi laillisestipaiskata kadulle?
Huh, minullakin oli nelikymppisenä "toinen kierros", ja kauhulla ajattelin, että entäpä jos rakastun mieheen jolla on lapsia... Onneksi löysin lapsettoman vanhan pojan :)
Voimia - ja vaadi miestäsi tekemään jotain.
Niin kuin mieleni joskus tekisikin ottaa riveleistä kiinni... ja ...
mutta, voinko vain loputtomiin ymmärtää ja katsoa kun meidän suhdekin miehen kanssa riiviytyy rikki tämän vuoksi. Minä puolestani ärsyynnyn ja hän ärsyyntyy kun puran kiukkuani hänelle.
Onko itsekästä sanoa että nyt PERKELE LOPPU tai minä teen siitä lopun pistämällä ulko-oven takalukkoon ?
On hyvin vaikeaa edes "kiintyä" kovin syvästi tällaiseen lapseen mutta kun ei ole kiintynyt, on vaikeampaa ymmärtää. Äh, en tiedä, todella hankalaa.
Jospa se tästä, tai siis ei, mutta ehkä kolmen vuoden päästä kun tyttö on täysi-ikäinen. Jos ei siihen mennessä ole jo perhe hajonnut.
Ymmärsinkö oikein, ettei riiviö asu luonanne, mutta hänellä on avain? Siinä tapauksessa, ei SUINKAAN ole itsekästä, vaan normaalia yksityisyyden ja perhe-elämän suojausta pyytää avain takaisin, jopa vaihtaa lukot. Vaikeampi tapaus olisi, jos hän asuisi luonanne, on aika vaikeaa - juridisesti ja moraalisesti - paiskata alaikäistä ulos.
Eikä suinkaan ole itsekästä myöskään vaatia teinin isää TEKEMÄÄN jotain, miehet ovat laiskoja ja mukavudenhaluisia mitä tulee tulehtuneisiin ihmissuhteisiin, äijäkin on laitettava seinää vasten!
Kolme vuotta on toisaalta lyhyt, toisaalta äärettömän pitkä aika - kyllä onnellinenkin suhde voi tärvääntyä siinä ajassa. Mikäli suhdetta uhkaa jokin todellinen ulkopuolelta, se jopa voi vahvistaa liittoa, mutta tässä tapauksessa piina tulee sisältä.
Millaiset välit Sinulla on tytön äitiin? Onko keskustelusuhteita? Ei taida, sillä käytös viittaa paitsi normaaliin murrosiän uhmaan, myös negatiiviseen aivopesuun äidin taholta :(
Teit minkä tahansa ratkaisun, toivotan onnea ja voimia. Olisi kiva kuulla, miten asiat etenivät. Syksyä :)
...harvemmin auttaa, jos katsotan vähän omaa napaamme pidemmälle.
Mutta jotain kai tuolle pitäis tehdä. Itselläni ikää on 16 vuotta ja olin pari vuotta sitten aivan KAMALA. Nostan todella hattua äidilleni. Ja jos haluat, voin kysäistä mikä oli se taikatemppu, jolla hän sai minut ojennukseen. Nykyään olen melko kiltti nuori naisenalku, pienine kapinoivine piirteineen ja huonoinen päivineen, mutta VASTUUNTUNTOINEN ja REHELLINEN olen kyllä.
Kummallista... en ollut sellainen 13-vuotiaana. Päin vastoin.
Meillä on sama ongelma uusioperheessämme. Minulla on ensimmäisestä avioliitosta 2 lasta Sara ja Jare. Miehelläni on taas 2 tytärtä Heini ja Fanny. Jare on vanhin, 17 ja suhtautuu hyvin ja minun ja Frankin suhteeseen.. Saralla(14) oli alussa vaikeuksia suhtautua meihin kahteen yhdessä. Kaksoset Fanny ja Heini molemmat varastelevat ja käyttävät MINUN että FRANKIN tavaroita. Olemme yrittäneet puhua heidän kanssaan ja nyt Heini ja Fanny on vieroitusohjelmassa ja käyvät psykologilla vaikkeivat tahtoisikaan!