Ilmalämpöpumpun mitoitus

Kiitos palautteesta.
Ajattelin tuon sisäyksikön asentaa melko vapaaseen tilaan, jolloin (ainakin yhden) valmistajan 12m3/min ilmamäärän kierrättäminen ei tule esteeksi. Mitään iv-kanaviahan ei tässä ratkaisussa tarvita vaan lämpö siiretään "alle tuumaisella" putkella kylmäaineen avulla ulkoyksikön ja sisäyksikön välillä. Sisäyksikössä on sitten lauhdutin ja puhallin. 5kW:n siirtoon ei siis käytetä ilmaa vaan kylmäainetta.

Kiitos viestistäsi.
Siinä oli hyvin käytännön kautta valotettu ILPin toimintaa ja mukana käytännön havaintoja, joihin olen törmännyt vain taustamateriaalissa:
- ilpistä on riittänyt lämpöä vielä -20 asteessa
- 80m2 mutta emme voi pitää jäähdytystä täysillä (2.8kW ottoteho)
- puutalot lämpiää paljon pahemmin helteisinä päivinä
- ILP on toiminut moitteetta

Kiitos palautteesta.

Lämmityksessä koitin ilpin mitoittaa niin, että lämpökate olisi keskimäärin n. 80%, jolloin kovimpien lämmityskuukausien aikana ilpin lämpökate on n. 60% (helmikuun keskilämpötila -7C, lämpötilaero 27K => lämmitystehon tarve: 250W/K * 27K = 6.7kW; COP(-7 C) 2.3 => 6.7kW/2.3 = tarvittava ottoteho n. 2.9kW eli 1.7kW/2.9kW = 59%).

Otin siis huomioon keskilämpötilat alueella kuukausittain; kuukauden aikana toki vaihtelua voi olla paljonkin ja "pakkaspiikit" olen ikäänkuin suodattanut pois.

Kiitos palautteesta.

Tuon "vanhan nyrkkisäännön" löysin paristakin eri lähteestä, tässä esimerkkinä pari:
http://www.ilmalampopumput.fi/pumppu.htm#toiminta (1kW - 15m2 jäähdytys)
http://www.rakentaja.fi/suorakanava/verkkolehti/04/4204kaukomarkkinat.htm
(1kW - 20m2 jäähdytys)
http://www.toshibafinland.com/?path=luelisaa
(1kW - 15m2 jäähdytys)

Itse halusin uskoa tuota 20m2 jäähdytyssääntöä.

LTO:ta ei kannata eikä varmaan saakaan "ohittaa" uudistaloissa eikä niin ole tarkoitus tehdäkään. LTO kierrättää ilmaa ulkoa sisälle, kun taas ILP kierrättää vain sisäilmaa. LTOta en ottanut jäähdytyksen suhteen huomioon, koska en varsinaisesti laskenut tarvittavaa jäähdytyskapasiteettia. Lämmöntuotannossa LTO on mukana, kun laskin johtumishäviöitä (50% hyötysuhde lämmöntalteenotossa).

Osaatko valaista tätä: "Tarkoittanee ulkolämpötilaa 45 astetta ja sisälämpötilaa 16 astetta. Mikäli ulkoyksikköä ei sijoitetta ehdon tahdoin suoraan aurinkoon tummalle seinustalle niin tuolla ei ole mitän tekemistä todellisuuden kanssa."
Millaisia todellisia kokemuksia sinulla on?

Jäähdytykselle en laskenut noin tarkasti, vaan "vanhan nyrkkisäännön" mukaan: 1kW tarvitaan 20m2 viilentämiseen."

Hohottaja voi tietenkin olla omaamieltään asiasta, mutta 1kW/20m2 on hyvin osuva noin mitoitusarvo.

Mitoitukseen tietenkin pitää ottaa huomioon mahdolliset rakenteiden vaikutukset.
Kuten esim. oviaukot,kapeat käytävät ja jyrkät kulmat, jotka heikentävät tehokkaasti viileän ilman siirtymistä huoneesta toiseen.
Laajemmassa ja sokkeloisemmassa talossa harkitsisin kahdella sisäyksiköllä toimivaa ilp:ä.
Siitä olisi myös etua lämmityksen tasaamiseksi eriosiin taloa.

Itselläni on asuin tilat kahdessakerroksessa. Lämmitys toimii alakerran ilp:llä ok avoimen rapun kautta, mutta viilennys kaipaisi ylisille oman sisäyksikön.

Tseuz kirjoitti:

Jäähdytykselle en laskenut noin tarkasti, vaan "vanhan nyrkkisäännön" mukaan: 1kW tarvitaan 20m2 viilentämiseen."

Hohottaja voi tietenkin olla omaamieltään asiasta, mutta 1kW/20m2 on hyvin osuva noin mitoitusarvo.

Mitoitukseen tietenkin pitää ottaa huomioon mahdolliset rakenteiden vaikutukset.
Kuten esim. oviaukot,kapeat käytävät ja jyrkät kulmat, jotka heikentävät tehokkaasti viileän ilman siirtymistä huoneesta toiseen.
Laajemmassa ja sokkeloisemmassa talossa harkitsisin kahdella sisäyksiköllä toimivaa ilp:ä.
Siitä olisi myös etua lämmityksen tasaamiseksi eriosiin taloa.

Itselläni on asuin tilat kahdessakerroksessa. Lämmitys toimii alakerran ilp:llä ok avoimen rapun kautta, mutta viilennys kaipaisi ylisille oman sisäyksikön.

Lue lisää

Kiitokset.
Unohdin tuossa aivan ensimmäisessä viestissäni kertoa, että talo on todellakin kahdessa tasossa, ja että tarkoitus on nimenomaan hoitaa lämmitys / viilennys kahdella (tai jopa kolmella!) sisäyksiköllä riittävän kierron takaamiseksi laajalti.

Elektra, Carmen kirjoitti:

Kiitos palautteesta.

Tuon "vanhan nyrkkisäännön" löysin paristakin eri lähteestä, tässä esimerkkinä pari:
http://www.ilmalampopumput.fi/pumppu.htm#toiminta (1kW - 15m2 jäähdytys)
http://www.rakentaja.fi/suorakanava/verkkolehti/04/4204kaukomarkkinat.htm
(1kW - 20m2 jäähdytys)
http://www.toshibafinland.com/?path=luelisaa
(1kW - 15m2 jäähdytys)

Itse halusin uskoa tuota 20m2 jäähdytyssääntöä.

LTO:ta ei kannata eikä varmaan saakaan "ohittaa" uudistaloissa eikä niin ole tarkoitus tehdäkään. LTO kierrättää ilmaa ulkoa sisälle, kun taas ILP kierrättää vain sisäilmaa. LTOta en ottanut jäähdytyksen suhteen huomioon, koska en varsinaisesti laskenut tarvittavaa jäähdytyskapasiteettia. Lämmöntuotannossa LTO on mukana, kun laskin johtumishäviöitä (50% hyötysuhde lämmöntalteenotossa).

Osaatko valaista tätä: "Tarkoittanee ulkolämpötilaa 45 astetta ja sisälämpötilaa 16 astetta. Mikäli ulkoyksikköä ei sijoitetta ehdon tahdoin suoraan aurinkoon tummalle seinustalle niin tuolla ei ole mitän tekemistä todellisuuden kanssa."
Millaisia todellisia kokemuksia sinulla on?

Lue lisää

Lton ohituksella ei tarkoiteta ilmanvaihdon pysäyttämistö vaan talteenoton pysäyttämistä. ilmanvsihtokone voi siirtää poistoilman viileyden tuloilmaan jos lto on aina päällä.

Elektra, Carmen kirjoitti:

Kiitos palautteesta.

Tuon "vanhan nyrkkisäännön" löysin paristakin eri lähteestä, tässä esimerkkinä pari:
http://www.ilmalampopumput.fi/pumppu.htm#toiminta (1kW - 15m2 jäähdytys)
http://www.rakentaja.fi/suorakanava/verkkolehti/04/4204kaukomarkkinat.htm
(1kW - 20m2 jäähdytys)
http://www.toshibafinland.com/?path=luelisaa
(1kW - 15m2 jäähdytys)

Itse halusin uskoa tuota 20m2 jäähdytyssääntöä.

LTO:ta ei kannata eikä varmaan saakaan "ohittaa" uudistaloissa eikä niin ole tarkoitus tehdäkään. LTO kierrättää ilmaa ulkoa sisälle, kun taas ILP kierrättää vain sisäilmaa. LTOta en ottanut jäähdytyksen suhteen huomioon, koska en varsinaisesti laskenut tarvittavaa jäähdytyskapasiteettia. Lämmöntuotannossa LTO on mukana, kun laskin johtumishäviöitä (50% hyötysuhde lämmöntalteenotossa).

Osaatko valaista tätä: "Tarkoittanee ulkolämpötilaa 45 astetta ja sisälämpötilaa 16 astetta. Mikäli ulkoyksikköä ei sijoitetta ehdon tahdoin suoraan aurinkoon tummalle seinustalle niin tuolla ei ole mitän tekemistä todellisuuden kanssa."
Millaisia todellisia kokemuksia sinulla on?

Lue lisää

Kokoan tähän nyt muutaman ajatuksen:
1. Tarkoitin että LTO:n kennoa ei kannata ohittaa, IV-kone tietysti kokoajan päällä

2. IV-koneen kierroksia voi laskea ILP:llä jäähdytettäessä ihan minimiin, koska ILP poistaa runsaasti kosteutta ilmasta jäähdyttäesään. Runsas ilmanvaihtohan on tarkoitettu kosteuden hallintaan, ei niinkään hengitysilman takaamiseen :)

3. LTO:lla varustetussa talossa ilmavirrat liikkuvat tuloista poistoihin päin, eli ILP:n viilennys jakaantuu jokatapauksessa ympäri taloa, talon sokkeluudesta riippuen (ne 70-luvun kukkaset)

4. Viime kesän helteillä (vieläkö muistat?) ulkolämpötila 29,3 (ilmatieteenlaitoksen mittari 2 km:n päässä talostani) meillä yläkerta 133m2, tästä 100m2 korotettua tilaa, päällä musta tiilikatto ja välipohjassa vain 10cm rakoileva palavillaeristys, IV-putkissa 50mm kouru, välipohjassa yli 50 astetta lämpöä.
ILP:nä on/off kone jäähdytysteho 2,65 Kw, sisälämmöt olisi saanut laskettua alle kahden kymmenen. Termostaatti pätki ILP:n toimintaa jatkuvasti. (Näin huonosti eristettyä taloa ei ole kellään, nyttemmin lisätty puhallusvillat)
ILP:n jäähdytysteho on ilmoitettu arvoilla:
- ulkolämpötila 35
- sisälämpötila 27

5. ILP:ä ei kannata sijoittaa etelänseinälle, koska lämmityskaudella ilmansuunnalla on tavattoman vähän vaikutusta ilman lämpötilaan. Kesällä Suomessa on etelän seinällä ihan yhtä kuuma kuin "Kreikassakin", ja kyllä minun ikivanhaa tekniikkaa omaavani on/off ilp:n ulkoyksikkö on sijoitettu pohjoisseinälle.

6. Taloon paistaa esteettömästi koko päivän aurinko. Talo on rinnetalo ja alakertaa tuskin tarvitsee jäähdyttää ikinä.

Lopuksi: Koska alle 3,5 kW:n jäähdyttäviä ILP:jä ei oikeastaan ole ja usein hintaero invertterikoneiden välillä on pieni. Kannattaa siis ottaa se vähän isompi lämmityksen takia tai sitten maalämpötalossa (kuten mulla) ottaa se pienin, huonoin, poistuvamallinen on/off ILP jäähdytykseen.

J eli ohohoh

jatkaa kirjoitti:

Kokoan tähän nyt muutaman ajatuksen:
1. Tarkoitin että LTO:n kennoa ei kannata ohittaa, IV-kone tietysti kokoajan päällä

2. IV-koneen kierroksia voi laskea ILP:llä jäähdytettäessä ihan minimiin, koska ILP poistaa runsaasti kosteutta ilmasta jäähdyttäesään. Runsas ilmanvaihtohan on tarkoitettu kosteuden hallintaan, ei niinkään hengitysilman takaamiseen :)

3. LTO:lla varustetussa talossa ilmavirrat liikkuvat tuloista poistoihin päin, eli ILP:n viilennys jakaantuu jokatapauksessa ympäri taloa, talon sokkeluudesta riippuen (ne 70-luvun kukkaset)

4. Viime kesän helteillä (vieläkö muistat?) ulkolämpötila 29,3 (ilmatieteenlaitoksen mittari 2 km:n päässä talostani) meillä yläkerta 133m2, tästä 100m2 korotettua tilaa, päällä musta tiilikatto ja välipohjassa vain 10cm rakoileva palavillaeristys, IV-putkissa 50mm kouru, välipohjassa yli 50 astetta lämpöä.
ILP:nä on/off kone jäähdytysteho 2,65 Kw, sisälämmöt olisi saanut laskettua alle kahden kymmenen. Termostaatti pätki ILP:n toimintaa jatkuvasti. (Näin huonosti eristettyä taloa ei ole kellään, nyttemmin lisätty puhallusvillat)
ILP:n jäähdytysteho on ilmoitettu arvoilla:
- ulkolämpötila 35
- sisälämpötila 27

5. ILP:ä ei kannata sijoittaa etelänseinälle, koska lämmityskaudella ilmansuunnalla on tavattoman vähän vaikutusta ilman lämpötilaan. Kesällä Suomessa on etelän seinällä ihan yhtä kuuma kuin "Kreikassakin", ja kyllä minun ikivanhaa tekniikkaa omaavani on/off ilp:n ulkoyksikkö on sijoitettu pohjoisseinälle.

6. Taloon paistaa esteettömästi koko päivän aurinko. Talo on rinnetalo ja alakertaa tuskin tarvitsee jäähdyttää ikinä.

Lopuksi: Koska alle 3,5 kW:n jäähdyttäviä ILP:jä ei oikeastaan ole ja usein hintaero invertterikoneiden välillä on pieni. Kannattaa siis ottaa se vähän isompi lämmityksen takia tai sitten maalämpötalossa (kuten mulla) ottaa se pienin, huonoin, poistuvamallinen on/off ILP jäähdytykseen.

J eli ohohoh

Lue lisää

Noniin, seikkaperäisempää - minäkin ymmärrän ;=)

Tuohon 4. kohtaan: Kokemuksesi perusteella 2.65kW ILP jäähdyttää Suomen oloissa "helteellä" 133m2 jopa alle 20C:n. Ja jos suurin osa alasta on vielä korkeaa, niin kuutiot siis lienevät enemmän kuin "nyrkkisäännössä". Lisäksi kerrot, että talosi vuosi lämpöä (tai kylmää) "kuin seula", joten kokemuksesi ja suunnitteluohje ovat melkoisen ristiriitaisia keskenään. Antamillasi arvoilla suunnitteluohjeen pitäisi olla 1kW = 50m2 tai oikeastaan enemmänkin hyvin eristetyssä talossa, normihuonekorkeuksin.
Muilla vielä käytännön kokemuksia jäähdytyksen riittävyydestä / riittämättömyydestä?

Noita alle 3.5kW:n jäähdytyskoneita löytyy kyllä useampiakin - löysin nopeasti muutaman 2.5kW koneen. Aion vielä laskeskella ainakin teoreettisen optimimitoituksen (kunhan jaksan) tuolle lämmittävälle ILP:lle, koska en suoralta kädeltä usko, että täystehopumppu on se kustannustehokkain vaihtoehto edes 15 vuoden aikaikkunassa (1000€ erolla investoinnissa makselee pitkään hieman heikommasta lämpökatteesta).

Elektra, Carmen kirjoitti:

Noniin, seikkaperäisempää - minäkin ymmärrän ;=)

Tuohon 4. kohtaan: Kokemuksesi perusteella 2.65kW ILP jäähdyttää Suomen oloissa "helteellä" 133m2 jopa alle 20C:n. Ja jos suurin osa alasta on vielä korkeaa, niin kuutiot siis lienevät enemmän kuin "nyrkkisäännössä". Lisäksi kerrot, että talosi vuosi lämpöä (tai kylmää) "kuin seula", joten kokemuksesi ja suunnitteluohje ovat melkoisen ristiriitaisia keskenään. Antamillasi arvoilla suunnitteluohjeen pitäisi olla 1kW = 50m2 tai oikeastaan enemmänkin hyvin eristetyssä talossa, normihuonekorkeuksin.
Muilla vielä käytännön kokemuksia jäähdytyksen riittävyydestä / riittämättömyydestä?

Noita alle 3.5kW:n jäähdytyskoneita löytyy kyllä useampiakin - löysin nopeasti muutaman 2.5kW koneen. Aion vielä laskeskella ainakin teoreettisen optimimitoituksen (kunhan jaksan) tuolle lämmittävälle ILP:lle, koska en suoralta kädeltä usko, että täystehopumppu on se kustannustehokkain vaihtoehto edes 15 vuoden aikaikkunassa (1000€ erolla investoinnissa makselee pitkään hieman heikommasta lämpökatteesta).

Lue lisää

Täältä saa helposti yleistiedot eri pumpuista

http://www.scanoffice.fi/tuotteet_jaahdytys.html

Itsellä ARGOawr609HL.

J

P.S Nykyisten invertterikoneiden aikakaudella tuo tehon tarve helposti hämärtyy koneen käydessä kokoajan.

J=ohohoho kirjoitti:

Täältä saa helposti yleistiedot eri pumpuista

http://www.scanoffice.fi/tuotteet_jaahdytys.html

Itsellä ARGOawr609HL.

J

P.S Nykyisten invertterikoneiden aikakaudella tuo tehon tarve helposti hämärtyy koneen käydessä kokoajan.

Lue lisää

Niin, tehontarvehan (lämmitys/jäähdytys) ei luonnollisestikaan ole riippuvainen tavasta, jolla energia suljettuun systeemiin tuodaan (on/off tai invertteri).

Tseuz kirjoitti:

Jäähdytykselle en laskenut noin tarkasti, vaan "vanhan nyrkkisäännön" mukaan: 1kW tarvitaan 20m2 viilentämiseen."

Hohottaja voi tietenkin olla omaamieltään asiasta, mutta 1kW/20m2 on hyvin osuva noin mitoitusarvo.

Mitoitukseen tietenkin pitää ottaa huomioon mahdolliset rakenteiden vaikutukset.
Kuten esim. oviaukot,kapeat käytävät ja jyrkät kulmat, jotka heikentävät tehokkaasti viileän ilman siirtymistä huoneesta toiseen.
Laajemmassa ja sokkeloisemmassa talossa harkitsisin kahdella sisäyksiköllä toimivaa ilp:ä.
Siitä olisi myös etua lämmityksen tasaamiseksi eriosiin taloa.

Itselläni on asuin tilat kahdessakerroksessa. Lämmitys toimii alakerran ilp:llä ok avoimen rapun kautta, mutta viilennys kaipaisi ylisille oman sisäyksikön.

Lue lisää

Carmen rakentaa uudiskohdetta ja hän pystyy suunnittelemaan sijoituksen paljon paremmin. 20m2 per 1kW on varmaan ihan hyvä nyrkkiarvo painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuun 70-luvun suunnittelun kukkaseen, jossa pidetään ovia kiinni. Ei kai se nyt tule kenellekään yllätyksenä ettei kylmä ylöspäin nouse, eikä etene vasta(ilma)virtaan. Kaksi kerroksisissa taloissa ongelmana on usein se että makuuhuoneet (joissa tulot) sijaitsevat talon päissä ja keskellä aulaa (wc:stä) löytyy lähin poisto. Nyt jos ILP sijaitsee alkerrassa niin se ei kyllä tavoita yläkerran päätymakuuhuoneita.

Tähän voi ratkaisuna käyttää ylimääräisiä kanavia tai esimerkiksi takkakanavan sijoitusta. Helpoin lienee kuitenkin yläkerran aulaan/portaikkoihin sijoitettu ILP ja aulasta makuuhuoneiden perukoille omat putket ja putkiin vaikka hiljaiset kanava / laitetuulettimet siirtämään ilmaa.

J

P.S Jos joku ihan aikuisten oikeasti luulee tarvitsevansa 160m2 uuteen rakennusmäräysten mukaiseen kämppään 8kW jäähdytystehoa niin metsään menee. Mikäli talo on kaksikerroksinen niin esitän yläkertaan omaa ilppiä mieluummin kuin kahdella sisäyksiköllä varustettua. Tämä jo senkin takia että talvella kun laitteet sulattelee itseään niin tod.näk. ainakin toinen puskee kokoajan lämpöä. (ja se kylmän nouseminen ylöspäin)

Että 1750 egen erolla saa toisen pumpun. Laita siis ehdottomasti 2 pientä pumppua a´1600 egee kuin yksi iso 3200 egee.

Pienemmissä on vielä yleensä aavistuksen parempi cop ja kahdessa toisella on vara sulatella/rikkoontua ilman että homma pysähtyy. Pelimies laittaa vielä kaksi erimerkkistä pumppua huvin vuoksi ja laittaa kulutusmittarit perään. Se on sitä toimettomuuden torjuntaa, nääs.

laskit myös kirjoitti:

Että 1750 egen erolla saa toisen pumpun. Laita siis ehdottomasti 2 pientä pumppua a´1600 egee kuin yksi iso 3200 egee.

Pienemmissä on vielä yleensä aavistuksen parempi cop ja kahdessa toisella on vara sulatella/rikkoontua ilman että homma pysähtyy. Pelimies laittaa vielä kaksi erimerkkistä pumppua huvin vuoksi ja laittaa kulutusmittarit perään. Se on sitä toimettomuuden torjuntaa, nääs.

Lue lisää

Laskin toisen pumpun mahdollisuuden, mutta siinä tulee vastaan esteettinen haitta: yksi ulkoyksikkö riittää rumentamaan ulkoseinää.

Isoillakin pumpuilla päästään jopa 4.6 COPiin, mutta vertailu noiden osalta on hankalaa, jos/kun lämpötiloja, joissa COP annetaan, ei ole mainittu.

Elektra, Carmen kirjoitti:

Laskin toisen pumpun mahdollisuuden, mutta siinä tulee vastaan esteettinen haitta: yksi ulkoyksikkö riittää rumentamaan ulkoseinää.

Isoillakin pumpuilla päästään jopa 4.6 COPiin, mutta vertailu noiden osalta on hankalaa, jos/kun lämpötiloja, joissa COP annetaan, ei ole mainittu.

Lue lisää

Kuitenkin päädyt kahteen sisäyksikköön, kai? Ulkoyksikkö/yksiköt voi hyvin peittää puusäleiköllä /vast näkösuojalla. Lisäksi takuuajan jälkeen kopat voi maalata talon värisiksi. Kahden yksikön levittämä tasaisempi lämpö hakkaa COP-vertailussa sen yhden yksikön, koska yhdellä yksiköllä jossakin pisteessä on aina "liian" lämmin, jotta peränurkassa olisi sopivaa...
J

P.S Ja mihinköhän pumppumalliin olet päätymässä

toimivuuden ehdoilla kirjoitti:

Kuitenkin päädyt kahteen sisäyksikköön, kai? Ulkoyksikkö/yksiköt voi hyvin peittää puusäleiköllä /vast näkösuojalla. Lisäksi takuuajan jälkeen kopat voi maalata talon värisiksi. Kahden yksikön levittämä tasaisempi lämpö hakkaa COP-vertailussa sen yhden yksikön, koska yhdellä yksiköllä jossakin pisteessä on aina "liian" lämmin, jotta peränurkassa olisi sopivaa...
J

P.S Ja mihinköhän pumppumalliin olet päätymässä

Lue lisää

... tiedä tuota merkkiä. Mutta Panasonicilla löytyy ainakin CU3E23/CU4E27 invertterityyppinen, useamman sisäyksikön malli (COP ainakin mainoksessa >4.5; ei tietoa missä lämpötilassa tuo annetaan). Jälkimmäisellä, tehokkaammalla mallilla pääsen laskuissani 100% lämpökatteeseen ja edellisellä 98% - kumpikaan ei tietysti taklaa niitä huippupakkaspiikkejä. Prosentit olen saanut siis kuukausittaisista keskiarvolämpötiloista paikkakunnalla (helmikuu kylmin: -7C keskimäärin).

Sisäyksiköitä tulee kaksi kummassakin vaihtoehdossa , joten yhden ulkoyksikön haitta esteettisesti on pienempi. 2 sisäyksiköllä - riippumatta ulkoyksiköiden määrästä - saadaan tasaisempi lämpö suuremman ilmamäärän kierrätyksen kautta.

2uy 2sy hyötysuhde ei liene oleellisesti erilainen verrattuna 1uy 2sy vaihtoehtoon, miksi olisi ts. missä kohtaa häviöitä tapahtuisi?

Täältä muuten norjalaisten tekemä vertailu eri pumpuille (ei kannata katsoa aivan kirjaimellisesti lukemia, koska pumputkaan eivät ole aivan samantehoisia tai -hintaisia; jotain kuitenkin)
http://www.ilmalampopumput.fi/testi.htm

Elektra, Carmen kirjoitti:

... tiedä tuota merkkiä. Mutta Panasonicilla löytyy ainakin CU3E23/CU4E27 invertterityyppinen, useamman sisäyksikön malli (COP ainakin mainoksessa >4.5; ei tietoa missä lämpötilassa tuo annetaan). Jälkimmäisellä, tehokkaammalla mallilla pääsen laskuissani 100% lämpökatteeseen ja edellisellä 98% - kumpikaan ei tietysti taklaa niitä huippupakkaspiikkejä. Prosentit olen saanut siis kuukausittaisista keskiarvolämpötiloista paikkakunnalla (helmikuu kylmin: -7C keskimäärin).

Sisäyksiköitä tulee kaksi kummassakin vaihtoehdossa , joten yhden ulkoyksikön haitta esteettisesti on pienempi. 2 sisäyksiköllä - riippumatta ulkoyksiköiden määrästä - saadaan tasaisempi lämpö suuremman ilmamäärän kierrätyksen kautta.

2uy 2sy hyötysuhde ei liene oleellisesti erilainen verrattuna 1uy 2sy vaihtoehtoon, miksi olisi ts. missä kohtaa häviöitä tapahtuisi?

Täältä muuten norjalaisten tekemä vertailu eri pumpuille (ei kannata katsoa aivan kirjaimellisesti lukemia, koska pumputkaan eivät ole aivan samantehoisia tai -hintaisia; jotain kuitenkin)
http://www.ilmalampopumput.fi/testi.htm

Lue lisää

Yksi ulkoyksikkö kun sulattelee itseään, kostealla kelillä jopa 20% ajasta niin molemmat sisäyksiköt ovat hiljaa. Pienemmissä pumpuissa on (valmistajan ilmoituksista huolimatta) järjestään vähän parempi COP. Peruspumpun suuret myyntivolyymit (ja kilpailu) tekee niistä halvemman kuin isommasta kahdella sisäyksiköllä varustetusta.

Erilliset järjestelmät ovat aina toimintavarmempia esim. vikatilanteessa. Lisäksi volyymipumppuihin löytyy varaosat hyllystä, samoin osaaminen niiden korjaamiseen on parempi kuin vähemmän myydyissä malleissa.
Koska 2 erillistä pumppua saa todennäk. halvemmalla kuin yhden ison niin aika "kovan hinnan" maksat vain siitä että et halua kahta sisäyksikköä.

Miten vaan, mutta kannattaa funtsia...

kuitenkin kirjoitti:

Yksi ulkoyksikkö kun sulattelee itseään, kostealla kelillä jopa 20% ajasta niin molemmat sisäyksiköt ovat hiljaa. Pienemmissä pumpuissa on (valmistajan ilmoituksista huolimatta) järjestään vähän parempi COP. Peruspumpun suuret myyntivolyymit (ja kilpailu) tekee niistä halvemman kuin isommasta kahdella sisäyksiköllä varustetusta.

Erilliset järjestelmät ovat aina toimintavarmempia esim. vikatilanteessa. Lisäksi volyymipumppuihin löytyy varaosat hyllystä, samoin osaaminen niiden korjaamiseen on parempi kuin vähemmän myydyissä malleissa.
Koska 2 erillistä pumppua saa todennäk. halvemmalla kuin yhden ison niin aika "kovan hinnan" maksat vain siitä että et halua kahta sisäyksikköä.

Miten vaan, mutta kannattaa funtsia...

Lue lisää

"Koska 2 erillistä pumppua saa todennäk. halvemmalla kuin yhden ison niin aika "kovan hinnan" maksat vain siitä että et halua kahta sisäyksikköä. "

Siis kahta ulkoyksikköä tietenkin...

edelliseen... kirjoitti:

"Koska 2 erillistä pumppua saa todennäk. halvemmalla kuin yhden ison niin aika "kovan hinnan" maksat vain siitä että et halua kahta sisäyksikköä. "

Siis kahta ulkoyksikköä tietenkin...

Lue lisää

"Erilliset järjestelmät ovat aina toimintavarmempia esim. vikatilanteessa. Lisäksi volyymipumppuihin löytyy varaosat hyllystä, samoin osaaminen niiden korjaamiseen on parempi kuin vähemmän myydyissä malleissa."

Hyviä pointteja. Tutkailin vielä noita hintoja, ja näyttäisi siltä, että kaksi pumppua (a' teho ½ tuosta yhden ulkoyksikön systeemistä ja COP suurinpiirtein sama) tullee sen verran halvemmaksi, että pitänee miettiä tuota "häkkyrää" kahdelle ulkoyksikölle. Jos vaikka joku raavas ukko sen väsäisi ;=)

Kahden ulkoyksikön tilanteessa:
- Onko ohjeistusta, kuinka lähelle yksiköt voi sijoittaa toisiaan?
- Millaiset resonoinnit kaksi ulkoyksikköä tuottaa vs. yksi?

Meteli kasvaa ulkona, mutta se ei liene ongelma.

Elektra, Carmen kirjoitti:

"Erilliset järjestelmät ovat aina toimintavarmempia esim. vikatilanteessa. Lisäksi volyymipumppuihin löytyy varaosat hyllystä, samoin osaaminen niiden korjaamiseen on parempi kuin vähemmän myydyissä malleissa."

Hyviä pointteja. Tutkailin vielä noita hintoja, ja näyttäisi siltä, että kaksi pumppua (a' teho ½ tuosta yhden ulkoyksikön systeemistä ja COP suurinpiirtein sama) tullee sen verran halvemmaksi, että pitänee miettiä tuota "häkkyrää" kahdelle ulkoyksikölle. Jos vaikka joku raavas ukko sen väsäisi ;=)

Kahden ulkoyksikön tilanteessa:
- Onko ohjeistusta, kuinka lähelle yksiköt voi sijoittaa toisiaan?
- Millaiset resonoinnit kaksi ulkoyksikköä tuottaa vs. yksi?

Meteli kasvaa ulkona, mutta se ei liene ongelma.

Lue lisää

laskettu tehoja ja en mene yksityiskohtiin. Mielestäni vähintään kaksi sisäyksikköä, yksi isompi ulkoyksikkö, on paremman näköinen mutta ottaisin kaksi laitetta, molemmat kahdella sisäyksiköllä. Lämpö jakautuu tasaisemmin eri puolille ja ei tule vetohaittoja. Rakennat niin paljon tuon ilmalämpöpumpun varaan että kannattaa tehdä kunnolla. Säästö on kuitenkin huomattava lämmityskustannuksissa.

Ota vielä yksi asia huomioon: Kun ulkolämpötila laskee -15C - -17C saat lämpöä siirrettyä suunnilleen saman verran kuin laite kuluttaa. Ulkolämpötilalla 0C saat noin neljä kertaa enemmän lämpöä kuin siirtämiseen tehoa käytät. Eli kovemmilla pakkasilla kannattaa huomioida lisälämmityksen tarve. En viitsinyt puhua COP:sta koska se ei kuullosta niin dramaattiselta kuin mitä tuo ero todellisuudessa on.

Monta kertaa käynyt mielessäni varaava ilmalämpöpumppu 2000L säiliöllä ja pienellä tuulivoimageneraattorilla ja sen pitäisi olla valmis kuukauden sisällä.

Elektra, Carmen kirjoitti:

"Erilliset järjestelmät ovat aina toimintavarmempia esim. vikatilanteessa. Lisäksi volyymipumppuihin löytyy varaosat hyllystä, samoin osaaminen niiden korjaamiseen on parempi kuin vähemmän myydyissä malleissa."

Hyviä pointteja. Tutkailin vielä noita hintoja, ja näyttäisi siltä, että kaksi pumppua (a' teho ½ tuosta yhden ulkoyksikön systeemistä ja COP suurinpiirtein sama) tullee sen verran halvemmaksi, että pitänee miettiä tuota "häkkyrää" kahdelle ulkoyksikölle. Jos vaikka joku raavas ukko sen väsäisi ;=)

Kahden ulkoyksikön tilanteessa:
- Onko ohjeistusta, kuinka lähelle yksiköt voi sijoittaa toisiaan?
- Millaiset resonoinnit kaksi ulkoyksikköä tuottaa vs. yksi?

Meteli kasvaa ulkona, mutta se ei liene ongelma.

Lue lisää

Ulkoyksikön resonoinnista sanoisin että 2 pientä lienee hiljaisempi ratkaisu kuin yksi iso. Kahden yksikön ääni on 3db kovempi kuin yhden yksikön.

Tehokkaammassa ulkoyksikössä kompura on isompi ja pitänee (mutua) suurempaa älämölyä ja resonoi enemän kuin yksi pieniyksikkö 3db (kahdennettuna).

Huomioi myös että 2 invertteriohjattua käy 1/4 teholla kun 1 iso käy jo puoliteholla. Yleensä ääni lisääntyy logaritmisesti. Tämä lisännee myös ulkoyksiköiden kompuran käyttöikää.

Yksiköiden sijoittaminen lienee aika vapaata, eli ne voi laittaa vierekkäin. Ne eivät häiritse toisiaan, koska puhallus suuntautuu eteenpäin.

Kovin äänihän ILP:stä lähtee kun pakkasta on reilusti. Kannattaa jo rakennusvaiheessa tehdä maassa seisova teline noita ulkoyksiköitä varten niin asiaa ei tarvitse murehtia. 50 seinästä riittää.

OHOHOH

vielä vähän kirjoitti:

Ulkoyksikön resonoinnista sanoisin että 2 pientä lienee hiljaisempi ratkaisu kuin yksi iso. Kahden yksikön ääni on 3db kovempi kuin yhden yksikön.

Tehokkaammassa ulkoyksikössä kompura on isompi ja pitänee (mutua) suurempaa älämölyä ja resonoi enemän kuin yksi pieniyksikkö 3db (kahdennettuna).

Huomioi myös että 2 invertteriohjattua käy 1/4 teholla kun 1 iso käy jo puoliteholla. Yleensä ääni lisääntyy logaritmisesti. Tämä lisännee myös ulkoyksiköiden kompuran käyttöikää.

Yksiköiden sijoittaminen lienee aika vapaata, eli ne voi laittaa vierekkäin. Ne eivät häiritse toisiaan, koska puhallus suuntautuu eteenpäin.

Kovin äänihän ILP:stä lähtee kun pakkasta on reilusti. Kannattaa jo rakennusvaiheessa tehdä maassa seisova teline noita ulkoyksiköitä varten niin asiaa ei tarvitse murehtia. 50 seinästä riittää.

OHOHOH

Lue lisää

Mitä "vielä vähän" tarkoitit tällä?
50 seinästä riittää.

Minun Ilmalämpöpumpun asennusohjeessa on ilmoitettu vähimmäisetäisyydet:
Ulkoyksikön ja seinän väli yli 10 cm, sivuseinään yli 25 cm, ulkoyksikön edessä yli 100 cm.

Ps. olen samaa mieltä joko kivijalkaan, tai mieluummin maassa seisova teline, aivan kun mainitsit, pakkasella "jyrisee" jos pumppu on makuuhuoneen seinustalla, ääni on jopa häiritsevä.

Pint of Guinness kirjoitti:

laskettu tehoja ja en mene yksityiskohtiin. Mielestäni vähintään kaksi sisäyksikköä, yksi isompi ulkoyksikkö, on paremman näköinen mutta ottaisin kaksi laitetta, molemmat kahdella sisäyksiköllä. Lämpö jakautuu tasaisemmin eri puolille ja ei tule vetohaittoja. Rakennat niin paljon tuon ilmalämpöpumpun varaan että kannattaa tehdä kunnolla. Säästö on kuitenkin huomattava lämmityskustannuksissa.

Ota vielä yksi asia huomioon: Kun ulkolämpötila laskee -15C - -17C saat lämpöä siirrettyä suunnilleen saman verran kuin laite kuluttaa. Ulkolämpötilalla 0C saat noin neljä kertaa enemmän lämpöä kuin siirtämiseen tehoa käytät. Eli kovemmilla pakkasilla kannattaa huomioida lisälämmityksen tarve. En viitsinyt puhua COP:sta koska se ei kuullosta niin dramaattiselta kuin mitä tuo ero todellisuudessa on.

Monta kertaa käynyt mielessäni varaava ilmalämpöpumppu 2000L säiliöllä ja pienellä tuulivoimageneraattorilla ja sen pitäisi olla valmis kuukauden sisällä.

Lue lisää

Koitin etsiä tuollaista varaavaa ILPiä itsekin, mutta missään en sellaiseen törmännyt. Voisin kuitenkin kuvitella sellaisen ilmaantuvan markkinoille lähitulevaisuudessa. Tuon(kin) asian vuoksi pitää antaa vielä ajatus tuosta lämmönjakojärjestelmästä, vesikiertoiselle lattialämmitykselle jää optio lämmittää kiertovettä monin tavoin.

vielä vähän kirjoitti:

Ulkoyksikön resonoinnista sanoisin että 2 pientä lienee hiljaisempi ratkaisu kuin yksi iso. Kahden yksikön ääni on 3db kovempi kuin yhden yksikön.

Tehokkaammassa ulkoyksikössä kompura on isompi ja pitänee (mutua) suurempaa älämölyä ja resonoi enemän kuin yksi pieniyksikkö 3db (kahdennettuna).

Huomioi myös että 2 invertteriohjattua käy 1/4 teholla kun 1 iso käy jo puoliteholla. Yleensä ääni lisääntyy logaritmisesti. Tämä lisännee myös ulkoyksiköiden kompuran käyttöikää.

Yksiköiden sijoittaminen lienee aika vapaata, eli ne voi laittaa vierekkäin. Ne eivät häiritse toisiaan, koska puhallus suuntautuu eteenpäin.

Kovin äänihän ILP:stä lähtee kun pakkasta on reilusti. Kannattaa jo rakennusvaiheessa tehdä maassa seisova teline noita ulkoyksiköitä varten niin asiaa ei tarvitse murehtia. 50 seinästä riittää.

OHOHOH

Lue lisää

Olen tässä päätymässä - alkukaavailuistani poiketen - kahteen erilliseen ILPiin. Tuohon telineeseen, sellaiseen omilla jaloilla seisovaan ja irti seinästä olevaan, päädyin pohdinnoissani myös.
3dB:n ero on nippanappa korvin kuultavissa, joten se ei muodostu ongelmaksi.

Ulkoyksikön pitämä älämölö ei kasva tehon lisääntyessä, mikä oli jopa mielenkiintoinen "löytö", kun tutkailin noita valmistajien ilmoittamia lukuja. Otan taas esimerkin tästä Panasonicista (kun aikaisemminkin käytin sitä esimerkkinä). Kummatkin siis invertterikoneita.

CU-PE12CKE (4100W), ulkoyksikön äänitaso 50dB
CU-3E23CBPG (8600W), ulkoyksikön äänitaso 49dB

"Huomioi myös että 2 invertteriohjattua käy 1/4 teholla kun 1 iso käy jo puoliteholla."
Jos vaikkapa lämmitykseen tarvittava teho on 4.1kW (jakaantuneena tasaisesti talossa), niin yksi iso ulkoyksikkö käy noin ½ teholla (yo. esimerkkikoneet). Myös pienemmät yksiköt käyvät ½ teholla kummatkin tuottaakseen saman lämpötehon.

Pint of Guinness kirjoitti:

laskettu tehoja ja en mene yksityiskohtiin. Mielestäni vähintään kaksi sisäyksikköä, yksi isompi ulkoyksikkö, on paremman näköinen mutta ottaisin kaksi laitetta, molemmat kahdella sisäyksiköllä. Lämpö jakautuu tasaisemmin eri puolille ja ei tule vetohaittoja. Rakennat niin paljon tuon ilmalämpöpumpun varaan että kannattaa tehdä kunnolla. Säästö on kuitenkin huomattava lämmityskustannuksissa.

Ota vielä yksi asia huomioon: Kun ulkolämpötila laskee -15C - -17C saat lämpöä siirrettyä suunnilleen saman verran kuin laite kuluttaa. Ulkolämpötilalla 0C saat noin neljä kertaa enemmän lämpöä kuin siirtämiseen tehoa käytät. Eli kovemmilla pakkasilla kannattaa huomioida lisälämmityksen tarve. En viitsinyt puhua COP:sta koska se ei kuullosta niin dramaattiselta kuin mitä tuo ero todellisuudessa on.

Monta kertaa käynyt mielessäni varaava ilmalämpöpumppu 2000L säiliöllä ja pienellä tuulivoimageneraattorilla ja sen pitäisi olla valmis kuukauden sisällä.

Lue lisää

Olen toki ottanut huomioon sen, että parhaimmissakin tapauksissa ILP toimii vain 1 hyötysuhteella -20C lämpötiloissa (en nyt muista minkä merkkisen koneen mainostettiin toimivan siis jopa -20C:ssä). Tekniikka alalla menee kovaa vauhtia eteenpäin, ja uskoisin joidenkin vuosien kuluttua ILPien hyötysuhteiden nousevan jopa 6:een ja ottavan energiaa ilmasta jopa -30C saakka.

"Vara"lämmitysjärjestelmän pitää siis tuottaa noin 12,5kW piikkiteho esim. -30C pakkasella, kun ILP on pois pelistä:
250W/K (johtumishäviöt) * 50K (ulko-sisä lämpötilaero). Tuon hoidan 2 varaavalla takalla sekä sähkölämmitteisellä lattialämmityksellä.

Elektra, Carmen kirjoitti:

Olen tässä päätymässä - alkukaavailuistani poiketen - kahteen erilliseen ILPiin. Tuohon telineeseen, sellaiseen omilla jaloilla seisovaan ja irti seinästä olevaan, päädyin pohdinnoissani myös.
3dB:n ero on nippanappa korvin kuultavissa, joten se ei muodostu ongelmaksi.

Ulkoyksikön pitämä älämölö ei kasva tehon lisääntyessä, mikä oli jopa mielenkiintoinen "löytö", kun tutkailin noita valmistajien ilmoittamia lukuja. Otan taas esimerkin tästä Panasonicista (kun aikaisemminkin käytin sitä esimerkkinä). Kummatkin siis invertterikoneita.

CU-PE12CKE (4100W), ulkoyksikön äänitaso 50dB
CU-3E23CBPG (8600W), ulkoyksikön äänitaso 49dB

"Huomioi myös että 2 invertteriohjattua käy 1/4 teholla kun 1 iso käy jo puoliteholla."
Jos vaikkapa lämmitykseen tarvittava teho on 4.1kW (jakaantuneena tasaisesti talossa), niin yksi iso ulkoyksikkö käy noin ½ teholla (yo. esimerkkikoneet). Myös pienemmät yksiköt käyvät ½ teholla kummatkin tuottaakseen saman lämpötehon.

Lue lisää

Tarkoitin sillä 50:llä 50 cm seinästä. Tällöin virtaus on vähintään riittävä kahdelle yksikölle, eikä lähellä oleva seinä tuo lisää ääntä. (vrt. laitat käden laitetuulettimen lähelle - ääni kasvaa)

Carmen: 3db:n lisäys tarkoittaa sitä että korvasi kuulee äänen kaksi (2x) kertaa kovempana.Mutta se mikä noista db-luvuista ei näy on isomman kompuran aiheuttama suurempi resonanssi, mutta se ei varmaan vaikuta kun rakennat maassa olevan telineen.

Olit oikeassa tuon (Myös pienemmät yksiköt käyvät ½ teholla kummatkin tuottaakseen saman lämpötehon.) asian kanssa. Minulle tuli asiassa oikosulku :-)

HOHOHO

Carmenille ja toiselle kirjoitti:

Tarkoitin sillä 50:llä 50 cm seinästä. Tällöin virtaus on vähintään riittävä kahdelle yksikölle, eikä lähellä oleva seinä tuo lisää ääntä. (vrt. laitat käden laitetuulettimen lähelle - ääni kasvaa)

Carmen: 3db:n lisäys tarkoittaa sitä että korvasi kuulee äänen kaksi (2x) kertaa kovempana.Mutta se mikä noista db-luvuista ei näy on isomman kompuran aiheuttama suurempi resonanssi, mutta se ei varmaan vaikuta kun rakennat maassa olevan telineen.

Olit oikeassa tuon (Myös pienemmät yksiköt käyvät ½ teholla kummatkin tuottaakseen saman lämpötehon.) asian kanssa. Minulle tuli asiassa oikosulku :-)

HOHOHO

Lue lisää

"3db:n lisäys tarkoittaa sitä että korvasi kuulee äänen kaksi (2x) kertaa kovempana."

3dB:n ero äänenvoimakkuudessa tarkoittaa tehon tuplaantumista, mutta ihmiskorva pystyy erottamaan juuri ja juuri tuon 3dB:n eron.

Elektra, Carmen kirjoitti:

"3db:n lisäys tarkoittaa sitä että korvasi kuulee äänen kaksi (2x) kertaa kovempana."

3dB:n ero äänenvoimakkuudessa tarkoittaa tehon tuplaantumista, mutta ihmiskorva pystyy erottamaan juuri ja juuri tuon 3dB:n eron.

Lue lisää

"Desibeliasteikon nollakohtana on nuoren ihmisen kuulokynnys, siis hiljaisin ääni, jonka terve ihmiskorva kykenee havaitsemaan. Siirryttäessä tästä ylöspäin äänenpainetaso kaksinkertaistuu jokaista kolmen desibelin nousua kohden. Näin esimerkiksi 83 desibelin äänenvoimakkuus on kaksi kertaa niin voimakas kuin 80 desibeliä."

3dB:tä vähemmän kirjoitti:

"Desibeliasteikon nollakohtana on nuoren ihmisen kuulokynnys, siis hiljaisin ääni, jonka terve ihmiskorva kykenee havaitsemaan. Siirryttäessä tästä ylöspäin äänenpainetaso kaksinkertaistuu jokaista kolmen desibelin nousua kohden. Näin esimerkiksi 83 desibelin äänenvoimakkuus on kaksi kertaa niin voimakas kuin 80 desibeliä."

Lue lisää

Tuo on aivan totta. Mennään tietenkin aiheesta sivuun, mutta kun tuota melutasoa tuossa pohdittiin kahden/yhden ulkoyksikön kannalta, niin ratkaisevaa on myös äänen taajuus. Esimerkiksi noin 2kHz:n taajuudella riittää 20dB hiljaisempi taso tuottamaan yhtä voimakkaan kuuloaistimuksen kuin 125Hz:n tai 8kHz taajuuksilla.

Äänen voimakkuuden kasvaminen 10 dB vastaa kuuloaistimuksessa äänekkyyden kaksinkertaistumista.

Mitä yritin aikaisemmin sanoa, oli se, että 3dB ero (saati 1dB) laitteiden tuottamasta äänen voimakkuudesta on tuskin kuultavissa ja siten merkityksetön. Enemmän päänvaivaa tuottaa resonoinnin vaikutus, mikä sekin jäänee pieneksi erillisen, maanvaraisen telineen johdosta.