Turn-Off

Mielenkiintoista mielipideasiaa taas urkkimassa:
Mikä on sinulle naisessa/tytössä täydellinen Turn-Off eli ominaisuus/käytös, joka kadottaa kiinnostuksen kokonaan?
6315660
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 63

Vanhimmat

lihavuus, juopottelu... nuo estävät kiinnostumisen jo ennen kuin sanaakaan on vaihdettu.

Äänestä

Kännissä (baarissa, muista ympäristöistä nyt puhumattakaan ;) ), epäsiisti, haisee, typerä, huumorintajuton, vittumainen, ruma, todella ylipainoinen tai anorektinen, huono ryhti, keskustelukyvyttömyys, mielenkiinnottomuus (ei harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita), jne.

Pariutumisessa ei kai kyse ole niinkään siitä, että katoaako mielenkiinto, kuin että löytyisi jotain mikä herättää mielenkiinnon (yleensä ulkonäkö).

Äänestä

No eiköhän se käytös ole aina se pääasiallinen syy.. ja tietenkin ihmisten persoonan muuttuminen humalassa, esim taopailin jotakin kuka oli selvinpäin ihan mukava mutta kännissä aivan *lvetin ärsyttävä, niin eiköhän tuo latistanut kiinnostuksen aivan täysin.

Äänestä

ja vielä hysteria

Äänestä

Niitähän on paljon, kaikki ei varmasti tule mieleen.

1. Päähän noussut kusi ällöttää kovasti. Esim. nainen, joka on nuorella iällään päässyt johonkin työhön jota hän arvostaa kovasti. Samalla hän on tehnyt SOSIAALISEN NOUSUN ja ostanut ensimmäisen jakkupuvun. Hänestä ei hohka kiitollisuus, vaan hän on ylpistynyt. Hän ei tunnusta juuriaan, vaan on niin uusliberaalia ja niin post-nietzscheläistä että... useimmiten turn-off, vaikka joskus (harvoin) on toivoa paremmasta kuoren alla.

2. Kaikkitietävyys yhdistettynä vähäiseen lukeneisuuteen. Esimerkkinä nainen, joka väitteli kanssani Yhdysvaltojen historiasta luettuaan yhden romaanin! Tunnen myötähäpeää, enkä pidä tunteesta.

3. Akateeminen kuivakkuus. Nariseva ääni. Turhautuminen, joka näkyy päälle jo olemuksesta. Aikoja sitten kuollut innostus. Tällainen ihminen ei ole avoin millekkään uudelle idealle vaan on lukinnut kaikki ovet jo kauan aikaa sitten. Hän nauraa sinulle, sillä hän tietää ettei elämässä kannata yrittää mitään. Totaalinen turn-off!

4. Rasvaiset hiukset ja terveyssandaalit.

Äänestä
  • Miten ihmeessä te päädyitte puhumaan Yhdysvaltojen historiasta? :D Tuo aihe kun ei ole ihan joka päiväinen.. :D

    Äänestä

  • Jäin miettimään vastaustasi, erityisesti kohtaa yksi.

    Eikö nainen saa olla ylpeä saavutuksistaan? Eikö itsevarmuus olekaan hyve? Itse pidän rasittavana sitä, kun ihmiset aivan liikaa vähättelevät saavutuksiaan, menestystään ja jopa ulkonäköään. Miten niistä asioista voi nauttia, jos vain jatkuvasti vähättelee?

    Ja jos nainen on nuorella iällään päässyt omin voimin, itse kouluttautumalla, hakemalla ja olemalla muutenkin aktiivinen johonkin hyvään ja arvostamaansa työhön, niin kenelle hänen pitäisi olla kiitollinen? Tietysti yhteiskunnalle, joka tässä maassa mahdollistaa meille kaikille opiskelun ja työnhaun, mutta nainen on itsekin osa sitä yhteiskuntaa. Eli voi olla omalta osaltaan ylpeä siitäkin, että on veronsa maksanut ja äänestänyt. En ehkä ymmärrä minkälaista nöyrää mielistelijää etsit.

    Ihmetytti myös kommenttisi siitä, että tällainen nainen on unohtanut juurensa. Sinulla on selvästikin mielessäsi joku tietty ihminen, ei niinkään stereotypia. Tällaisilla naisilla nimittäin voi olla hyvinkin erilaisia lähtökohtia elämälle. Ja jakkupuku ei välttämättä ole ensimmäinen, vaikka ikää olisi vähemmän kuin minulla. Itse ainakin sain jakkupuvun jo ukkini syntymäpäiväjuhlille ollessani 13-vuotias... ;)

    Sosiaalinen nousu... Tjaa. Nainen on siis työnsä kautta löytänyt uusia ystäviä. Ainahan uudet positiiviset ihmissuhteet ovat hieno asia, ja siinä mielessä nousua. Mutta mitä pahaa siitä sitten on? Sekö että tämä porukka pukeutuu jakkupukuihin?? Toivon totisesti, että sinun sisälläsi on toivoa paremmasta, kirjoituksesi tuolla puolen.

    Tarkoitukseni ei ole kuulostaa tiukkapipolta, vaan herättää sinut ajattelemaan, että luokittelu ei ole paras tapa käsitellä ihmistuntemustaan.

    P.S. Ja kyllä, aivan oikein. Pukeudun jakkupukuun, minulla on työpaikka josta olen todella onnellinen, juurianikaan en ole unohtanut vaan ennemminkin jatkanut omassa elämässäni (vanhempani ovat myös työelämässä menestyneitä) ja ystäväpiiriini kuuluu työn kautta "jakkupukukansaa". Toisaalta paras ystävättäreni on hippi, ja mieheni ei suostu pukemaan muita housuja jalkaansa kuin farkut... Ja itse ajan rättisitikalla. En ole kiitollinen vaan ylpeä siitä mitä olen elämässäni saavuttanut, ainakin mitä tulee työelämään.

    Äänestä

  • Nainen25 kirjoitti:

    Jäin miettimään vastaustasi, erityisesti kohtaa yksi.

    Eikö nainen saa olla ylpeä saavutuksistaan? Eikö itsevarmuus olekaan hyve? Itse pidän rasittavana sitä, kun ihmiset aivan liikaa vähättelevät saavutuksiaan, menestystään ja jopa ulkonäköään. Miten niistä asioista voi nauttia, jos vain jatkuvasti vähättelee?

    Ja jos nainen on nuorella iällään päässyt omin voimin, itse kouluttautumalla, hakemalla ja olemalla muutenkin aktiivinen johonkin hyvään ja arvostamaansa työhön, niin kenelle hänen pitäisi olla kiitollinen? Tietysti yhteiskunnalle, joka tässä maassa mahdollistaa meille kaikille opiskelun ja työnhaun, mutta nainen on itsekin osa sitä yhteiskuntaa. Eli voi olla omalta osaltaan ylpeä siitäkin, että on veronsa maksanut ja äänestänyt. En ehkä ymmärrä minkälaista nöyrää mielistelijää etsit.

    Ihmetytti myös kommenttisi siitä, että tällainen nainen on unohtanut juurensa. Sinulla on selvästikin mielessäsi joku tietty ihminen, ei niinkään stereotypia. Tällaisilla naisilla nimittäin voi olla hyvinkin erilaisia lähtökohtia elämälle. Ja jakkupuku ei välttämättä ole ensimmäinen, vaikka ikää olisi vähemmän kuin minulla. Itse ainakin sain jakkupuvun jo ukkini syntymäpäiväjuhlille ollessani 13-vuotias... ;)

    Sosiaalinen nousu... Tjaa. Nainen on siis työnsä kautta löytänyt uusia ystäviä. Ainahan uudet positiiviset ihmissuhteet ovat hieno asia, ja siinä mielessä nousua. Mutta mitä pahaa siitä sitten on? Sekö että tämä porukka pukeutuu jakkupukuihin?? Toivon totisesti, että sinun sisälläsi on toivoa paremmasta, kirjoituksesi tuolla puolen.

    Tarkoitukseni ei ole kuulostaa tiukkapipolta, vaan herättää sinut ajattelemaan, että luokittelu ei ole paras tapa käsitellä ihmistuntemustaan.

    P.S. Ja kyllä, aivan oikein. Pukeudun jakkupukuun, minulla on työpaikka josta olen todella onnellinen, juurianikaan en ole unohtanut vaan ennemminkin jatkanut omassa elämässäni (vanhempani ovat myös työelämässä menestyneitä) ja ystäväpiiriini kuuluu työn kautta "jakkupukukansaa". Toisaalta paras ystävättäreni on hippi, ja mieheni ei suostu pukemaan muita housuja jalkaansa kuin farkut... Ja itse ajan rättisitikalla. En ole kiitollinen vaan ylpeä siitä mitä olen elämässäni saavuttanut, ainakin mitä tulee työelämään.

    Esitit aika paljon kommentteja ja herätit ajatuksiakin. Yritän täsmentää mitä tarkoitin.

    Ensinnäkin, en jaa ihmisiä pukeutumisen mukaan. Toiseksi, en etsi nöyrää mielistelijää, se kai on tullut selväksi kaikista aikaisemmista kommenteistani ;-) En etsi ylipäänsä ketään, vaan olen kiitollinen Luojalleni mielenkiintoisista ihmisistä joita kohtaan.

    Minä todellakin ajattelen tiettyjä ihmisiä, tai ehkä heidän kombinaatiotaan. Niinhän me ihmiset teemme, me puhumme kokemuksistamme. Ajattelen esimerkiksi nuorta tyttöä, joka vähäisen koulutuksen turvin sai työpaikan kansainvälisessä firmassa. Voi olla että hän raivasi tien itselleen sitkeydellä tai omilla ansioillaan, en tiedä. Hän kuitenkin unohti saaneensa hyvinvointiyhteiskunnan täyden tuen ja puhui kovasti toimeentuloturvan lakkauttamisen puolesta. Se antaisi työttömille potkua...

    Monet unohtavat, että maailma on vuorovaikutuksien verkosto. Se oli mielessäni ajatellessani ylpeyttä. Minusta ylpeys on paha. Se on lähellä hybristä (=kusipäisyyttä). Monet asiat täällä maailmassa annetaan, vaikka ne näyttävät itse otetuilta. Minusta menestys on sitä, että pystyy astumaan itsensä ulkopuolelle ja auttamaan muita. Nykykielellä tuottamaan arvoa muille. Siitä on varmaan taloudellistakin hyötyä. Aineellinen menestys on hyvä asia, mutta tärkeintä on hengellinen viisaus.

    Arvostan nöyryyttä mutta EN NÖYRISTELYÄ. Ihmisellä on oikeus olla iloinen saavutuksistaan. Ihmisellä on oltava itsekunnioitusta. Usein se muuttuu kuitenkin ylpeydeksi, koska monet sekoittavat nämä asiat keskenään.

    Äänestä

  • Bam-Bam-83 kirjoitti:

    Miten ihmeessä te päädyitte puhumaan Yhdysvaltojen historiasta? :D Tuo aihe kun ei ole ihan joka päiväinen.. :D

    Elämässä sattuu kummallisia asioita. En muista mistä se lähti, ehkä jostain lehdestä luetusta, mutta hän halusi esittää mielipiteitään uudisraivaajien toiminnasta. Lähdin mukaan varovasti, kun olen sattumalta perehtynyt eräisiin USA:n historian kysymyksiin. Elämä ei lakkaa yllättämästä.

    Äänestä

  • Nainen25 kirjoitti:

    Jäin miettimään vastaustasi, erityisesti kohtaa yksi.

    Eikö nainen saa olla ylpeä saavutuksistaan? Eikö itsevarmuus olekaan hyve? Itse pidän rasittavana sitä, kun ihmiset aivan liikaa vähättelevät saavutuksiaan, menestystään ja jopa ulkonäköään. Miten niistä asioista voi nauttia, jos vain jatkuvasti vähättelee?

    Ja jos nainen on nuorella iällään päässyt omin voimin, itse kouluttautumalla, hakemalla ja olemalla muutenkin aktiivinen johonkin hyvään ja arvostamaansa työhön, niin kenelle hänen pitäisi olla kiitollinen? Tietysti yhteiskunnalle, joka tässä maassa mahdollistaa meille kaikille opiskelun ja työnhaun, mutta nainen on itsekin osa sitä yhteiskuntaa. Eli voi olla omalta osaltaan ylpeä siitäkin, että on veronsa maksanut ja äänestänyt. En ehkä ymmärrä minkälaista nöyrää mielistelijää etsit.

    Ihmetytti myös kommenttisi siitä, että tällainen nainen on unohtanut juurensa. Sinulla on selvästikin mielessäsi joku tietty ihminen, ei niinkään stereotypia. Tällaisilla naisilla nimittäin voi olla hyvinkin erilaisia lähtökohtia elämälle. Ja jakkupuku ei välttämättä ole ensimmäinen, vaikka ikää olisi vähemmän kuin minulla. Itse ainakin sain jakkupuvun jo ukkini syntymäpäiväjuhlille ollessani 13-vuotias... ;)

    Sosiaalinen nousu... Tjaa. Nainen on siis työnsä kautta löytänyt uusia ystäviä. Ainahan uudet positiiviset ihmissuhteet ovat hieno asia, ja siinä mielessä nousua. Mutta mitä pahaa siitä sitten on? Sekö että tämä porukka pukeutuu jakkupukuihin?? Toivon totisesti, että sinun sisälläsi on toivoa paremmasta, kirjoituksesi tuolla puolen.

    Tarkoitukseni ei ole kuulostaa tiukkapipolta, vaan herättää sinut ajattelemaan, että luokittelu ei ole paras tapa käsitellä ihmistuntemustaan.

    P.S. Ja kyllä, aivan oikein. Pukeudun jakkupukuun, minulla on työpaikka josta olen todella onnellinen, juurianikaan en ole unohtanut vaan ennemminkin jatkanut omassa elämässäni (vanhempani ovat myös työelämässä menestyneitä) ja ystäväpiiriini kuuluu työn kautta "jakkupukukansaa". Toisaalta paras ystävättäreni on hippi, ja mieheni ei suostu pukemaan muita housuja jalkaansa kuin farkut... Ja itse ajan rättisitikalla. En ole kiitollinen vaan ylpeä siitä mitä olen elämässäni saavuttanut, ainakin mitä tulee työelämään.

    .. on toisen turn-on. Ja naisten jakkupukuilu omasta mielestäni mitä suositeltavin asia. Tyylikkään naisen huoliteltu olemus pesee itsesäälisen ja alemmuudentuntoisen kurahoususisarensa mennen tullen.

    Äänestä

  • Serpico kirjoitti:

    Esitit aika paljon kommentteja ja herätit ajatuksiakin. Yritän täsmentää mitä tarkoitin.

    Ensinnäkin, en jaa ihmisiä pukeutumisen mukaan. Toiseksi, en etsi nöyrää mielistelijää, se kai on tullut selväksi kaikista aikaisemmista kommenteistani ;-) En etsi ylipäänsä ketään, vaan olen kiitollinen Luojalleni mielenkiintoisista ihmisistä joita kohtaan.

    Minä todellakin ajattelen tiettyjä ihmisiä, tai ehkä heidän kombinaatiotaan. Niinhän me ihmiset teemme, me puhumme kokemuksistamme. Ajattelen esimerkiksi nuorta tyttöä, joka vähäisen koulutuksen turvin sai työpaikan kansainvälisessä firmassa. Voi olla että hän raivasi tien itselleen sitkeydellä tai omilla ansioillaan, en tiedä. Hän kuitenkin unohti saaneensa hyvinvointiyhteiskunnan täyden tuen ja puhui kovasti toimeentuloturvan lakkauttamisen puolesta. Se antaisi työttömille potkua...

    Monet unohtavat, että maailma on vuorovaikutuksien verkosto. Se oli mielessäni ajatellessani ylpeyttä. Minusta ylpeys on paha. Se on lähellä hybristä (=kusipäisyyttä). Monet asiat täällä maailmassa annetaan, vaikka ne näyttävät itse otetuilta. Minusta menestys on sitä, että pystyy astumaan itsensä ulkopuolelle ja auttamaan muita. Nykykielellä tuottamaan arvoa muille. Siitä on varmaan taloudellistakin hyötyä. Aineellinen menestys on hyvä asia, mutta tärkeintä on hengellinen viisaus.

    Arvostan nöyryyttä mutta EN NÖYRISTELYÄ. Ihmisellä on oikeus olla iloinen saavutuksistaan. Ihmisellä on oltava itsekunnioitusta. Usein se muuttuu kuitenkin ylpeydeksi, koska monet sekoittavat nämä asiat keskenään.

    Enpä malta olla kommentoimatta mielenkiintoiseen ajatustenvaihtoonne. Olen Serpicon kanssa samoilla linjoilla, vaikka nuo kommentit yleistettyinä kuullostaakin sovinistisilta jos ne ymmärtää väärin. En tiedä miten yleisiä nämä "uraohjukset" ovat naisrintamalla mutta itseäni ärsyttää monissa miehissä aivan samat asiat. Kravaatti kiristää kaulaa ja kaikesta käy ilmi että ko henkilö mittaa ihmisen arvon aseman, palkan, työsuhteen ja työkiireiden perusteella. Totta kai on hienoa jos on löytänyt mieleisen työn ja saa siitä vielä mieluisen korvauksen, mutta jos työ ja siitä saatavat korvaukset ovat ainoita henkilöä kiinnostavia asioita niin ihmettelen aina siinä vaiheessa että miten tuo voi ikinä saada menetetystä vapaa-ajastaan riittävän korvauksen. Palkkahan on korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Ja jos työ on niin kuormittavaa että siitä pitää puhua jatkuvasti vapaa-ajallaankin, jopa deiteillee baarissa, niin pitääkin olla suuri palkka.

    Mutta myös minulle työstä tai rahoista tai menestyksestä rehentely on totaalinen turn-off. Vaatimattomuus kaunistaa. Todellisen menestyjän ei tarvi sitä paitsi kertoa menestyvänsä. Sen näkee muutenkin. Epävarmat rehentelevät.

    Äänestä

  • esimerkki kirjoitti:

    .. on toisen turn-on. Ja naisten jakkupukuilu omasta mielestäni mitä suositeltavin asia. Tyylikkään naisen huoliteltu olemus pesee itsesäälisen ja alemmuudentuntoisen kurahoususisarensa mennen tullen.

    Ei tyylikäs pukeutuminen minustakaan turn-off ole! Sen sijaan se on kun pikkuneiti junior consultant trainee kuvittelee hybriksessään käsittävänsä koko maailman leveyden ja syvyyden. Näistä ihmisistä kasvaa varmasti vartuttuaan viisaita persoonia, mutta odotan ihan mielelläni sen välivaiheen ;-)

    Äänestä

  • Serpico kirjoitti:

    Ei tyylikäs pukeutuminen minustakaan turn-off ole! Sen sijaan se on kun pikkuneiti junior consultant trainee kuvittelee hybriksessään käsittävänsä koko maailman leveyden ja syvyyden. Näistä ihmisistä kasvaa varmasti vartuttuaan viisaita persoonia, mutta odotan ihan mielelläni sen välivaiheen ;-)

    Hauskasti sanottu. Mahdanko olla itse samanlainen, tosin rouva mutta tavattoman fiksu mielestäni..

    Äänestä

  • Serpico kirjoitti:

    Ei tyylikäs pukeutuminen minustakaan turn-off ole! Sen sijaan se on kun pikkuneiti junior consultant trainee kuvittelee hybriksessään käsittävänsä koko maailman leveyden ja syvyyden. Näistä ihmisistä kasvaa varmasti vartuttuaan viisaita persoonia, mutta odotan ihan mielelläni sen välivaiheen ;-)

    Kirjoitit tosiaan enemmänkin ajatusmaailmoista kuin pukeutumismaailmoista.

    En puolustele pikkuneiti juniorconsultanttraineeta, koskapa en häntä tunne. Lienee ottanut sinua pahasti aivoon :)

    Itsevarma asenne ja muiden yläpuolelle asettuminen aiheuttaa toisissa näppylöitä. Oli itsevarmuus sitten perusteltua tai ei. Tiedostanet muuten, että saatat aiheuttaa muissa ihmisissä samankaltaisia tuntemuksia, kuin mitä neiti trainee sinuun välitti? Ei millään pahalla.

    Äänestä

  • 1: Nuori ja kovaa korkealle noussut uranainen
    Onneksi en ole tällaista tavannut edes juttelukaveri mielessä mutta näen hänet hyvin sielunisilmin. Tällaisten itsekeskeisten ihmisten kanssa sitä ihmettelisi, kuinka he voivat kuvitella pystyvänsä pitkään ja tasokkaaseen parisuhteeseen, kun maailma tuntuu pyörivän vain heidän navan ympärillä. Mielestäni hyvä parisuhde on nimittäin jakamista (sitä jakamista ja kaikkea muutakin jakamista ;) ja toisen ihmisen huomioonottamista. On ikävää, että statuksia arvostetaan niin paljon...

    2. Kaikkitietävät mutta vähän lukeneet
    Ovat ärsyttäviä mutta voivat tuoda mielenkiintoisia näkökulmia esiin. Itse olen hankkimassa akateemista koulutusta ja en osallistu tieteellisiin keskuteluihin=väittelyihin, koska koen olevani vielä liian noviisi=tietämätön alallani.
    Tavallaan sääli mutta en halua ärsyttää.

    3. Negatiivisuus karkoittaa mutta toisaalta negatiiviset ihmiset ovat juuri niitä, jotka kaipaisivat seuraa ja piristystä. Kuka vaan jaksaisi heitä piristää...

    4.Terveyssandaalit
    Noh, eihän ne kovin naisellisia ole :)

    Äänestä

  • Mustarastas kirjoitti:

    1: Nuori ja kovaa korkealle noussut uranainen
    Onneksi en ole tällaista tavannut edes juttelukaveri mielessä mutta näen hänet hyvin sielunisilmin. Tällaisten itsekeskeisten ihmisten kanssa sitä ihmettelisi, kuinka he voivat kuvitella pystyvänsä pitkään ja tasokkaaseen parisuhteeseen, kun maailma tuntuu pyörivän vain heidän navan ympärillä. Mielestäni hyvä parisuhde on nimittäin jakamista (sitä jakamista ja kaikkea muutakin jakamista ;) ja toisen ihmisen huomioonottamista. On ikävää, että statuksia arvostetaan niin paljon...

    2. Kaikkitietävät mutta vähän lukeneet
    Ovat ärsyttäviä mutta voivat tuoda mielenkiintoisia näkökulmia esiin. Itse olen hankkimassa akateemista koulutusta ja en osallistu tieteellisiin keskuteluihin=väittelyihin, koska koen olevani vielä liian noviisi=tietämätön alallani.
    Tavallaan sääli mutta en halua ärsyttää.

    3. Negatiivisuus karkoittaa mutta toisaalta negatiiviset ihmiset ovat juuri niitä, jotka kaipaisivat seuraa ja piristystä. Kuka vaan jaksaisi heitä piristää...

    4.Terveyssandaalit
    Noh, eihän ne kovin naisellisia ole :)

    Nuori ja kovaa korkealle noussut uranainen ei välttämättä ole omaan napaansa tuijottaja, vaikka arvostaakin jollakin tavalla statusta. Tai ei niinkään statusta, vaan työn tuomaa materiaalista iloa. :)

    Olen itse nuori arkkitehti ja naiseni vielä nuorempi ekonomi. Erityisesti naiseni on kyllä kyntensä työelämässä näyttänyt. Molemmat arvostamme toistemme uraa ja ammattia todella paljon, naisenikaan ei vain tuijota omaan napaansa. Yhdessä ja tiiminä olemme eläneet tasokkaassa parisuhteessa jo pitkään. Lapsistakin haaveilemme, ja niitä odotamme. Ajatella, uranaisen kanssa... ;)

    Äänestä

  • puuhhh kirjoitti:

    Enpä malta olla kommentoimatta mielenkiintoiseen ajatustenvaihtoonne. Olen Serpicon kanssa samoilla linjoilla, vaikka nuo kommentit yleistettyinä kuullostaakin sovinistisilta jos ne ymmärtää väärin. En tiedä miten yleisiä nämä "uraohjukset" ovat naisrintamalla mutta itseäni ärsyttää monissa miehissä aivan samat asiat. Kravaatti kiristää kaulaa ja kaikesta käy ilmi että ko henkilö mittaa ihmisen arvon aseman, palkan, työsuhteen ja työkiireiden perusteella. Totta kai on hienoa jos on löytänyt mieleisen työn ja saa siitä vielä mieluisen korvauksen, mutta jos työ ja siitä saatavat korvaukset ovat ainoita henkilöä kiinnostavia asioita niin ihmettelen aina siinä vaiheessa että miten tuo voi ikinä saada menetetystä vapaa-ajastaan riittävän korvauksen. Palkkahan on korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Ja jos työ on niin kuormittavaa että siitä pitää puhua jatkuvasti vapaa-ajallaankin, jopa deiteillee baarissa, niin pitääkin olla suuri palkka.

    Mutta myös minulle työstä tai rahoista tai menestyksestä rehentely on totaalinen turn-off. Vaatimattomuus kaunistaa. Todellisen menestyjän ei tarvi sitä paitsi kertoa menestyvänsä. Sen näkee muutenkin. Epävarmat rehentelevät.

    Lyhyesti vastaan.

    En minäkään siitä pidä, jos ihminen ei osaa puhua muusta kuin työstään, tai rehentelee liikoja. Mutta en myöskään halua ajatella, että nykyaikana työn pitäisi olla aina pakkopullaa, ja töissä käydään vain palkan takia. Monilla tietysti näin on, mutta me onnelliset ihmiset, jotka käymme töissä aivan iloksemme, niin emmekö saisi sitä sanoa? Mukavaa herätä uuteen päivään, kun pääsee töihin. Yhtälailla mukavaa on lähteä töistä pois, kun pääsee kotiin. :) Työ ja vapaa-aika täydentävät toisiaan, eivät vähennä.

    Itse en kannata rahoista puhumista. Olen saanut sen kasvatuksen, että palkkaa ei mainita koskaan kenellekään. Näitä rahasta puhujia on kuitenkin sekä isopalkkaisissa rehentelijöissä, että hyvin pienipalkkaisissa valittajissa. En pidä kummastakaan tavasta.

    Äänestä

  • Serpico kirjoitti:

    Esitit aika paljon kommentteja ja herätit ajatuksiakin. Yritän täsmentää mitä tarkoitin.

    Ensinnäkin, en jaa ihmisiä pukeutumisen mukaan. Toiseksi, en etsi nöyrää mielistelijää, se kai on tullut selväksi kaikista aikaisemmista kommenteistani ;-) En etsi ylipäänsä ketään, vaan olen kiitollinen Luojalleni mielenkiintoisista ihmisistä joita kohtaan.

    Minä todellakin ajattelen tiettyjä ihmisiä, tai ehkä heidän kombinaatiotaan. Niinhän me ihmiset teemme, me puhumme kokemuksistamme. Ajattelen esimerkiksi nuorta tyttöä, joka vähäisen koulutuksen turvin sai työpaikan kansainvälisessä firmassa. Voi olla että hän raivasi tien itselleen sitkeydellä tai omilla ansioillaan, en tiedä. Hän kuitenkin unohti saaneensa hyvinvointiyhteiskunnan täyden tuen ja puhui kovasti toimeentuloturvan lakkauttamisen puolesta. Se antaisi työttömille potkua...

    Monet unohtavat, että maailma on vuorovaikutuksien verkosto. Se oli mielessäni ajatellessani ylpeyttä. Minusta ylpeys on paha. Se on lähellä hybristä (=kusipäisyyttä). Monet asiat täällä maailmassa annetaan, vaikka ne näyttävät itse otetuilta. Minusta menestys on sitä, että pystyy astumaan itsensä ulkopuolelle ja auttamaan muita. Nykykielellä tuottamaan arvoa muille. Siitä on varmaan taloudellistakin hyötyä. Aineellinen menestys on hyvä asia, mutta tärkeintä on hengellinen viisaus.

    Arvostan nöyryyttä mutta EN NÖYRISTELYÄ. Ihmisellä on oikeus olla iloinen saavutuksistaan. Ihmisellä on oltava itsekunnioitusta. Usein se muuttuu kuitenkin ylpeydeksi, koska monet sekoittavat nämä asiat keskenään.

    En ole lukenut aikaisempia kommenttejasi, joten minulle ei ole muodostunut sinusta kuvaa. En siis voi tietää millaista persoonaa arvostat, muuta kuin tämän yhden kirjoituksesi perusteella. (Nyt tosin kävin klikkaamassa tiedot sinusta.)

    Käsitämme ylpeyden eri tavalla. Minusta ylpeyttä voi olla liikaa, samalla tavalla kuin nöyryyttä. Mikään piirre ei ole hyvä, jos se esiintyy väärässä paikassa liian voimakkaana. Näen ylpeyden tyytyväisyytenä itseensä, saavutuksiinsa ja ponnisteluihinsa.

    Se miten sinä näet ylpeyden, on minun silmissäni ennemminkin itsekkyyttä. Minusta ihminen, joka on tyytyväinen ja ylpeä omasta tilanteestaan, saattaa silti olla epäitsekäs.

    Kirjoitit "Ihmisellä on oltava itsekunnioitusta. Usein se muuttuu kuitenkin ylpeydeksi, koska monet sekoittavat nämä asiat keskenään." Minusta ylpeys sanaa käytetään molemmissa tarkoituksissaan ja sen merkityskin molemmissa tilanteissa on siis vakiintunut. Ei ihmiset sekoita niinkään asioita toisiinsa, vaan rikas kielemme mahdollistaa termeille eri merkitykset. Itselleni sanasta ylpeys negatiiviseen sävyyn tulee mieleen lähinnä kirkon opit, ei niinkään arkipäivän kielenkäyttö. Kirkko on minulle hyvin vieras ja etäinen.

    No, tämä mutkikas kielemme saa joskus toiset puhumaan aidasta ja toiset aidan seipäistä. Ehkä loppupeleissä näkemyksemme ei kuitenkaan ole niin kaukana toisistaan.

    Ja toki ihmiset puhuvat kokemuksistaan, mutta itse pyrin välttämään yleistyksiä niin pitkälle kuin pystyn. Kirjoituksestasi sai sen vaikutelman, että olet kova poika luokittelemaan. Itse olen elämässä huomannut sen olevan täysin turhaa touhua. Ihmiset osaavat yllättää, hyvässä ja pahassa.

    Äänestä

  • Serpico kirjoitti:

    Ei tyylikäs pukeutuminen minustakaan turn-off ole! Sen sijaan se on kun pikkuneiti junior consultant trainee kuvittelee hybriksessään käsittävänsä koko maailman leveyden ja syvyyden. Näistä ihmisistä kasvaa varmasti vartuttuaan viisaita persoonia, mutta odotan ihan mielelläni sen välivaiheen ;-)

    Sulla oli hyviä pointteja vastauksessasi lyhyessä muodossa ja selkeästi tekstistä oli luettavissa fiksun ihmisen ajattelua takana. Ilo lukea kärsivällisen neutraalia kommentointiasi niihin ärhäkkäisiinkin viesteihin, mitä perusteltu ja epätyypillinen alkuperäinen vastauksesi sai aikaan.

    Tämä vain myönteisenä palautteena sinnepäin. Niitä kun täällä aiheellisestikaan (lähes) koskaan kukaan ei saa eikä jakele.

    Äänestä

  • Mannaleena kirjoitti:

    Sulla oli hyviä pointteja vastauksessasi lyhyessä muodossa ja selkeästi tekstistä oli luettavissa fiksun ihmisen ajattelua takana. Ilo lukea kärsivällisen neutraalia kommentointiasi niihin ärhäkkäisiinkin viesteihin, mitä perusteltu ja epätyypillinen alkuperäinen vastauksesi sai aikaan.

    Tämä vain myönteisenä palautteena sinnepäin. Niitä kun täällä aiheellisestikaan (lähes) koskaan kukaan ei saa eikä jakele.

    positiivista palautetta.:-) Niin, kyllä minäkin joskus olen ärhäkkä ja välillä pitkämielisyys väistyy kuumotuksen tieltä ;-) Tämän palstan aiheet nostavat monilla tunteita pintaan ja kärjistäminen on toisinaan paikallaan. Keskustelu täällä onnistuu silti paljon paremmin kuin esim. fundamentalisti- ja eroa kirkosta -palstoilla, jotka vetävät puoleensa eipäs-juupas kinailijoita ja kuranheittäjiä.

    Äänestä

  • Serpico kirjoitti:

    positiivista palautetta.:-) Niin, kyllä minäkin joskus olen ärhäkkä ja välillä pitkämielisyys väistyy kuumotuksen tieltä ;-) Tämän palstan aiheet nostavat monilla tunteita pintaan ja kärjistäminen on toisinaan paikallaan. Keskustelu täällä onnistuu silti paljon paremmin kuin esim. fundamentalisti- ja eroa kirkosta -palstoilla, jotka vetävät puoleensa eipäs-juupas kinailijoita ja kuranheittäjiä.

    ..mainitsemiasi "nipotuspalstoja" ja hakea kunnon "fiilikset" sieltä. Itse käyn menettämässä hermoni tasaisin väliajoin lähinnä noiden ortodoksien ja hellareiden palstoilla keskinäisiä kamppailuja seuraten, mutta kyllä täälläkin puolella mun ärsytyskynnys nousemaan saadaan.
    Sitä vartenhan täällä pyöritään. ;)

    Äänestä

  • Nariseva ääni (kyllästynyt, kaikkitietävä, ylimielinen... tällaisia mielikuvia herää välittömästi) on sellainen asia, joka saa meikäläisen hermot kireälle. Jouduin muutaman kuukauden viettämään tiiviisti aikaa henkilön kanssa, joka narisi narisemistaan ja VOI TAIVAS, että loppumetreillä olin jo lähes valmis hyppäämään kuudennen kerroksen ikkunasta ulos, paetakseni. Tai vaihtoehtoisesti tönäisemään sen narisijan ulos siitä samaisesta ikkunasta. Ei se ääni yksinään tietysti tällaisia ajatuksia synnyttänyt, mutta se mitä sillä äänellä puhuttiin.

    Äänestä

  • Serpico kirjoitti:

    positiivista palautetta.:-) Niin, kyllä minäkin joskus olen ärhäkkä ja välillä pitkämielisyys väistyy kuumotuksen tieltä ;-) Tämän palstan aiheet nostavat monilla tunteita pintaan ja kärjistäminen on toisinaan paikallaan. Keskustelu täällä onnistuu silti paljon paremmin kuin esim. fundamentalisti- ja eroa kirkosta -palstoilla, jotka vetävät puoleensa eipäs-juupas kinailijoita ja kuranheittäjiä.

    olet sinä itse, Serpico. Oikea turn off..

    ps. Miksi amk-laisia nakertaa paremmin kouluttautuneiden akateemisuus?

    t. Akateeminen kaunokainen, ei kuivakka:D

    Äänestä

  • wanna be -älykkö kirjoitti:

    olet sinä itse, Serpico. Oikea turn off..

    ps. Miksi amk-laisia nakertaa paremmin kouluttautuneiden akateemisuus?

    t. Akateeminen kaunokainen, ei kuivakka:D

    kyllä ihanan pippurinen. Mutta en mä varmaan mikään wanna be -älykkö ole, kun en koskaan ole pahemmin älyköksi kaivannut enkä koe olevani mitenkään poikkeuksellisen älykäs. Mun lahjani ovat muualla. Niistäkään en kehu, koska ne eivät ole ansiotani, vaan tulevat Jumalalta. :D

    BTW, AMK?

    Äänestä

  • Serpico kirjoitti:

    kyllä ihanan pippurinen. Mutta en mä varmaan mikään wanna be -älykkö ole, kun en koskaan ole pahemmin älyköksi kaivannut enkä koe olevani mitenkään poikkeuksellisen älykäs. Mun lahjani ovat muualla. Niistäkään en kehu, koska ne eivät ole ansiotani, vaan tulevat Jumalalta. :D

    BTW, AMK?

    tarkennus. Et kai vihjaa että minua kaivertaa muiden parempi koulutus? Mistähän olet sellaisen kannan taikonut?

    Äänestä

  • Nainen25 kirjoitti:

    Jäin miettimään vastaustasi, erityisesti kohtaa yksi.

    Eikö nainen saa olla ylpeä saavutuksistaan? Eikö itsevarmuus olekaan hyve? Itse pidän rasittavana sitä, kun ihmiset aivan liikaa vähättelevät saavutuksiaan, menestystään ja jopa ulkonäköään. Miten niistä asioista voi nauttia, jos vain jatkuvasti vähättelee?

    Ja jos nainen on nuorella iällään päässyt omin voimin, itse kouluttautumalla, hakemalla ja olemalla muutenkin aktiivinen johonkin hyvään ja arvostamaansa työhön, niin kenelle hänen pitäisi olla kiitollinen? Tietysti yhteiskunnalle, joka tässä maassa mahdollistaa meille kaikille opiskelun ja työnhaun, mutta nainen on itsekin osa sitä yhteiskuntaa. Eli voi olla omalta osaltaan ylpeä siitäkin, että on veronsa maksanut ja äänestänyt. En ehkä ymmärrä minkälaista nöyrää mielistelijää etsit.

    Ihmetytti myös kommenttisi siitä, että tällainen nainen on unohtanut juurensa. Sinulla on selvästikin mielessäsi joku tietty ihminen, ei niinkään stereotypia. Tällaisilla naisilla nimittäin voi olla hyvinkin erilaisia lähtökohtia elämälle. Ja jakkupuku ei välttämättä ole ensimmäinen, vaikka ikää olisi vähemmän kuin minulla. Itse ainakin sain jakkupuvun jo ukkini syntymäpäiväjuhlille ollessani 13-vuotias... ;)

    Sosiaalinen nousu... Tjaa. Nainen on siis työnsä kautta löytänyt uusia ystäviä. Ainahan uudet positiiviset ihmissuhteet ovat hieno asia, ja siinä mielessä nousua. Mutta mitä pahaa siitä sitten on? Sekö että tämä porukka pukeutuu jakkupukuihin?? Toivon totisesti, että sinun sisälläsi on toivoa paremmasta, kirjoituksesi tuolla puolen.

    Tarkoitukseni ei ole kuulostaa tiukkapipolta, vaan herättää sinut ajattelemaan, että luokittelu ei ole paras tapa käsitellä ihmistuntemustaan.

    P.S. Ja kyllä, aivan oikein. Pukeudun jakkupukuun, minulla on työpaikka josta olen todella onnellinen, juurianikaan en ole unohtanut vaan ennemminkin jatkanut omassa elämässäni (vanhempani ovat myös työelämässä menestyneitä) ja ystäväpiiriini kuuluu työn kautta "jakkupukukansaa". Toisaalta paras ystävättäreni on hippi, ja mieheni ei suostu pukemaan muita housuja jalkaansa kuin farkut... Ja itse ajan rättisitikalla. En ole kiitollinen vaan ylpeä siitä mitä olen elämässäni saavuttanut, ainakin mitä tulee työelämään.

    kirjoititko tämän työajalla? :D Mahtaa olla mukava ja antoisa työpaikka :p

    Äänestä

  • .... kirjoitti:

    kirjoititko tämän työajalla? :D Mahtaa olla mukava ja antoisa työpaikka :p

    Työaikani on joustava. Eli teen täyden viikon, mutta teen sen silloin kun haluan. Eli jos viihdytän itseäni pidemmän aikaa keskustelupalstoilla, niin jään sitten pidempään tänne istumaan. Tai tulen joku toinen päivä. Tällä alalla työajoilla kun ei ole juuri merkitystä, ellei ole sovittuja asiakastapaamisia. Pääasia että homma etenee. On kyllä mukava ja antoisa työpaikka.

    Äänestä

Ent sellainen bimu joka on niiku tosi söpö ja hoikka ja kiltti mut aika bimbo meinaan on kivempi olla baaris kuin töis mutta ei oo kuiteskaa horo eikä juoppo...eli mitä sanotte tollasest?

Äänestä
  • Sen vois varmaan laskee kategoriaan ärsyke, joten ei sellanenkaan oo oikein loistava vaihtoehto, ellei sit joku sellasista satu tykkäämään.

    Äänestä

Sellaiset naiset jotka korottavat itseään muita
halveksumalla. Haukkuvat koko ajan alemmin koulutettuja,
eri tavalla pukeutuneita, "maalaisia" jne ja samalla
mainostavat omaa erinomaisuuttaan. En voisi edes
kuvitella seurustelevani tuollaisen naisen kanssa.

Töinen turn-off on öykkäröinti/prinsessa-asenne,
eli etuillaan jonossa, vaaditaan kaikki-heti-nyt,
tönitään ja kitistään joka asiasta. Minäminäminä
eikä kukaan muu.

Äänestä
  • :( Itsetuntonsa pönköttäminen muiden hakkumisella on tosi rumaa ja ilkeetä. Ovatkohan tällaiset ihmiset edes koskaan saanet osakseen rakkautta kun ovat niin katkeria?

    Muutenkin ihmisen käytöksen kummallisempia ominaisuuksia on tarve alentaa ja häpäistä toisia ihmisiä. Kautta aikain sitä on alistettu heikoimpia oman "paremuuden" nimessä. Tämä ei tietenkään tee tällaisestä käytöksestä hyväksyttävää vaikka sitä on "aina ollut ja tulee aina olemaan" :´(

    Ihminen on kamala eläin.

    Äänestä

-ylimielinen
-pinnallinen
-kiroilee
-itsekäs
-haukkuu ja arvostelee muita ihmisiä

T: tosikomea urheilija mies!

Äänestä

Läski

Äänestä

Ylimielisyys, muiden halveksiminen, ilkeys, töykeys, itsekeskeisyys. Ne taitavat olla ne pahimmat turn-offit. Sitten ovat esim. ahdasmielisyys ja tiukkapipoisuus, epäluotettavuus, huumorintajuttomuus, merkittävä pinnallisuus, piittaamattomuus kaikkea kohtaan.

Äänestä

Naisessa turn-off ulkonäössä:
Todella huolittelematon ulkonäkö ja epäpuhtaus
Huono ryhti
"Hippi" kuteet
Lyhyet hiukset

Luonteessa:
Kiroilu
Muut huonot käytöstavat
Kateus
Itsesääli
Liika ujous
Laiskuus, kunnianhimon puute

Hmm... No, nuo tulivat ensimmäisenä mieleen.

Äänestä

ulkoiset seikat huomioimatta niin tässähän näitä:rekkamiehen kielenkäyttö,'palvo mua' prinsessa asenne,liiallinen omahyväisyys,absolutismi ja muu jeesustelu ja TYHMYYS (tosin mun mielestä kaikki naiset joiden kans on ollu kunnia hengailla vähän enemmän on olleet aika fiksuja,tosin ehkä mä en edes tiedä kuinka idiootti narsisti prinsessa joku koulut kesken jättänyt kaupan kassa,siivooja yms. voi sisimmässään olla kun kaikki kenen kans on tullu hengailtua on ollu korkeakouluopiskelijoita sikahyvillä lukion papereilla).Siinäpä noita...

Äänestä
  • Tässä keskustelussa on käynyt ilmi ettei räkäkänninen nainen ole kenenkään mielestä miellyttävä.Yrmio ei myöskään hirveämmin ihasto viinattomuutenkaan.

    Mutta entäs jos nainen ei juo alkoholia muttei myöskään napise ja saarnaa asiasta toisille? Haittaako alkoholista hiljainen absolutisti?

    Äänestä

  • eipä muuta sanomista.

    Äänestä

  • Mustarastas kirjoitti:

    Tässä keskustelussa on käynyt ilmi ettei räkäkänninen nainen ole kenenkään mielestä miellyttävä.Yrmio ei myöskään hirveämmin ihasto viinattomuutenkaan.

    Mutta entäs jos nainen ei juo alkoholia muttei myöskään napise ja saarnaa asiasta toisille? Haittaako alkoholista hiljainen absolutisti?

    koska ei yksin oo hauska tissutella :-(

    Äänestä

  • tavallinen nainen kirjoitti:

    eipä muuta sanomista.

    ....

    Äänestä

  • UPDATE_7018511 kirjoitti:

    ....

    Katsoin myöhemmin kuvaasi ja perun nyt puheeni. Luulin että olet jokin hintahtava laiha salkkuherra mutta et ilmeisesti olekaan, joten sorry ja hyvät jatkot.

    Äänestä

  • Mustarastas kirjoitti:

    Tässä keskustelussa on käynyt ilmi ettei räkäkänninen nainen ole kenenkään mielestä miellyttävä.Yrmio ei myöskään hirveämmin ihasto viinattomuutenkaan.

    Mutta entäs jos nainen ei juo alkoholia muttei myöskään napise ja saarnaa asiasta toisille? Haittaako alkoholista hiljainen absolutisti?

    uteluni mut ootko gootti-piru joka ei ota kuppia??? Outoa,jotenki mä oon aina mieltäny et teidän sakille maistuis viina ja muukin päänsekoitus hengityksen pidättämisestä alkaen.

    Äänestä

  • tavallinen nainen kirjoitti:

    Katsoin myöhemmin kuvaasi ja perun nyt puheeni. Luulin että olet jokin hintahtava laiha salkkuherra mutta et ilmeisesti olekaan, joten sorry ja hyvät jatkot.

    Olipa siinä taas mahtavat perustelut. Mielipiteiden
    hyväksyttävyys riippuu siis sanojan ulkonäöstä? Ei ymmärrä.

    Äänestä

  • UPDATE_7018511 kirjoitti:

    uteluni mut ootko gootti-piru joka ei ota kuppia??? Outoa,jotenki mä oon aina mieltäny et teidän sakille maistuis viina ja muukin päänsekoitus hengityksen pidättämisestä alkaen.

    :-D
    Illassa juon vain muutaman lasillisen ja sen on siinä. Juon vain sellaista mikä maistuu hyvältä, en sen takia että nuppi menisi sekaisin. Hauskuus ja huuma pitää lähteä muualta kuin mömmöistä mutta tavat ovat monet ja jokaisen oma asia.

    Gooteilla ja hevareilla tuntuu olevan aika kännikalojen ja huumeveikkojen maine mutta en usko, että he sen enempää mitään käyttävät kuin muutkaan. Teinigootit kenties litkii normaalia enemmän punkkua ja hevireille kuluu paljon olutta, koska se on halpaa (hevari kampeet voi maksaa joidenkin kukkarolle aika paljon..).

    Äänestä

Ensimmaisena tulee mieleen kanamaisuus ja ns. bimbous. Ellei nainen saa suustansa oikein muuta stooria pihalle kuin tyhjanpaivaisten TV-ohjelmien juonipaljastuksia niin ei hyvalta nayta.

Tai on (melkein) taydellisen tietamaton ymparoivan maailman menosta; jalleen kerran, puheenaiheet ja "tietous" liittyvat vaikkapa reality-TV:n puoleen tai Cosmopolitan/Regina-juttuihin.

Sanotaan nyt sitten nain etta naisissa suurimmat turn-offit liittyvat ns. korvien valiin. Tosin ulkonakokin viestittaa jotain, esim. epasiisteys ja "kierratysvaatteet" aiheuttavat negatiivisen ensivaikutelman.

Jos on luonteeltansa sietamaton henkilo, niin sita on todella paha kompensoida edes positiivisilla ulkonakoseikoilla. Kuten kylmakiskoinen, epaluotettava, omahyvainen, arrogantti, kieroileva, toisten asioihin puuttuva (tassa nyt muutamia mainitakseni); ei sellaisen naisen kanssa voi yksinkertaisesti olla.

Lisaksi tietynlainen hysteerisyys, tasapainottomuus, hossottaminen ja jarjestelykyvyn puuttuminen aiheuttavat kiinnostuksen lopahtamisen naista kohtaan.

Toisaalta liian perfektionistinen nainen on myos kauhistus, hyvana esimerkkina vaikkapa astioiden pitaa olla tietyssa jarjestyksessa tai tunninkaan meikkaaminen ei ole riittava.

Kuitenkin kaikkia ei voi miellyttaa, onneksi meille jokaiselle loytyy (joskus) se oikea tuolta jostakin, joka hyvaksyy toisen puutteista huolimatta...

Äänestä
  • kolmas molemmista!

    Lueskelin tätä turn-off listaa ja totesin omaavani aika monta tällaista epäkiihottavaa ominaisuutta. Tupakoin,kiroilen liikaa, juon ja en ainakaan itse pidä itsestäni sellaisena kuin olen humalassa (kovaääninen, itseään esille tuova). En myöskään ole järin hyvin perillä siitä mitä maailmalla tapahtuu (en yksinkertaisesti jaksa katsoa enää uutisia kun lapset ovat menneet nukkumaan) ja olen käynyt vain peruskoulun, joten sivistyksen taso ei päätä huimaa. Mielelläni kuitenkin keskustelen asioista. Jos aihe sattuu olemaan päivän politiikka, niin sitten opiskelijan asemassa. En häpeä yhtään tunnustaa tietämättömyyttäni ja kysyä jos en tiedä.
    Minulla on myös taipumusta marista joka asiasta niin pitkään, että se rupeaa ärsyttämään jo itseänikin. En ole kotitalouskone. Suurimman osan ajasta olen aika saamaton (lukuunottamatta spurttikausia, jolloin kaikki tuntuu olevan mahdollista). nätti naama mulla on, mutten kylläö järin timmi ole. Tässä vain osa näistä huonoista puolista. Silti jostain kumman syystä ei minulla koskaan ole ollut pulaa älykkäiden, huumorintajuisten ja viriilien miesten seurasta. Päinvastoin. Yllättävän useat ovat olleet sitä mieltä, että olen aivan varmasti se Suuri Sukulaissielu jota on etsitty. Tämä on taivaassa tarkoitettu ja sitä rataa...Tunnistin itseni niin monista näistä epäkiihokkeista, että jäin vain ihmettelemään että mikä on se suuri hyve sitten jonka omaan =)

    Äänestä

  • toinen äidistä kirjoitti:

    kolmas molemmista!

    Lueskelin tätä turn-off listaa ja totesin omaavani aika monta tällaista epäkiihottavaa ominaisuutta. Tupakoin,kiroilen liikaa, juon ja en ainakaan itse pidä itsestäni sellaisena kuin olen humalassa (kovaääninen, itseään esille tuova). En myöskään ole järin hyvin perillä siitä mitä maailmalla tapahtuu (en yksinkertaisesti jaksa katsoa enää uutisia kun lapset ovat menneet nukkumaan) ja olen käynyt vain peruskoulun, joten sivistyksen taso ei päätä huimaa. Mielelläni kuitenkin keskustelen asioista. Jos aihe sattuu olemaan päivän politiikka, niin sitten opiskelijan asemassa. En häpeä yhtään tunnustaa tietämättömyyttäni ja kysyä jos en tiedä.
    Minulla on myös taipumusta marista joka asiasta niin pitkään, että se rupeaa ärsyttämään jo itseänikin. En ole kotitalouskone. Suurimman osan ajasta olen aika saamaton (lukuunottamatta spurttikausia, jolloin kaikki tuntuu olevan mahdollista). nätti naama mulla on, mutten kylläö järin timmi ole. Tässä vain osa näistä huonoista puolista. Silti jostain kumman syystä ei minulla koskaan ole ollut pulaa älykkäiden, huumorintajuisten ja viriilien miesten seurasta. Päinvastoin. Yllättävän useat ovat olleet sitä mieltä, että olen aivan varmasti se Suuri Sukulaissielu jota on etsitty. Tämä on taivaassa tarkoitettu ja sitä rataa...Tunnistin itseni niin monista näistä epäkiihokkeista, että jäin vain ihmettelemään että mikä on se suuri hyve sitten jonka omaan =)

    No kans kans...olen aika lähellä sinun kuvaustasi...ei nyt ihan kaikki päde minuun mutta täytyy sanoa, että silti on miehiä riittänyt myös minulla ihan tungokseksi asti...kumma juttu(=

    Äänestä

  • Muikku. kirjoitti:

    No kans kans...olen aika lähellä sinun kuvaustasi...ei nyt ihan kaikki päde minuun mutta täytyy sanoa, että silti on miehiä riittänyt myös minulla ihan tungokseksi asti...kumma juttu(=

    Olisiko sitten syyna teidan 2 tapauksessa se, etta teilla on loistava huumorintaju? Eli teita pystyy muuten lahestymaan ja juttelemaan helposti asiasta kuin asiasta? En nyt tarkoita etta olisitte naisena helppoja, vaan siis puheseurana. Tai sitten "uitstraling" on kunnossa eli teilla on tota karismaa?

    Siina sitten voipi kayda niin etta ne muut "epakohdat" eivat tule niin helposti esiin, siis dominoivina ominaisuuksina. Ja sen vuoksi miehet eivat niin kiinnita huomiota teidan noihin negatiivisiin puoliin. Ja sen ansiosta teilla kay hyva flaksi miesten suhteen...?

    Koulutuksella nyt sitten ei ole mielestani merkitysta ihmisen alykkyyteen (kait?), no ei ainakaan tunnealykkyyteen ja huumorintajuun. Niita kun ei opita koulussa.

    Lisaksi, mielestani jos etsisin sita Ms. Perfectia, taitaisin etsia lopun ikaani? Kaikkea kun ei yksinkertaisesti voi saada "samassa paketissa", patee taatusti seka miehiin etta naisiin. On vaan osattava tehda kompromisseja.

    Niin, elama osaa joskus olla pullollansa kummallisia, selvittamattomia ja outoja asioita, vai mita :-)?

    Äänestä

Aivan valtava karvoitus

Äänestä
  • -kovaääninen miesmäinen röhöttävä känninen lutkan nauru
    -lihavuus ja tyhmyys
    -lyhyet hiukset
    -bimbous ja empatiakyvyttömyys
    -helvetillinen kälätys jota ei saa loppumaan millään
    -hullut hysteerikot

    Äänestä

  • wallu82 kirjoitti:

    -kovaääninen miesmäinen röhöttävä känninen lutkan nauru
    -lihavuus ja tyhmyys
    -lyhyet hiukset
    -bimbous ja empatiakyvyttömyys
    -helvetillinen kälätys jota ei saa loppumaan millään
    -hullut hysteerikot

    Mä oon kännis aina helvetillinen kälättäjä. viimeks kaverin oli pakko työntää mun pää järveen et sais kälätyksen loppumaan.

    Äänestä

1. Ei anna pillua vaan pitää vonkata kuukausi kaupalla, ei kiitos.
2. Feministi, tekee mieli vetää suoraan turpaan.

Siinäpä ne pahimmat oli.

Äänestä
  • Turn off, jos nainen on:
    1. Läski
    2. Ruma
    3. Feministi
    4. Pyrkii hallitsemaan miestä
    5. "Rempseä"
    6. Ei huolehdi itsestään
    7. Haisee
    8. Meluaa kuin kalakauppiaan muija
    9. Ilkeä
    10.Pihtari

    Äänestä

Minulle ehdoton turn-off on se, kun mies luulee minun olevan niin epätoivoinen, että kelpaa kuka tahansa.

Toinen on se, että luulee itse olevansa maailman täydellisin adonis.

Juoruilu keskustelunaloituksena on myös off.

Äänestä

nää on mun ehdottomasti pahimmat listalta. punkkariniittinaamat, vegaani(ja spedet jotka hehkuttaa huumeiden käyttöä), uskovaiset(kaikki!!), nää prinsessa tapaukset, bisset(panona menisi..mut ei seukkailu mahista), ylimieliset naiset ja draamaqueenit, naiset jotka harrastaa auton rassausta , absolutisti ei myöskään saisi olla...plus tietenkin kaikki kilahtaneet ja muuten vaan sekasin olevat mimmit =)

Äänestä

Semmonen hiirulainen jolla ei oo tippaakaan särmää ja luonnetta.

Akateeminen kusipää juppilesbofemakkokin on paljon houkuttelevampi.

Äänestä

1. Tupakointi. Mahdollisuutesi putoavat nollaan välittömästi, vaikka vastaisit muodoiltasi Halle Berrya, omaisit tohtorin arvon ja olisit miljonääri.

2. Turha päteminen. Älä esitä fiksua asioilla, joista et tiedä tarpeeksi. Annat itsestäsi juntin kuvan, joka on lisäksi täysi vässykkä.

Äänestä

Sellainen itsekeskeisyys, minä minä minä minä tyypit saavat mennä sinne mistä ovat tulleetkin...

Äänestä

ohi. Töyk!

Äänestä

Eikä vain mun mielestä.

Äänestä

Kuulin yhdeltä kuorma-autoilijalta, että oli tavannut naisen joka oli ruma, ilkeä, häijy, superläski, töissä kaatopaikalla ja omisti kolme Saksan paimenkoiraa. Että siinäpä turnoffia kerrakseen...

Äänestä

Sellaset naiset, jotka luulee olevansa kovinkin kauniita ja kuumia pakkauksia. Huvittavaa seurata, kun koulussa jotkut muijat venyttelee, taivuttelee ja pyllistelee sen minkä kerkiää. Naurettavan näköstä, kun ei ole mitään, mitä katsella.

Äänestä
  • Miehet luulee että naiset venyttelee ja tekee noita muita juttuja miesten takia? hah..haah... :D Tai siis sä luuulet? ;) Huvittavaa todellakin. :D

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Mustarastas kirjoitti:

Mielenkiintoista mielipideasiaa taas urkkimassa:
Mikä on sinulle naisessa/tytössä täydellinen Turn-Off eli ominaisuus/käytös, joka kadottaa kiinnostuksen kokonaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu