Olen katsonut tuota tv 1:n ruotsinkielistä presidentinvaalikeskustelua. Ensiksi täytyy todeta, että on miellyttävää, kun juontajat eivät käy sen Rantalan tavoin kandidaattien kimppuun eivätkä keskeytä hänen puhettaan, vaan malttavat kuunnella, mitä tällä on sanottavanaan. Kunkin kandidaatin todelliset vahvuudet kuten heikkoudetkin tulevat noin paljon paremmin esille. Juontajat ottivat nyt esiin mielstäni paljon todellisempia, meihin kaikkiin vaikuttavampia asioita kuin tuo epämiellyttävä Rantala.
Matti Vanhanen oli kyllä nyt mielestäni varsin heikoilla. Ehkä siihen oli suurin syy hänen heikohko ruotsin kielen taitonsa, joka pakotti hänet taas hakemaan sanaa ja turvautumaan useamman kerran suomenkieleen, mutta kyllä hänen ajatuksensa taisi joskus harhailla sivupoluilla suomeksikin. Rauhallisuutensa hän nytkin hyvin säilytti, josta pisteet hänelle.
Parhaiten tilanteen tasalla useimmissa esillä olleissa asioissa oli mielestäni Tarja Halonen, vaikka joskus huokailikin. Toki hänen täytyykin olla presidenttinä muita paremmin informoitu. Yllättävää, että Tarjakin joutui muutaman kerran turvautumaan suomenkieliseen sanaan, sillä onhan hänen ruotsinsa yleensä melko sujuvaa.
Hyvin pärjäsi mielestäni myös Sauli Niinistö. Hän on ottanut opikseen ja luopunut liiallisesta aggressiivisuudestaan. Kyllä hänellä presidentillekin kuuluvat asiat ovat jo nyt varsin hyvin hallussaan. Myös hänen ruotsin taitonsa on varsin hyvä.
Yleisfiksu ja varmasti myös kielitaitoinen nainen on Heidi Hautalakin, ja paljon selväjärkisiä ajatuksia hänellä on, mutta on toisaalla esittänyt myös varsin lyhytnäköisiä ajatuksia mm. turvallisuuspolitiikastamme, joten missään tapauksessa en häntä voisi kannattaa presidentiksi.
Myös noissa pikkupuolueiden edustajissa on henkilöitä, jotka varmasti pärjäisivät presidenttinäkin, mutta eiväthän he itsekään sitä virkaa edes tavoittele. Henrik Lax oli nyt kielellisellä kotikentällään, ja sai siitä ehkä etua, mutta on hän muutenkin laajatietoinen ja pätevä mies. Samaa voi sanoa myös Bjarne Kalliksesta, joka sitäpaitsi on ainakin minusta hyvin sympaattinen ihminen.
Eikä Timo Soinillakaan ole muuta vikaa kuin puolueensa ja sen vaatimat puheensa. Yllättävää, että hänen ruotsinsa kulmikkuudessaankin oli ehkä parempi kuin Vanhasen. Siitä huolimatta hän oli jyrkimmin ”pakkoruotsia” vastaan. Arto Lahti pääsi mielestäni vasta nyt oikeuksiinsa, sillä hän oli juuri niin tieto- ja ajatusrikas, kuin hänen taustansa omaavan sopii odottaa olevankin.
Kyllä meillä suomalaisilla on sukupolvien kuilu ajatusmaailmassamme. Se nähtiin yleisöhaastattelussa, jossa iäkkäämpien mielistä suurin uhkamme on Venäjä, ja nuorison edustajan mielestä rasismi. Taisi siinä joku saasteistakin puhua.
Vieraiden kielten tai edes toisen kotimaisen taito ei kaikkien suomalaisten mielestä ole välttämätöntä presidentillekään, mutta kyllä he siinä ovat väärässä. Vaikeaa on pienen maan johtajan päästä lähelle muiden EU-maiden johtajia, jos joutuu aina olemaan tulkin varassa.
Kaikilla presidenteillämme, paitsi Kyösti Kalliolla, on ollut varsin hyvä kielitaito. Mannerheim kuutta kieltä (ruotsi, venäjä, ranska, englanti, saksa, suomi - ehkä tässä paremmuusjärjestyksessä) hyvin taitavana lienee ollut ykkönen, mutta ei kai hänestä paljon jäänyt jälkeen Paasikivikään.
Mauno Koivisto on ollut viimeisistä presidenteistämme kielitaitoisin, hallinnut hyvin mm. venäjän, jota Kekkonen läheisistä neukkusuhteistaan huolimatta ei kunnolla osannut. Ei noista kandidaateista kukaan paitsi ruotsinkieliset Lax ja Kallis yltäneet lähellekään Koiviston sujuvaa ruotsia. Koiviston kielitaito on sikälikin arvostettava, että se kokonaan on hankittu aikuisiällä, kuten hänen muutkin opinnäytteensä.
Martti Ahtisaaren englanninkieli on tietysti niin hyvä kuin se vain voi suomalaisella olla, ja hyvin sujuvasti hän ruotsiakin puhuu, mutta hänen muusta kielitaidostaan minulla ei ole tietoa.
Niin, eihän minulla ole ehkä parhaita mahdollisia edellytyksiä kenenkään kielitaidon arvosteluun, kun omakin vaatimaton vieraiden kielten taitoni on vasta aikuisiällä omatoimisesti hankittua. Ruotsin kyllä opin melko hyvin jo 16-18 vuotiaana sekä opiskellen että ihan työssäni ja ystäväpiirissänikin sitä jonkin verran käyttämään joutuen, mutta sen jälkeen olenkin sitä enimmäkseen vain unohtanut niin, että se on tullut kovin passiiviseksi; ymmärrän kyllä jokseenkin hyvin, mutta puheen tuottaminen on jo vaikeaa. Mutta en kai liene ainoa, joka täällä jotakin arvioi vaatimattomilla edellytyksillä!
Näin ne kuitenkin tulivat kaikki presidenttiehdokkaat arvostelluiksi, ihan lonkalta, ja pitkälle ohjelman vielä jatkuessa. Ja kohdalleen meni, vai? Eikö? No, silläkään ei liene merkitystä enempää kuin millään muullakaan täällä sanotulla!
Ps.
En tullut katsoneeksi tuota mtv 3:lla ollutta Matti Vanhasen haastattelua, kun en huomannut sitä. Katson varsin vähän mtv 3:n ohjelmia, paitsi urheilua, ja jonkin filmin sieltä nauhotan ja katson nauhalta, jottei tarvitse katsoa sitä mainospuppua – anteeksi vain, mainosmies Jaba!
Nyt oli Matti melko huono!
19
1208
Vastaukset
- Veljesi Jan
Häpeä iso mies varjoasi.
- Keskustademari
Vanhasen sanomisiin vaikuttaa huomattavasti huono ruotsintaito. Mutta ihailen hänen rohkeuttaan lähteä mukaan, vaikka tietää, että kieli tuottaa vaikeuksia. Ylipäätään asetelma, jossa osa porukasta puhuu äidinkieltään ja osa vierasta kieltä on erittäin epäedullinen jälkimmäisille.
Niinistön ruotsi on "perinteisesti" huonoa, mutta on vissiin saanut oppia, kun on vähän kohentunut viime kuuleman.
Kokonaisuutena tätä FST:n juttua ainakin minä katsoin paljon mieluummin kuin Rantalan Leif Salmén-opetusvideoiden innoittamaa rivolli-haastattelua.- JormaKKorhonen
...tuossa avaukseni alussa, jonka Sinä sanot näin:
>> Kokonaisuutena tätä FST:n juttua ainakin minä katsoin paljon mieluummin kuin Rantalan Leif Salmén-opetusvideoiden innoittamaa rivolli-haastattelua. - Keskustademari
JormaKKorhonen kirjoitti:
...tuossa avaukseni alussa, jonka Sinä sanot näin:
>> Kokonaisuutena tätä FST:n juttua ainakin minä katsoin paljon mieluummin kuin Rantalan Leif Salmén-opetusvideoiden innoittamaa rivolli-haastattelua.Pertti Hémanus (taist.), Kekkosen uskollinen tukija. Ennen 70-luvun alussa tapahtunutta kommunistiherätystä oli 60-luvulla Keskustapuolueen tiedotusasiantuntija monessa yhteydessä. Sitä ennen omien sanojensa mukaan "Suomen viimeinen rojalisti." Tästä myös Sorsa on kertonut jossain kirjassaan.
Tampereen yliopiston opiskelijoille opetti, että Neuvostoliitossa tiedonvälitys vasta vapaata on, koska siellä eivät kapitalistit omista medioita... - JormaKKorhonen
Keskustademari kirjoitti:
Pertti Hémanus (taist.), Kekkosen uskollinen tukija. Ennen 70-luvun alussa tapahtunutta kommunistiherätystä oli 60-luvulla Keskustapuolueen tiedotusasiantuntija monessa yhteydessä. Sitä ennen omien sanojensa mukaan "Suomen viimeinen rojalisti." Tästä myös Sorsa on kertonut jossain kirjassaan.
Tampereen yliopiston opiskelijoille opetti, että Neuvostoliitossa tiedonvälitys vasta vapaata on, koska siellä eivät kapitalistit omista medioita......pitkäaikaisen asemansa vuoksi siihen suurin "syyllinen", mutta oman osansa tuollaisen "kehityksen" hyväksi varmaan teki myös joltinenkin vaikuttaja Kaarle Nordenstreng. "Rukkikaverini" muuten, mutta onneksi ei lähemmin kaverni, eikä oltu edes samassa komppaniassa!
- Keskustademari
JormaKKorhonen kirjoitti:
...pitkäaikaisen asemansa vuoksi siihen suurin "syyllinen", mutta oman osansa tuollaisen "kehityksen" hyväksi varmaan teki myös joltinenkin vaikuttaja Kaarle Nordenstreng. "Rukkikaverini" muuten, mutta onneksi ei lähemmin kaverni, eikä oltu edes samassa komppaniassa!
Nordenstreng on legenda v. 1975 tekemänsä lakiehdotuksen ansiosta: Hallituksen arvostelu on kriminalisoitava.
On siinä meillä tiedotusoppinut. On siitä pitäen saanut kuulla asiasta, ja aiheesta. Viimeisimmässä Hesarin
syntymäpäivähaastattelussaan taisi muistaakseni suutahtaa, että kun se aina tuodaan esiin.
Vanhanen joutui tiukalle ohjelman lopussa, kun alettiin keskustella tuloerojen kasvusta ja erilaista vaikeuksissa olevista väestöryhmistä. Muut keskustelijat kun pyrkivät kertomaan, että tuloerojen kasvu ja köyhyysongelmat ovat hallituksen vika ainakin osittain tai ainakin niin, ettei hallitus ole tehnyt mitään asioiden korjaamiseksi.
Tietyssä mielessä näkisin, että keskustelun voittaja oli Timo Soini. Hän erottautui selvästi pakkoruotsia koskevassa asiassa ja pysyi siinä kannallaan. Melko todentuntuiselta tuntui hänen väitteensä siitäkin, että kansan enemmistö on tässä hänen kanssaan samaa mieltä. Myös EU-asioissa ja erilaisissa kansanosien kurjistumiskysymyksissä Soini veti pisteitä, olkoon kunka populistisia hyvänsä. Tietysti jos ohjelmaa katsoivat pääosin suomenruotsalaiset, Soinin erottuminen ei merkinne hänelle mitään lisäkannatusta. Soini on kuitenkin se ehdokas, joka pyrkii Heidi Hautalan ohella erottautumaan joukosta.
Heidi Hautala on ollut poikkeuksetta erittäin hyvä keskustelija. Hänellä on omaperäistä viisautta, jonka takana hän seisoo jalat tukevasti maassa. On tietysti selvää, että suuri osa äänestäjistä ehkä vieroksuu Hautalan joitakin idealistisen tuntuisia sävyjä. Mutta Hautala on erittäin looginen ja selväsanainen keskustelija, joka tuo monia muita paremmin kantansa esille. Pääehdokkaiden ja heistä erityisesti Niinistön sanoma hukkuu usien monisanaiseen mössöpuheeseen, missä punainen lanka hukkuu. Hautalan tavoin erittäin selkeäsanainen esiintyyjä on ollut Bjarne Kallis.
Jos minun pitäisi antaa arvosana tähän asti nähtyjen keskustelujen perusteella sen perusteella, miten vakuuttavasti ja johdonmukaisesti ehdokas on asiaansa esitellyt, panisin ykköseksi jaetulle sijalle Bjarne Kalliksen ja Heidi Hautalan. Timo Soini tulee pari piirua perässä sen vuoksi, että hänen puheistaan paistaa niin selvästi välillä läpi kansaa kosiskeleva populismi. Tähän syyllistyy myös Kallis, minkä vuoksi Heidi Hautala menee jonkin verran edelle kaikkia muita.
Pääehdokkaista tässä suhteessa on onnistunut parhaiten Tarja Halonen ja ehkä heikoimmin Sauli Niinistö. Henrik Lax on ollut yllättävän mitäänsanomaton.
Olen yrittänyt jättää tässä jotenkin huomiomatta sen, mitä mieltä ehdokkaat ovat olleet itse asioista ja kiinnittänyt vain huomiota ehdokkaan ilmaisuun ja habitukseen yms.- JormaKKorhonen
Voin tuohon kyllä lähes yhtyä, itseänikin muutamassa kohdassa korvalle lyöden. Mutta Sinulla oli hieman enemmän aikaa tuon antamiseen, kun minä kiirehdin tänne avaamaan keskustelua.
Noin hyvinkin voi olla, kun arvioidaan ehdokkaita perusteilla, joilla lopuksi ilmoitat heitä arvioineesi. Mutta heidän tärkeimpinä pitämistään asioista olen jo kovasti eri mieltä heidän kanssansa. Suurin ristisriita ehdokkaan esiintymisestään saaman sympatiani ja hänen asiansa kesken mielestäni syntyy juuri Timo Soinin ja Heidi Hautalan kohdalla. - Timo Ristimäki
...mutta on - niin kansan kuin keskustankin onneksi - vetävä vesiperän!
"- -Jos minun pitäisi antaa arvosana tähän asti nähtyjen keskustelujen perusteella sen perusteella, miten vakuuttavasti ja johdonmukaisesti ehdokas on asiaansa esitellyt, panisin ykköseksi jaetulle sijalle Bjarne Kalliksen ja Heidi Hautalan. Timo Soini tulee pari piirua perässä sen vuoksi, että hänen puheistaan paistaa niin selvästi välillä läpi kansaa kosiskeleva populismi. Tähän syyllistyy myös Kallis, minkä vuoksi Heidi Hautala menee jonkin verran edelle kaikkia muita.
Pääehdokkaista tässä suhteessa on onnistunut parhaiten Tarja Halonen ja ehkä heikoimmin Sauli Niinistö. Henrik Lax on ollut yllättävän mitäänsanomaton. - -"
Kerrankin (?) voin olla kutakuinkin yhtä mieltä nimimerkki "Mielipidepankin" kanssa tähän mennessä käydyn vaalikeskustelun ja/tai -tenttailun habituksellisesta ja muuten vain ilmiasullisesta annista!
"Sanavalmiudillinen" ja "paineensietokykyinen" kärkikolmikko on totta tosiaan kaikkea muuta kuin ns. kärkiehdokkaat.
Tämänaamuisen (4.1.2006 klo 8.15) RadioSuomen vaalintetin kuin myös Juho-Pekka Rantalan toisensorttisemman "haastamisen" jäljiltä toki asettaisin Timo Soinin tähänastisten presidentivaalisanomisten ja -esiintymisten sangen ylivoimaiseksi tähdeksi, Hautalan suhtkoht tasapainoisella esiintymisellään kakkoseksi ja Bjarne Kalliksen tilanne- ja huumorintajunsa sekä myös "köyhäkurjien" aseman johdonmukaisen ymmärtämisen ja esilläpidon vuoksi kolmanneksi.
Ns. kärkiehdokkaista - sinällään surullista kyllä sangen mitäänsanomattomista - kärkipaikkaa pitää kyllä aivan kiistatta istuva presidentti Tarja Halonen. Vanhanen ja Niinistö näyttävät käyvän jo kisaa, kumpi on riittävän uusoikeistolainen päästäkseen toiselle kierrokselle. Ja kumpikin on siinä "tulevaisuuteen suuntaavassa" linjanvedossaan tehnyt tavalliselle kansalle kyllä selväksi sen, että parasta olisi, ettei heistä kumpikaan selviäisi - edes - toiselle kierrokselle.
Erityisen hyvä tuloshan nimenomaan Matti Vanhaselle olisi tuo kakkossija, ja vielä siten höystettynä, ettei kuitenkaan tulisi mitään toista - perin juurin hävittävissä ja hävettävissä merkeissä käytävää - kierrosta.
Niinistölle sekin - ennakolta perin tappiolliseksi tiedetty - asia asettautunee kuitenkin kaikitenkin toisinpäin? (Onhan hänellä muukin työnhaku tulossa ajankohtaiseksi, ja kokoomus on ajettava eduskuntavaalien vuoksi semmoisissa asioissa mittavampia mahiksia tarjoaviin asetelmiin...)
Muuten olen sitä mieltä, että asiasisällöltään ja ehdokkaiden yleiseltä tietotaito- ja ulosannilta käytävät presidentinvaalit hakevat heikkotasoisuudeltaan vertaistaan - aivan ainutkertaisilta Ahtisaaren ajoilta!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012995214
PS. Tarjottavien "politiikkojen" sisällöstä vielä - eritoten Matti Vanhasen eilisenkin MTV3-vaalitentin pohjalta - seuraava kysymys:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012845526
Sen asettamiseen taustoja voi löytää vaikkapa tuolta - vuoden takaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005281973
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005315170
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005042985
- Mooses på svenska
Voi olla vaikea arvioida Kekkosta edeltäneiden presidenttien todellista kielitaitoa, etenkään puhutun kielen taitoa. Koulunumeroissa puhetaito on alkanut näkyä vasta joskus 80-luvulla, joten en panisi niille paljoakaan arvoa nimenomaan valtiomiesten tärkeintä kielitaidon osaa eli puhuttua ja kuunneltua kieltä arvioitaessa.
Ei ainakaan minulla ole minkäänlaista tietoa esimerkiksi Paasikiven vieraskielisistä puheista, enkä ole kovin vakuuttunut Mannerheimin englannin ja saksan kielen taidosta. Ainakin hänen suomen kielen taitonsa oli tunnetusti vain välttävä.
FST:n suomenkielisistä ehdokkaista ruotsintaitoisimmalta vaikuttivat Heidi Hautala ja Arto Lahti. Vanhanen ja Halonen kompastelivat eniten. Siihen saattoi vaikuttaa myös paine perustella asiansa eli ajatukset liikkuivat liikaa sisällössä ja rentous unohtui.
Joka tapauksessa vieraalla kielellä puhumisen taitaminen ei ole suoraan verrannollinen siihen sanavaraston ja kieliopin taitamiseen, jota entisaikoina ja vielä minun ja kahden tai kolmen nuorimman presidenttiehdokkaan kouluaikoina 70-luvulla painotettiin. Lisäksi siihen pätee sama kuin puhetaitoon äidinkielelläkin: joiltakin se vain tuntuu sujuvan synnynnäisesti, toisilta ei harjoittelemallakaan.- JormaKKorhonen
...tuossa:
>> vieraalla kielellä puhumisen taitaminen ei ole suoraan verrannollinen siihen sanavaraston ja kieliopin taitamiseen, jota entisaikoina ja vielä minun ja kahden tai kolmen nuorimman presidenttiehdokkaan kouluaikoina 70-luvulla painotettiin - Keskustademari
1942 Marsalkka täytti 75 vuotta. Päämajassa päivän kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa kenraalien kanssa Marsalkka kertoi saamiaan syntymäpäiväonnitteluja. Yhden kertoi saapuneen Neuvostovaltiolta. Kenraalit ihmeissään, että kuinkas se vihollinen nyt onnittelee. Suomenkieli oli tehnyt Marsalkalle tepposet, onnittelija olikin Valtioneuvosto.
- Quality
Luin juuri Robert Branbergin kirjan "Mannerheim - sotamarsalkka 1918 - 1940". Kyllä siitä hyvin kävi ilmi aatelismiehen kielitaito ja kyky uida kuin sorsa vedessä Euroopan aatelispiireissä. Erityisen hupaisa oli kohta, jossa Mannerheim kehui Hitleriä siitä, että hän sentään oli poistanut kommunismin riskin Saksasta. Mannerheim oli oikealla asialla, Hitler ei.
Mannerheim kuului seikkailevien aatelismiehien joukkoon, ei harrastanut sentään vuorikiipeilyä, mutta suurriistan metsästystä kuitenkin. Tiikerin metsästykseen lähti hän, kun tilaisuus tuli, vaikka Suomessa hänen läsnäoloaan kaivattiin.
Onneksi nykyään poliitikolta ei vaadita aatelista syntyperää. Nykyisistä poliitikoista useimmat ovat varsin vaatimattomista oloista lähtöisin. Näin on laita myös useimpien presidenttikanditaattien.
Kielitaito on tietysti tärkeä. Erityisen tärkeää on puhua hyvää ja ymmärrettävää suomea. Ei siis poliittista jargonia, vaan ymmärrettävää suomen kieltä. Poliitikolle on vain eduksi, jos hän osaa selittää vaikeat asiat ymmärrettävästi. Kaikki kanditaatit ovat keskimääräistä poliitikkoa selkeäsanaisempia, Halonen tosin tukahduttaa alkuperäisen kysymyksen puhetulvan alle, jolloin analyyttiselle kuulijalle tulee vaikeuksia. Tavallinen kansalainen ilmeisesti ymmärtää, koska Halonen on niin suosittu!
Vieraiden kielten taitoa ei pidä yliarvioida. Kun keskustellaan valtioiden välisistä asioista, on tärkeintä, että kaikki asianosaiset ymmärtävät asiat samalla tavoin. Silloin on hyvin tärkeää, että paikalla on asiantuntevia tulkkeja, jotka varmistavat, etteivät keskustelijat ymmärrä toisiaan väärin. Ehkä Lipposenkin mokailut (ns. Irakgate) olisi voitu välttää, jos paikalla olisi ollut ammattitaitoinen tulkki. - JormaKKorhonen
Kun tuossa totean Mannerheimista, että hän hallitsi kuusi kieltä ilmeisesti paremmuusjärjestyksessä ruotsi-venäjä-ranska-englanti-saksa-suomi, niin kuka toinen merkittävä poliitikko meillä on ollut, joka myös hallitsi kuutta kieltä niin, että paitsi puhui niitä, on niiltä kaikilta myös kääntänyt kirjallisuutta suomeksi.
Hänen kielitaitonsa paremmuusjärjestys lienee ollut suomi-ruotsi-saksa-englanti-venäjä-ranska. Hänestä ei koskaan tullut presidenttiä, vaikka oli kolme kertaa ehdokkaana ja kaksissa vaaleissa sai ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä.
Taisin antaa liian hyvät vihjeet. Eihän meillä ole voinut tuollaisia miehiä monta olla.
Hyvää yötä!- Korhonen
korhonen, korhonen, korhonen, korhonen, korhonen,korhonen, korhonen, korhonen, korhonen ja jälleen korhonen??????????????
- vuonna -78
Korhonen kirjoitti:
korhonen, korhonen, korhonen, korhonen, korhonen,korhonen, korhonen, korhonen, korhonen ja jälleen korhonen??????????????
Siitä oli maalle paljon enemmän harmia kuin Korhosesta.
- OLIKIN
vuonna -78 kirjoitti:
Siitä oli maalle paljon enemmän harmia kuin Korhosesta.
SUURMIES!
- Tanja Dasvi
JormaKKorhosen kysyessä kysymys ei voi olla muusta kuin hänen lempihenkilöstään Väinö Tannerista.
Tannerin kielitaidon korostaminen on kuitenkin sikäli yliammuttua, että kuuden kielen taitaneita poliitikkoja oli kyllä siihen aikaan moniakin, myös merkittävien poliitikkojen joukossa. Vuosituhannen viimeisten vuosisatojen vaihteen koululaitos opetti nimittäin paitsi pakkoruotsia ja -venäjää, käsittääkseni myös pakkolatinaa, joka olisi ollut sitten Tannerillekin jo seitsemäs kieli, mikäli latina nyt varsinaiseksi kieleksi lasketaan. Siihen sitten kaksi, kolme sellaista kieltä päälle, joilla selviytyy omaa ja naapurimaita pitemmälle.
Mutta ei tuo vielä mitään. Eduskunnan jäseninä oli esimerkiksi pappeja, jotka osasivat kaikille yhteisten kielten lisäksi jossakin määrin "raamatun kieliä", kuten kreikkaa ja hepreaa - osaavat ehkä nykyisetkin. Samoin kieliä ammatikseen opettaneilla poliitikoilla käytännön kielitaito lienee ollut vähintään Tannerin tasoinen, mutta ennen kaikkea parempi.
Poliitikoista, jotka olivat erityisen kielitaitoisia ja samalla merkittäviä, mieleeni nousee ensiksi sodanaikainen pääministeri Edwin Linkomies, joka oli nuorena kielimiehiä jo siviilivirkansa puolesta Helsingin yliopistossa. Hänet tuomittiin ns. sotasyyllisenä, joten siinä on sitä samanlaista poliittista meriittiä kuin Tannerillakin.
Nykyisistä poliitikoista vain vanhimmilla on ollut pakollista latinan kielen opiskelua. Vastaavasti kyllä nuoremmat lienevät käyneet kansalaisopistoissa ym:ssa eri kielten alkeis- ja jatkokursseja.
Jos "osattujen" kielten määrä riittää osoitukseksi taidosta, kyllähän noita riittää, niin presidenteissä kuin muissakin poliitikoissa. - JormaKKorhonen
Tanja Dasvi kirjoitti:
JormaKKorhosen kysyessä kysymys ei voi olla muusta kuin hänen lempihenkilöstään Väinö Tannerista.
Tannerin kielitaidon korostaminen on kuitenkin sikäli yliammuttua, että kuuden kielen taitaneita poliitikkoja oli kyllä siihen aikaan moniakin, myös merkittävien poliitikkojen joukossa. Vuosituhannen viimeisten vuosisatojen vaihteen koululaitos opetti nimittäin paitsi pakkoruotsia ja -venäjää, käsittääkseni myös pakkolatinaa, joka olisi ollut sitten Tannerillekin jo seitsemäs kieli, mikäli latina nyt varsinaiseksi kieleksi lasketaan. Siihen sitten kaksi, kolme sellaista kieltä päälle, joilla selviytyy omaa ja naapurimaita pitemmälle.
Mutta ei tuo vielä mitään. Eduskunnan jäseninä oli esimerkiksi pappeja, jotka osasivat kaikille yhteisten kielten lisäksi jossakin määrin "raamatun kieliä", kuten kreikkaa ja hepreaa - osaavat ehkä nykyisetkin. Samoin kieliä ammatikseen opettaneilla poliitikoilla käytännön kielitaito lienee ollut vähintään Tannerin tasoinen, mutta ennen kaikkea parempi.
Poliitikoista, jotka olivat erityisen kielitaitoisia ja samalla merkittäviä, mieleeni nousee ensiksi sodanaikainen pääministeri Edwin Linkomies, joka oli nuorena kielimiehiä jo siviilivirkansa puolesta Helsingin yliopistossa. Hänet tuomittiin ns. sotasyyllisenä, joten siinä on sitä samanlaista poliittista meriittiä kuin Tannerillakin.
Nykyisistä poliitikoista vain vanhimmilla on ollut pakollista latinan kielen opiskelua. Vastaavasti kyllä nuoremmat lienevät käyneet kansalaisopistoissa ym:ssa eri kielten alkeis- ja jatkokursseja.
Jos "osattujen" kielten määrä riittää osoitukseksi taidosta, kyllähän noita riittää, niin presidenteissä kuin muissakin poliitikoissa.Toki tunnistit henkilön, mutta piti vähätellä hänen kielitaitonsa laatua, ja siinä ammuit ohi. Tannerin kielitaito noissa kaikissa kielissä oli erinomainen, sillä esim. kansainvälisen osuustoimintaliikkeen pitkäaikaisena presidenttinä hän johti kokouksia ja toimi muutenkin sekä saksaksi että englanniksi.
Paasikivi tosin omaa erinomaista venäjän taitoaan korostaakseen hieman mollasi Tannerin vastaavaa taitoa, jonka kuitenkin ulkopuoliset ovat todenneet lähes yhtä hyväksi kuin Paasikivelläkin.
Olihan Tanner monilahjakkuus, joka jo koulussaan oli aina luokkansa priimus ja kouluaikanaan opintojaan rahoittaakseen antoi yksityistunteja rikkaampien heikkolahjaisemmille nuorille. Hän oli siis myös ylioppilasluokkansa priimus, samoin kauppaoppilaitoksen, jonka hän vähävaraisena joutui ensiksi käymään toimeentulonsa turvatakseen, myös myöhemmistä lakitieteen opinnoistaan silloin jo vaativan työnsä ohella hän suoriutui nopeasti ja erinomaisella menestyksellä.
Ja kyllä hänen älykkyydestään ja lahjakkuudestaan kertoo ennen muuta hänen uransa sekä yritysjohtajana että poliitikkona, myös hänen laaja ja laadukas, vielä sotasyyllisvankeudessa ja senkin jälkeen jo korkealla iällä jatkunut kirjallinen tuotantonsa, jollaiseen ei ole tainnut juuri kukaan valtiomiehistämme yltää. No, Koivisto saattaa siihen vielä päästä, ja myös Ståhlbergillä on kai mittavasti tuotantoa, jota minä kylläkään en tunne.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla5501797Hotellille löytyi ostaja....
Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,18877- 84873
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k101806Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai50729- 63715
Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki2707- 63676
Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?74628- 65543