olemme emännän kaa olleet aina töissä ja hankimme ehkä noin 3600euroa kuussa ja elämme todella hyvin.omistamme asunnot mökki ja uusi auto elämä hymyilee ..emme vaadi enenpää.Voisimme käydä matkoilla milloin haluumme,TLÄMÄ HYMYILEE NAUTTIKAAMME,
elää kun haluu
pienipalkkainen
61299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=122&conference=550&posting=22000000012922202
Positiivinen kirjoitus!
Onneksi olkoon.
Ehkäpä asennoidun näin koska itse olemme samantyyppisessä tilanteessa.
Tosin tulomme ovat vain 1760E/kk, siis yhteensä.
Puitteet ovat kunnossa, samoin ajankäytön vapaus.
Sen hyödynnämme matkustelemalla ja muissa harrastuksissa.
Vähäisintäkään niukkuutta emme tunne kokevamme.
Tosin emme vertaakkaan elämäämme ympäristöön vaan toimimme omien tarpeittemme mukaisesti!
Tulotilastoja katsoessani ihmettelen tyytymättömien määrää!?!
Me elämme virallisen köyhyysrajan alapuolella valittamatta mistään!
Tyytymättömyys johtuneen aineellisten puitteiden vertaamisesta ympäristöön!
Aina löytyy epäkiitollisia vertailukohteita.
Eläkää ihmiset omien, todellisten tarpeidenne, eikä ympäristöstä otettujen paineiden mukaan!
Onnitteluni 'pienipalkkaiselle' järkevästä elämänasenteesta!
Olet taatusti onnellisempi kuin useimmat moninkertaisia tuloja tuhlaavat!
Hyvä! Onko tuo 3 600 euroa yhteensä vai teidän molempien palkka? Olette ilmeisesti olleet palkkatyössä vuosikymmeniä? Mikäli opiskelee, niin osa elämästä menee opiskeluun ilman tuloja ja tämän jälkeen työn hakemiseen, jollei heti onnista. Useinkan ei. Tarjolla on vain pätkätöitä pienellä palkalla. Suomessa ei tänä päivänä opiskelu kannata, nim. kokemusta on!
Koulutuksen kannattavuudesta olen osittain samaa mieltä.
Varsinkin jos lasketaan elinikäinen tase niin tulos on usein lohduton.
Kansakoulupohjainen lankomieheni, 53v, siis ei edes amista, ansaitsee metallipuolen erilaisissa seka- ja aputöissä noin 40000 - 45000 E/vuosi. Pieni paikkakunta, korkea työttömyys.
Tosin lähtee tekekemään mitä vain työnantaja uskaltaa antaa! Lähtee milloin vain ja mihin vain. Tekee tarvittaessa ylitöitä, välillä runsaastikin.
Tulee sovittuna aikana työpaikalle selvin päin. Välillä erimittaisia työttömyysjaksoja.
En tunne yhtään tradekadenomia joka hankkisi enemmän, onhan niitä varmasti. Joku vetoaa työn laatuun. Hyvä on.
Nyt taatusti moni työtön ajattelee ettei hän alistuisi moiseen. Sitä paitsi, tuollainen häiritsee vapaa-ajan viettoa.
Sekin on valinta!
Jos vähäisellä työkokemuksella (myös käytännön työ) varustettu tradekadenomi tai kansankorkeakouluinsinööri valitsee koulutustaan vastaavia töitä niin jostain pitää tinkiä.
Säälittää vain, ettei heillä useinkaan ole sellaisia käytännön työnteon taitoja joita joku työnantaja tarvitsisi!
Työnsaannin ja palkkauksen kannalta koulutus useinkaan ei kannata.
Ps. Ennen insinööriksi valmistumistani minulla oli noin 5:n vuoden työkokemus vaihtelevista metallialan töistä. Esim. htsaamaan jouduin opettelemaan 15-vuotiaana. Eikä ollut muustakaan kokemuksesta myöhemmin haittaa!
Meitä on kaksi 26 vuotiasta (ei lapsia), meille jää yhteensä käteen saman verran kuin teille näemmä, jos tuo lukemasi oli teidän yhteinen netto?
Emme koe kyllä olevamme pienituloisia vaan rahaa jää hämmästyttävän paljon, mutta luulen että sitten kun hankitaan lapsia alkaa käyttövarat hupenemaan jos tulot ei kasva.
Juu, kyllä sitä tulee toimeen aika pienellä rahalla, kun oppii ostamaan käytettynä vaatteet (kukaan ei tajua, että ne ovat kirpparilta) ja matkailee ei-sesonkiaikoina eli pitää lomat silloin, kun muut eivät ole lomalla.
Kirjat saa divarista ja levyt ja leffat alennusmyynneistä, kun malttaa odotella muutaman kuukauden.
Omat tuloni ovat nettona 1100 euroa/kk.
Ostin asunnon 15 vuotta sitten ja se on velaton.
Töitä olen tehnyt koko pienen ikäni: opiskeluaikanakin olin kokoaikatöissä, ettei tarvinnut tukia tai lainoja ottaa sitä varten.
Kun on tottunut elämään niukasti, jää rahaa aina väkisin säästöön.