salaisuuksia?

Että mua kiusattiin ala- asteelta yläasteelle ja meinasin tehä itsarin enkä kertonu kellekään

Petin poikaystävääni kännissä ollessani 15v ja kadun sitä loppuelämäni!

Salaan sitä, että näytän ulkoisesti voivan hyvin, mutta sisäisesti olen onneton. vaikka muut eivät näe eikä huomaa sitä

En periaatteessa salaa mitään, mutta jätän kertomatta menneisyydestäni jotainakin kohtia, kuten esim. klamydia, bulimia, ikäviä ja kipeitä seksikokemuksia (jotka eivät nykyään haittaa mitenkään elämääni)... Voi olla että tulen vielä joskus puhumaan menneisyydestäni, ainakin jos hän sitä suoraan kysyy. Klamydian tulen ainakin kertomaan hyvissä ajoin ennen kun yritämme lapsia ruveta tekemään. Tosin en usko että tauti ehti vaikuttaa minun hedelmöittymiseen mitenkään... Mutta ei se mikään uskon asia olekkaan.

Itseasiassa tarkemmin ajateltuna minä salaan kyllä joitakin asioita mieheltäni... esim. teen "salaa" terveellisempää ruokaa kuin ennen, vähärasvaisempaa jne.. Jos ukko tietäis, että voi on vaihtunut keijuun ja kevyt maito rasvattomampaa ja suola muihin mausteisiin, silloin se nyrpistelis nenää, että hyi kun on pahhaa, mutta niin kauan kun ei tiiä niin kyllä on maistunut ja on kyllä ihmetelty kun paino on laskenu ja verenpainekin ja on yksinkertaisesti parempi olo...minäkin oon että kas kummaa...

Ei oo mies tajunnu, että tyttöystävällä ei ole ihan omat tisut siis että silikoonilla on osuutta asiaan. Kun ei ole kysyny niin en ole viitsinyt mainitakkaan. Ehkäpä hän vaan ajattelee että Luoja on lahjonut minua kauniilla kropalla...

En ole saanut ikinä orgasmia mieheni kanssa.
En ole esittänytkään saavani, joten kai hän sen tietääkin.
Asia vaivaa mieltäni jatkuvasti, mutta vaistomaisesti vain lakaisen sen maton alle, etten loukkaisi häntä.
Mitään muuta en ole salannut.

- olen kertonut ex-partnerien määrän, mutten ole tarkalleen yksilöinyt heitä persoonakohtaisesti (varsinkin yksi tapaus on sellainen ettei jotenkin tee mieli kertoa että oltiin enemmänkin kuin ystäviä, kun seksi kuitenkin meni vituralleen)
- en kerro kaikkia vitutuksia, ajatuksia joissa pohtii vetäisikö itsensä leukakiikkuun, tai ajatuksia joissa olen vihamielinen miestä kohtaan
- en halua yleisöä vessaan kun suoritan Asioita (jotkut jakavat nämäkin kokemukset)
- en ole kertonut käyneeni yksin KT:ni saunassa viikolla, koska mies pelkää että minulle sattuu jotain jos olen alasti niissä lukottomissa tiloissa
- en ole kertonut eräitä itsetyydytyksen omaisia leikkejäni lapsuudesta...

minulla ja miehellani ei ole salaisuuksia. kerromme toisillemme kaiken.

Meillä on kyllä yhteinen sopimus, ettei entisistä suhteista kauheasti puhuta, ja että ystävien asiat eivät välttämättä kuulu aina molemmille. Jos ystäväni uskoutuu minulle, en kerro miehelleni ja toisin päin.

En valehtele, mutta en ole aina kertonut ihan kaikkea. Esimerkiksi ajoilta, jolloin vasta tutustuimme ja tapailin vielä muitakin. Turha loukata toista ilman syytä, sehän on mennyttä elämää.

En oikeastaan salaa mitään.

Jätän kyllä kertomatta monia asioita! Sellaisia, jotka saattavat loukata miestäni tai pahoittaa hänen mielensä eikä niillä sinällään ole merkitystä suhteemme kannalta.

Kertomatta jättämistä en katso salailuksi, koska jos mieheni tiedustelee asiaa, kerron totuuden!

salaan seurustelukumppaniltani useita erinäisiä hölmöilyjäni. Olen pettänyt häntä kaiken kaikkiaan 4 kertaa, joista eräs oli hänen hyvän ystävänsä kanssa. Tiedän, oon kauhee bitch, shoot me. Mielestäni on kuitenkin parempi olla kertomatta erinäisiä asioita, jotka vain pahoittaisivat hänen milensä. Rakastan silti häntä yli kaiken ja kadun tekojani.

en kerro edes sinulle, mitä kaikkea salaan...
en kenellekään sillä

ON IHANAA KUN KUKAAN EI SAA TIETÄÄ MITÄ AJATTELEN

salaisuudet on IHANIA!!!!!

Salaan lottovoittoa. Minä joka en lottoa laitoin kolme vuotta sitten muutaman ruudukon todistaakseni vaimolleni, että ei kannata todennäköisyyksien valossa lotota. Enkös, uskomatonta, voittanut melkoisen summan! Koska olimme (ja olemme yhä) onnellisia ilman sitä voittoa, olin ihan hissukseen enkä ole sitä rahaa edes käyttänyt. Nyt se on poikinut lisää ja pääomatulot ylittää meidän yhteiset palkkatulot! Hitto, mikä ongelma! En uskalla enää edes kertoa asiasta, vaikka se minua vaivaa. Mitä vaimokulta tuumii, jos kerron, että rahaa on niin paljon ettei paskalle taivu? Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi on asiasta kertoa!