Liiat halut...

Kai se on normaalia.Minä nimittäin tunnen samoin.Rakastan aviomiestäni, mutta haaveilen pääseväni rakastelemaan muidenkin kanssa.En tunne itseäni miksikään seksipedoksi ja en tiedä mistä tunteeni johtuvat.Olen miettinyt sitä, että olisiko syy pitkä seurustelu takana ja haluaa vain vielä kokea jotain....

Hei, hyvä että etsit apua ongelmaan. Vaikka kuinka haluaisin itsekin auttaa sinua, en usko näin netin välityksellä onnistuvan siinä. Seksissä ja seksihaluissa on kyse paljon enemmästäkin kuin "puhtaasta alusta". En pidä sinua minään tunnevammaisena, sillä ethän muuten pitäisi pettämistä ongelmana. Pelkästään suuret seksihalut, mikäli niistä ei koidu ongelmaa, ei tietenkään voi olla ongelma. Mutta on tosi ikävää, jos parisuhteen ylläpito käy mainitsemasi asian vuoksi murheellisen hankalaksi. Oletko kokeillut kysyä neuvoa asiansa osaavalta asiantuntijalta? Googletin äsken hakusanalla "seksuaaliterapia" ja löysin mm. Väestöliiton seksisivut, kas tässä: http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterapia/ Toivottavasti sinulla ei ole mitään pahoja ennakkoluuloja terapiasta. Hyvä ystäväni käy terapiassa ja pidän häntä rohkeana, kun hän näkee, etteivät omat voimavaransa aina auta.

Uskoisin, että samanlaisen ongelman kanssa taistelee niin moni suomalainen, että jos kaikki rohkenisivat etsiä apua ongelmaansa alkaisi huutava pula osaavista auttajista.

Tsemppiä!

Ikävintä jutussasi on kuulla että olet elänyt suhteessa ja siltikin käytät muita miehiä. No, kumppanin tunteet ei sitten näytä sinua juurikaan hetkauttavan, valitettavasti. Voisitko kertoa mitä itse ajattelisit jos sinun kumppanisi toimisi samalla tavalla, saisit kuulla että sinä et riitä hänelle seksuaalisesti ? Et varmaankaan ainakaan hyppisi riemusta, vai ?

Kysyit mitä miehet ajattelee jos saa kuulla naisella olevan useita kumppaneita. Riippuu mikä on useita. Eräällä noin 30 vuotiaalla ystävättärelläni on ollut omien puheidensa mukaan reilut 60 seksikumppania ja minulle se olisi liikaa ajatellen vakavaa suhdetta hänen kanssaan. Lähinnä sen takia että tulee heti mieleen onko hän uskollinen minullekaan.

Mutta vielä haluaisin kysyä miksi alat vakavaan suhteeseen jos kerran sinua kiinnostaa eri miehet seksuaalisessa mielessä ? Miksipä et vain viettäisi rietasta sinkkuelämää ?

Olisin kiinnostunut kuulemaan vastauksesi noihin kysymyksiini ?

Mulla heräs samoja fiiliksiä jo useampi vuosi sitten, ja se oli melkoista pyöritystä tuolla pään sisällä... Tuli mietittyä asioita ihan kaikilta kanteilta, ja lopputulos oli, että mä halusin myös mun mieheni mielipiteen asiaan. Hänelläkin kesti useita kuukausia miettiä omaa kantaansa, kunnes hän tuli mun kans samaan johtopäätökseen, että "kerranhan täällä vain eletään".

Me ei edelleenkään olla tapailtu toisia naisia tai miehiä, mutta me ollaan sovittu, että jos joskus sattuu jokin äärimmäisen mahtava tilaisuus kohdalle, niin tottakai siitä pitää ottaa "kaikki" irti, eli tarkoitetaan läheisyyttä ihan seksiinkin asti, KUNHAN VAIN ehkäisystä huoleditaan 100-prosenttisen varmasti, ja KUNHAN VAIN varmistutaan siitä, ettei toisella (vieraalla) osapuolella ole pahat mielessä. Eli me ollaan molemmat tietoiset siitä, että meidän oman suhteemme tunteet eivät suinkaan ole kadonneet mihinkään, vaan me kaivataan molemmat vähän piristystä. Tai KAIVATTIIN, koska tää tietynlainen vapauden fiilis toi jo piristystä! On kiva tietää, että tarvittaessa voi tehdäkin säpinää, eikä siitä tarvitse koitua yhtään mitään harmia. Ja on kiva, kun miehellekin on voinu täysin avoimesti kertoa, millaisista asioista MINÄ loukkaantuisin, ja hän on myös vannonut oikein käsi sydämmellä ettei ikinä tekisi mitään mikä loukkaisi minua.

Aina tulee mietittyä, että "mitäs jos mun mies löytääkin jonkun tosi nätin tytön, joka tekee kaikkia sellaisiakin juttuja mitä minä vierastan..." Mutta kun en minä ainakaan kestä ajatella VAIN itseäni, vaan minusta minun miehelläni olisi jopa OIKEUS kokeilla millaista olisi sekstailla toisen kanssa vieläpä niin, että se olisi minulle hänen vaimonaan ihan OK! Hyvänen aika: minusta tuntuu, etten voi vanhuksena enää katsoa edes miestäni silmiin rakastuneesti, jos tunnen samaan aikaan, että olen riistänyt häneltä osan elämää! -Ja minä olen aivan tosissani, jos joku epäilee!- Ehkä ajatusmaailmani johtuu suurelta osin siitä, ettei mieheni ole koskaan pettänyt minua, mutta olen aina ODOTTANUT, koska se tapahtuu. Pelko siitä, että toinen tekee jotakin minua loukkaavaa minun selkäni takana on paljon raastavampaa, kuin ajatus siitä, että oma mies on harrastanut NAUTINNOLLISTA seksiä toisen naisen kanssa minun suostumuksellani!