Tapasin tässä kesällä todella upean naisen, kaikki meni hyvin. Nyt hänellä on taas alkanut koulu ja hän on todella kiireinen eikä löydä minulle enää lainkaan aikaa. Vietimme viimeeksi kunnolla yhdessä aikaa viikko sitten. Eikä tilanne lähitulevaisuudessa tunnu paranevan. Sain häneltä viestin jossa hän sanoi haluavansa puhua asiasta. Nyt minua pelottaa että hän haluaa lopettaa suhteen ja menettäisin tämän upean ihmisen juuri kun olen häneen kerennyt tutustua, ja ihastua todella paljon. Epätietoisuus on kaikista pahinta. Kohtalotovereita?
Epätietoisuus suhteesta
M23
11635
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
...kuulostat ihan mun mieheltä... tai siis voisin kuvitella, että hän kirjottaisi juuri samanlaisen viestin, minulla on koulu alkanu eikä ole aikaa juuri mihinkään... en tiedä mitä pitäisi tehdä, kun koko suhde ahdistaa mua jotenkin... ei se mies, mutta jokin ahdistaa... en vain tunne rakastavani häntä... mutta en halua loukata häntä, hän tuntuu välittävän minusta todella paljon...
kerrohan jotain muuta tästä suhteesta, voin yrittää auttaa parhaani mukaan=)
Hän päätti sitten lopettaa koko homman tekstiviestillä, mikä vähentää arvostustani häntä kohtaan vielä enemmän. Toisaalta ei mikään yllätys kun hän jo kahdesti käveli pois kun olisi pitänyt keskustella asioista. Aivan jumalattoman ärsyttävää ja keskenkasvuista käytöstä. Ei ilmeisesti ole vielä tarpeeksi vahva pystyäkseen keskustelemaan asioista vaikka ne koskisivatkin. Ensin olo oli todella paska, itkin mutta nyt olo on jo paljon parempi, helpottunut kun tietää jotain varmasti. Homma kaatui siihen ettei hän panostanut meihin lainkaan. En kyllä haluaisi menettää häntä. Kirjoitin hänelle sähköpostia että haluan jatkaa mutta se vaatii häneltä enemmän aikaa meille mitä nyt on ollut eli käytännössä ei yhtään. Sopisimme aika helvetin hyvin yhteen, hänessä on niin paljon kaikkea mitä arvostan naisessa ja se tekee kaikesta vielä vaikeampaa. Vituttaa, mutta ei kai se muu auta kuin lähteä etsimään parempaa tilalle. Sinkkuus ei kiinnosta yhtään. Haluan jonkun rinnalleni.
minäkin haluan, että joku on rinnallani, mutta jos suhde ahdistaa ja ei tunne mitään, vaikka mies olisi kuinka ihana, en tiedä pystynkö jatkamaan suhdetta. mutta kun en halua satuttaa häntä, olemme olleet vain vähän aikaa yhdessä, mutta olen todellakin pulassa, mitä mun sun mielestä kannattais tehdä?
joo, toi on tosiaan tosi typerää tekstiviestillä tehdä suhteesta loppu! naamasta naamaan pitää sanottavansa sanoa, jos ei siihen pysty, niin ei pitäisi mihinkään suhteeseen ryhtyäkään...
mua pelottaa lähinnä se, että se mun mies ei pysty kunnolla sanomaan tunteistaan ja pelkään että keskustelusta tulisi lähinnä mun yksinkeskustelu...
mikä loukkaisi häntä vähiten?
Tämän lyhyehkön suhteeni aikana totesin että epätietoisuus on kaikkein pahin fiilis, vastaamattomat kysymykset, hiljaisuus. Kun ei tiedä niin sitä aina pelkää pahinta. Se kalvaa mieltä, syö sisältä.
Sano hänelle että et halua jatkaa koska et ilmeisesti nykyisessä elämäntilanteessasi ole siihen valmis. Vika on ymmärtääkseni "sinussa" eikä miehessä. Puhu hänelle niin ettei hän jää miettimään.
mutta kun se vaan on niin hemmetin vaikea puhua sille... voi, kumpa se jättäis mut, tai pettäis, tai osoittais jotenki et ei sitä kiinnosta...
mua pelottaa.....sille on niin vaikea puhua, ja voi olla että se aavistaa jo jotain, koska ei olla nähty johonkin viikkoon, enkä oo pahemmin soitellu sille...
se tulee sille niin yllätyksenä...
oon tosiaankin miettiny tätä asiaa niin paljon, etten oikeen muuhun pysty...=(
Kyllä sun on sille kerrottava, siihen ei ole vaihtoehtoja. Jos sä vain katoat sen elämästä niinkuin nyt vähän tahattomastikin olet tekemässä kun et ole nähny tai soittanut sille viikkoon niin silloin juuri jää niitä kysymyksiä kalvamaan mieltä. Jos keskustelu kasvokkain mikä tietysti näissä hommissa on se paras vaihtoehto tuntuu aivan ylivoimaiselta niin kirjoita sille kirje. Se on toiseksi paras vaihtoehto, sitten tulee sähköposti ja tekstiviesti. Kunhan saisit vain suusi auki asiasta niin sen alun jälkeen on varmsasti helpompaa edetä. Rohkeutta. Joskus on pakko satuttaa ettei satuttaisi vielä enemmän mikä tuon pitkittyessä on varsin mahdollista.
...kertoi mulle pari päivää yhden kauhean asian, ja nyt pelkään että oon sen kanssa ainoastaan säälistä tai jotain... jos nyt sille puhun, niin se luulee että oon jättämässä sitä sen asian vuoksi... en oo vieläkään saanu suutani auki, mutta kasvokkain silti haluan puhua... paras ystäväni sanoo, että mun pitäisi vielä odottaa, mutta olen aivan sekaisin, ja stressi ottaa kohta vallan kokonaan...
Mitä pidemmälle toi juttu menee niin sitä vaikeammaksi se vain käy. Sanot niin kuin asiat ovat ja that's it. Helppoa se varmasti ei ole mutta senhän sinä haluat tehdä ja se sinun pitää tehdä niin säästät teitä molempia.
...piti tossa pari päivää sitten jo jutella sen kanssa tästä, mutta heti kun näin sen, niin se alko selittää et kuin paska päivä sil oli ollu, kaikki oli menny aivan totaalisesti pieleen ja sil oli kauhee vitustus päällä, ni en siinä sitten viittiny alkaa kaataa lisää paskaa sen niskaan... mä koitan tänään jutella sille... hitto mä toivon että se jättäis mut... tai että se edes pystyy oleen mun ystävä tämän jälkeen...
Ilmeisesti olet hyvällä alulla päästä puhumaan hänelle asiasta ja hyvä kai niin. Tämä suhde on ilmeisesti ahdistanut sua jo pitkäänkin niin ehkäpä se on helpompi sunkin hengittää kun saat hommat selvitettyä. Elämän suunta siltä osin nousemaan ilman murheita mitä tehdä
ei-toimivalle suhteelle. Mitä siihen ystävyyteen eron jälkeen tulee niin jotta saat hänet vakuutettua että haluat olla ystäviä niin teot toimivat hyvin jos hän ei heti meinaa sanojasi uskoa. Mitä se sitten käytännössä on niin se kai pitää sinun keksiä. Mutta kai ne perinteiset toimivat yhtä kaikki. Kahvikutsu jokin iltapäivä viikonloppuna tms.
hei tota kirjotin sulle eilen viestin, mut kirjotin sen väärään paikkaan... sori... se on tuolla "TRVITSEN KIPEÄSTI APUA" otsikolla "!!!" käypä siellä lukaseen, jos jaksat=)