Mielestäni on ollut "ok" jos poikaystäväni ja hänen entisensä ovat nähneet kavereina silloin tällöin. Nyt kuitenkin saman viikon aikana ovat lähetelleet useita sähköposteja, olleet urheilemassa yhdessä ja nyt poikaystäväni kertoi että kutsui eksän kylään luoksensa tällä viikolla(sentään kertoi tästä). He seurustelivat n. 2 vuotta ja me olemme seurustelleet nyt saman.
Miksi miehet pitävät yhteyttä ensiseen näin usein?
Luin poikaystävän luvalla muutaman sähköpostin, joita olivat kirjoitelleet. Jutut olivat lähinnä poikaystävän aloittamia vitsejä ja tosi pitkiä kirjeitä, tyttö oli vastannut samanlaisella huumorilla. Eli eivät he ainakaan suhdettaan tai muita ongelmia pura näissä tapaamisissa sentään.
Miksi miehet pitävät yhteyttä ensiseen näin usein?
Luin poikaystävän luvalla muutaman sähköpostin, joita olivat kirjoitelleet. Jutut olivat lähinnä poikaystävän aloittamia vitsejä ja tosi pitkiä kirjeitä, tyttö oli vastannut samanlaisella huumorilla. Eli eivät he ainakaan suhdettaan tai muita ongelmia pura näissä tapaamisissa sentään.
Vastaukset 39
Vanhimmat
En voi ymmärtää kuka nainen hyväksyy tuollaista paskaa? että mies saa alkaa seurustella exänsä kanssa uudelleen vaikka se on sun kaa?
Ei tosta mitään hyvää seuraa,ja sun mies on kirjoittanut 'PITKIä' kirjeitä sen entiselle muijalleko?
Onpa nainen tärkeä vielä miehen elämässä,kun pitää kutsua exä kylään kaiken päälle. joo jottet sä huomaa mitään..
Miehet ovat VARSINKIN sitten avoin tuollaisissa ex-nais asioissa kun niillä on jotakin salattavaa..
ja syyllisyyden tunnetta...
En ikinä hyväksyisi tuollaista paska hommaa, koska exät on 'EXIT" >>>>
( englannixi = ulos,pois!! lopullisesti!
Eri juttu sitten jos heillä on lapsia mutta,ei tästä nyt ole kyse. Ei sen muijan tarvitse tulla mun kotia syömään,tai mennä harrastaa mun miehen kanssa jotakin urheilua tai lähettää 'pitkiä' kirjeitä exälleen prkle! miksi sun miehellä on vielä tarvetta olla exänsä kanssa yhteydessä?
sillä on varmaan nytkin niiiiin iloinen mieli ja on niin hyvällä tuulella ,eikö vain?
Et taida riittää tolle sun miehelle sitten jos sillä on vielä tarvetta olla exänsä kanssa yhteydessä!
aika erikoista..mä vähän luulen,että poikaystäväsi ja hänen eksänsä vielä välittävät toisistaan. tarkoitan sitä,että vaikka heillä ei parisuhde onnistunukkaan mutta haluavat olla ystäviä ja eivätkä halua menettää toisiaan. näin mä sen ainakin aattelisin..mutta jos sua asia vaivaa niin voithan kysyä suoraan asiaa poikaystävältäsi,et miten on välitätkö entisestä ja millä lailla??ja hei jaksamista.
...ns loppuunkäsitelty ennenkuin sinä tulit kuvoihin? Vai jäikö se jotenkin kesken, se käsittely. Erosivatko liian "hepposin perustein"? Ja vaikka poikaystäväsi puolelta ei mitään sen kummempia tunteita exää kohtaa olisikaan (mitä kyllä epäilen, ikävä kyllä) niin entäs tällä naisella? Antaako poikaystäväsi turhia toiveita hänelle, vaikka tahtomattaan? Jos näin on, niin siitäkään ei mitään mukavaa seuraa.
Niin, vastaan nyt tähän samassa viestissä kaikkiin edellisiin.
Eli tosiaan me alettiin seurustella yli 2 vuotta heidän eron jälkeen mutta he olivat koko 2 vuotta enemmän tai vähemmän "yhdessä" vielä eron aikana. Molemmat tosiaan välittävät toisistaan mutta tuntuu että tämä eksä on se joka luontevammin ottaa minutkin aina huomioon ja poikaystäväni ainakin alussa "salaili" seurusteluamme. Eksä on ystävällinen ja normaalia mua kohtaan kuin vain voi olla eli en usko että hän on kovinkaan "kiinni". Eksä ei kuitenkaan nyt (kai?) seurustele eli sen puolesta poikaystäväni on mielestäni tässä enemmän "syyllinen" sillä hän seurustelee ja silti pitää aktiivisesti yhteyttä. Emme tosiaan asu yhdessä joten jos eksä tulee kylään, niin ei se tule MINUN kotiini. Tietääkseni ei ole ollut kuitenkaan kylässä seurustelumme aikana aikaisemmin.
Mutta tosiaan: MITÄ MIELTÄ MIEHET OVAT: MIKSI PIDÄTE EKSÄÄN YHTEYTTÄ?
Itse pidän/pidin yhteyttä ex-naisystävääni vaikka seurustelin, mutta en tunteiden takia taikka seksin.
Mutta sittenkun seurustelu loppu niin homma oli eri :\ eli jos olisin sinä niin juttelisin mieheni kanssa siitä, koska se näyttää sinua vaivaan suuresti.
-Mies
Ettei suhde taida olla loppuun käsitelty. En usko että suhde exään voi koskaan olla täysin platoninen, sillä onhan joskus seurustelleella parilla yhteinen, erittäin läheinen historia.
Aika kultaa muistot, ja niitä on jälkikäteen ihana exän kansa muistella. Niimpä sitä entisestä saattaa tulla omaa seurustelukumppaniakin läheisempi, joka tietysti on väärin, mutta niin käy helposti.
Omalla kohdallani niin kävi.
Seurustelin, ja exäni seurusteli. Me jatkoimme "kavereina" ja käytiin puolin ja toisin kylässä pariskuntina.
Kahdenkeskiset hetket kuitenkin toivat ääretöntä läheisyydentunnetta, ja nosti kaikki vanhat ihanat asiat pintaan. Pariskuntina näkeminen loppu, ja yritimme lopullista irti-ottoa toisistamme, siinä onnistumatta.
Lopulta meidän molempien kumppanit virheellisesti luulivat meidän kaverisuhdettamme platoniseksi, muttei se sitä koskaan ollut. Eikä tule olemaan.
En tarkoita että jokaisessa tapauksessa mukaan olisi tultava, tai väistämättä tulisi mukaan seksi, mutta henkistä pettämistä se on jokatapauksessa. Nykyään en enää edes harkitse exien kanssa kaveruutta, koska en halua enää tuhota hänen, enkä omaa uutta suhdettani. Rakkaus joka on ollut, ei ole kuollut eikä tule kuolemaan vaan päinvastoin lämpenee "muka ystävyydessä".
Pelkään minäkin. Samassa tilanteessa olen kuin aloittaja.
Pitäisin yhteyttä joko siksi, että haluaisin exältäni seksiä tai pitääkseni lämpöä yllä, jos vaikka nykyinen suhde sattuisi kusahtamaan. Tai yksinkertaisesti siksi, jos vielä rakastaisin exääni (mutten "voisi" sitä jostain syystä kertoa...).
Niin tai näin, en kyllä todellakaan kertoisi yhteydenpidosta nykyiselleni - ellei tämä ex tosiaan olisi hyvä ystävä, jonka kanssa olisin joskus "vahingossa" seurustellut.
"Ettei suhde taida olla loppuun käsitelty."
Eihän pitkä suhde ole koskaan loppuun käsitelty. Omasta erostani seitsenvuotisesta suhteesta on aikaa jo vaikka kuinka, mutta tunnen edelleen suurta luottamusta ja lämpöä eksääni kohtaan. Hän on myös auttanut minua taloudellisesti, vaikka olen jo naimisissakin.
Voin häpeilemättä ja rehellisesti myöntää, että rakastan eksääni edelleen, vaikka suhteemme päättyikin pitkän harkinnan jälkeen ja päätös on osoittautunut oikeaksi.
Syvien ihmissuhteiden luominen on hyvin työlästä, epävarmaa ja hidasta ja jos sellaisen onnistuu rakentamaan, niin ei minulla ainakaan ole varaa heittää koko ihmistä menemään, vaikka suhde katkeaisikin. Eihän eksiä voi kohdella kuin esineitä tai välineitä, jotka voi heivat yli laidan suhteen katketessa, vaan he pysyvät edelleen ihmisinä, jotka ovat tuttuja ja joita voi tukea ja rakastaa ja joilta saa tukea ja rakkautta.
Täällä on kyseenalaistettu se, onko aikaisempi suhde ollut loppuun käsitelty, koska tapailuun on vielä halua. Minä olen sitä mieltä, että jos eksää ei pysty tapaamaan ja rakastamaan häntä uudella tavalla ja sitoutumaan häneen uudella tavalla, niin juuri silloin suhde on jäänyt käsittelemättä.
Me olemme tunnustaneet toisillemme, että yritimme, mutta emme sopineet parisuhteeseen, mutta eihän koko ystävyyttä, luottamusta, tuttuutta ja turvallisuutta tarvitse viskata pois.
Hei Nykyinen!
Olen kuvailemasi exän tapainen exä, ilman niitä pitkiä kirjeitä.
Meillä on ollut myös vähän samoja ongelmia exäni kanssa suhteessa hänen uuteen tyttöystävään (eivät asu yhdessä). Ei ole siis ihan onnellinen kun ystäviä edelleen olemme, kaikki menee hyvin niin pitkään kunhan hänen ei tarvitse minua nähdä. Pidämme (ehkä rakastammekin tavallamme) toisistamme edelleen, vaikka erosta on jo yli viisi vuotta aikaa. Pidämme yhteyttä, joskus ohi mennen nähdään (ei pitkiä kyläilyjä kun olemme "niin paljon" muutenkin tekemisissä), pidän hänen vanhempiin yhteyttä, kuten he minuun. Exäni on myös yhteydessä vanhempiini.
Olemme vain yksinkertaisesti niin hyviä ystäviä. On asioita (liittyvät historiaamme) jotka haluan hänelle kertoa, joskus tarvitsen häneltä myös apua. Hän voi luottaa minuun 100%, jos on joku ongelma tai asia vaivaa, hän voi sitä kysyä minulta.
Olen hyvin onnellinen että hän on löytänyt uuden tyttöystävän, ja olen aivan varma että hän on tosissaan tuon parisuhteen suhteen.
Se että ei seurustele, ei saa tarkoittaa sitä että joku hyvä ihminen täytyisi elämästään karkoittaa. Se olisi sääli, ihaniiin ihmisiin tutustuu kuitenkin niin harvoin, ystävyys on kullan arvoinen asia.
Ymmärrän tavallaan kantasi mutta minun tapauksessa siis ongelma ei ole eksä vaan poikaystäväni.
Minä siis näen tätä eksää myös jonkin verran ja jopa tulemme toimeen keskenämme, välillämme ei ole kaunoja joten sillä tavalla hyvinkin erilainen tilanne. Haluaisinkin nyt vain selvittää miehistä näkökulmaa tällaiseen tilanteeseen.
Myös minun miehelläni on exä joka tuntuu olevan todella tärkeä miehelleni. Me asumme yhdessä ja ainakin kerran on tämä exä käynyt meillä kylässä ja ovat jonkun elokuvan katsoneet. Jälkeenpäin mies kertoi. Se ei tunnu hyvältä minusta. Nyt vasta kolmen vuoden seurustelun jälkeen olen kunnolla tavannut tämän exän yhdessä mieheni kanssa. Tapaaminen sujui ihan mukavasti eikä kenenkään tarvinnut olla vaivaantunut.
Minä toivon, että tästä lähin mieheni, minä ja hänen exänsä voisimme tavata yhdessä. Toisin sanoen: Jos kuulen vielä yhdenkin kerran että nuo kaksi ovat tapailleet ilman minua kahdestaan kertomatta etukäteen minulle syytä ja ylipäätään sitä, että tapaavat, niin minä lähden.
Ystävyys on ok, mutta että varatulla ihmisellä on toista sukupuolta oleva niin hyvä ystävä, että sitä pitää tavata ilman vaimoa/miestä, on epäilyttävää. Vaikka siihen ei mitään seksuaalista liittyisikään. Se syö luottamusta suhteesta.
Tosiaan minäkin haluaisin kuulla rehellisen vastauksen siihen, miksi miehet tekevät nykyisilleen näin. Eivätkö miehet todellakaan tajua, mitä se tekee suhteelle? Vai eivätkö oikeasti välitä nykyisestään yhtä paljoa kuin exästä?
...olen seurusteleva mies ja exän kanssa tekemisissä. Meilläkin taitaa olla niin että minä olen enemmän se yhteydenottaja! Se miksi exä on kaveri ja se miksi haluan olla hänen kanssaan tekemisissä vaikken nykyisestä erota haluakaan, on valitettavasti jäljellä oleva rakkaus. Nykyisen kannalta valitettavasti siis.
On sääli että exäni kanssa suhde aikanaan loppu mut se oli välttämättömyys. Niin eri planeetoilta oltiin. Tai sit liian samoilta...Ehkä paremminkin niin.
Nykysestä en missään nimessä haluu erota, hän on hyvä kumppani ja rakastan häntäkin tavallani. Exä vaan on jotain...jotain mitä en ikimaailmassa halua lopullisesti menettää. Emme ole eron jälkeen seksiä harrastanee (exä ei kai halua) mutta... Rakas hän on. Liian.
Niin ja seurusteletko sinä? Olisi mielenkiintoista tietää, tuntuu että olet ylpeä siitä millaisen aseman olet saavuttanut exäsi ja hänen perheensä silmissä. Vaikka oletkin onnellinen exäsi puolesta niin voitko olla tunkematta väliin? Tietääkö nykyinen kumppani kuinka onnellinen olet heidän puolestaan vai muistitko kertoa sen vain exällesi osoittaaksesi miten täydellinen nainen olet vielä näidenkin vuosien jälkeen ja kuinka hän vielä joskus katuu, että teidän suhteenne päättyi?
Kirjoitat paljon tunteista exääsi ja hänen perhettään kohtaan, mutta mitä tunteita sinulla on nykyistä kumppania kohtaan vai oletko sulkenut hänet pois täydellisestä rakkaus/ystävyyssuhteestasi jopa ajatustasolla?
Miksi seurustella kun rakastaa vielä toista? Olet todella typerä mies ja tulet sen vielä tajuamaan. Hyi hitto, minä en ikinä seurustelisi miehen kanssa, joka jumaloi exäänsä tuolla tavoin!
vaan moniko nykyinen tietää kumppaninsa todelliset tunteet ?!?
Ei nykyiselle kerrota että "Joo kuule exää(kin) rakastan"
Siinä ollaan muka-platonisesti yhdessä exän kanssa ja leikitään niitä frendejä.
Sitä se on !
Kukaan ex EI OLE KAVERI vaikka kaikki merkit toisin väittäisivätkin !
ihan yhdeltä mun miehen eksältä, inhoan sitä ämmää. Olet siis just näitä naisia jolla ei ole omaa uutta elämää ja roikkuvat sitten entisissään väkipakolla. Onneksi olkoon, hyvin menee:) Itse yritän vältellä tätä miehen entistä miten ikinä vaan voin, mutta jos vaihtoehdot ovat että mieheni tapaisi hänet ilman minua tai että minunkin on tavattava tämä nainen, valitsen jälkimmäisen. Silloin käyttäydyn kuin häntä ei olisikaan, en puhu hänelle, ehkä kommentoin jotain hänen sanomaansa typeryyttä mutta en muuta. Mieheni ei saa tapailla häntä selkäni takana.
Onko tullut mieleen että mies voi varmasti luottaa 100-prosenttisesti myös nykyiseensä, eikä tarvitse sinua enää. Minä ainakin pidän huolen siitä ettei mieheni ja ex muistele yhteistä historiaansa kun tapaavat, se olisi ällöä ja kiusallista kaikille.
Oletko kertonut tyttöystävälle motiiveistasi? Tietääkö hän että olet onnellinen heidän puolestaan? Varmaan hänen olisi helpompi suhtautua sinuun jos kuulisi suoraan sinulta miksi olette edelleen ystäviä.
Hei!
En seurustele tällä hetkellä. Joo, ja olen ylpeä siitä että olen erosta huolimatta pystynyt säilyttämään ystävyyden exääni. Ilman muuta.
Ja asemasta nyt en tiedä mitään, hänen enkä hänen vanhempiensa silmissään. En siis ole ex-miniä joka koputtelee ovelle yht´äkkiä ja tuo piirakkaa mukanaan.
Ja yritän todellakin olla tunkematta väliin, sillä tämä exäni nykyinen on erittäin epävarma itsestään, parisuhteestaan (saattaisi kokea minut uhkana). Johtuen aiemmista suhteistaan. Liikaa ikävää painolastia harteilla.
Kun tiedän että exä on tyttöystävänsä kanssa, en ota yhteyttä ellei ole ihan pakko. Saattaa mennä siis useampi viikko ettei minulla ole mitään asiaa hänelle (tai hänellä minulle).
En tiedä tietääkö nykyinen kuinka tyytyväinen olen että he kaksi ovat löytäneet toisensa, toivon niin. Olen halunnut tavata tätä nykyistä (on ollut sellaisia tilanteita missä se olisi ollut fiksua), mutta hän ei ole vielä suostunut. Ei täysin vastaakaan kyllä ole. Silloin jos tapaisimme, voisin näyttää ja kertoa kuinka onnellinen olen heidän puolestaan, ja hänen ei tarvitsisi kuvitella minusta mitään ikävää.
En usko että exäni katuu eroamme ;-)
Ja toivon että löytäisin miehen, ja saisin parisuhteen. Tietysti. Ja exäkin toivoo, ei tarvitsisi sitten porailla hyllyjä paikoilleen... :)
Mietin tuossa vastauksesi perusteella, että aika paljon tunnut/luulet tietäväsi hänen nykyisestään ilman, että olet koskaan edes tavannut häntä. Kaikki perustuu siis siihen, mitä exäsi on kertonut?
Eli tämä teidän "ystävyyssuhteenne" on teidän kahden itsekäs kauppa, johon nykyisellä ei ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa, paitsi kieltäytyä tapaamasta sinua ja sitä kautta tukemasta ihanaa suhdettanne. Ei siinä menneet painolastit taida vaikuttaa, jos näkee rivien välistä missä mennään. Loppupeleissä siis tämä suhde exääsi perustuu omiin mielihaluihisi ja hänen. Nykyinen on jätetty ulos jopa niin, ettei pidetä yhteyttä kun on hän on paikalla, vaikka hänellä todellakin olisi oikeus siitä tietää! Tökeröä toimintaa siis myös sinun exältäsi, ettei ole tuon vertaa rehellinen naiselleen vaan yrittää pitää sinua lähellään ja sinähän tottakai nautit siitä.
Olet nähnyt näitä juttuja paljon elämäni aikana, suurin osa niistä suhteista ovat päätyneet eroon kun hädin tuskin äidin rinnasta vieroitetut pojan reppanat pitävät kynsin ja hampain kiinni jokaisesta tissiparista, joita elämässään saa kopeloida ilman mitään asioiden asettamista tärkeysjärjestykseen ja vastuun ottamista parisuhteistaan. Ja te "tissiparit" olette siinä oivia kumppaneita. Toivottavasti saat tulevaisuudessa pönkitettyä itseäsi oman miehen kautta, ettei tarvitse enää exän huomion hakuun tyytyä.
"Nykyinen on jätetty ulos jopa niin, ettei pidetä yhteyttä kun on hän on paikalla, vaikka hänellä todellakin olisi oikeus siitä tietää!"
- No siis ihan sen takia en soittele jotain asiaa jonka voi myöhemminkin selvittää, etten häiritsisi heitä, kumpaakin. Toki siis viestitellään tilanteesta riippumatta jos niin on aivan pakko.
"Toivottavasti saat tulevaisuudessa pönkitettyä itseäsi oman miehen kautta, ettei tarvitse enää exän huomion hakuun tyytyä."
- Selittäisitkö minulle (kun olen niin tyhmä "tissipari" etten ymmärrä) millä tavalla minä pönkitän itseäni sillä että olen ystävä exäni kanssa? En usko että pönkitän yhtään enemmän itsetuntoani kenenkään muunkaan ystäväni kautta, ovat he sitten naisia taikka miehiä.
Se ettei tämä nykyinen ole minua halunnut tavata (vielä), ei tarkoita sitä etteikö "jonkin sorttista" yhteydenpitoa myös meidän välillä olisi. Toki vain exäni kautta. Ja melkein kaikki "tapaamiset" ym. tapahtuu vain ja ainoastaan tuon nykyisen suostumuksella, ja niin että hän niistä tietää. Näin ainkin uskon kun exältäni olen asiasta kysynyt.
Miksi pitää soitella jostain asioista, "hyllyjen laitoista" ym. exälle? Etkö tunne muita miehiä? Kummallista sanoa, että en soita ellei ole pakko.
Lue siteerauksesi exästäsi, jossa te vieläkin rakastatte tavallanne toisianne jne. ja mieti uudestaan, miten mahdollisesti pönkität itseäsi hänen kauttaan. Mielestäni et ole päästänyt irti, varsinkaan kun nykyinen ei pidä siitä, että olette tekemisissä. Mutta sinähän saat mitä haluat, eikö totta?
Melkoisia olettamuksia teit exäsi nykyisestä exän puheiden perusteella, kannattaa miettiä että toisella on huono itsetunto ja epävarmuus suhteesta vasta kun nykyinen itse sinulle niin sanoo. Lasilinnoja ovat miesten jutut exilleen, eihän asioita koskaan kerrota niin kuin ne oikeasti on. Ja oikeastaan, oletko miettinyt mikä exäsi motiivi on pitää sinuun niin kovasti yhteyttä? Ehkä olet ystävä jolle tilittää suhteen ongelmia jatkossa sen sijaan, että pohtisi niitä nykyisen elämänkumppanin kanssa tai sitten hyvä seksivara jossakin vaiheessa.
En usko että nykyisesi suhde tulee onnistumaan, ainakaan helpolla ja loppupeleissä sinä tulet olemaan yksi syy siihen. Et ehkä myönnä sitä vielä, mutta jos jonkun miehen exä aiheuttaa läsnäolollaan jatkuvaa kahnausta parisuhteessa, ei sillä ole koskaan terveitä mahdollisuuksia rakentaa luottamusta ja onnea. Aina on se yksi nainen tai mies siellä taustalla aiheuttamassa toiselle epävarmuutta ja mielipahaa. Hän ei kiellä yhteydenpitoa kokonaan väliltänne, koska ei halua olla "bich" ja tietää, että mies tod.näk. valitsisi sinut. Siinä onkin mukava odotella tulevaisuutta. Tunnut kovin ymmärtävän kaiken hyvän ja kivan päälle, ymmärrätkö kuitenkaan mitä siellä nykyisen sisimmässä myllertää? Et, koska et halua ajatellakaan sitä asiaa. Elämäsi on täydellistä, kun saat pitää exäsi ikuisesti lähelläsi tavalla tai toisella.
Oletko aivan varma, että olet yli siitä suhteesta? Varmasti vakuutat, että olet, mutta mikäli niin on, pystyt silloin elämään myös ilman exääsi. Exä ei ole bestis, hän on ihminen jonka kanssa kerran rakennettiin haaveita yhteisestä tulevaisuudesta ja rakasteltiin, ystävien kanssa niin ei yleensä tehdä. Siinä on suuri ero elinikäisten ystävien ja exä-ystävyyden kanssa. Kyllä ne vanhat jutut tulee siellä aina roihuamaan eivätkä sammu, koska sille ei anneta mahdollisuutta jatkuvalla yhteydenpidolla. Samalla siinä tehdään hallaa uusille yrityksille rakentaa tulevaisuutta jonkun uuden kanssa. Jossakin se kupla poksahtaa, kun on niin mukavaa yhdessä exän kanssa, ei ole sitä riitelyä kuten ennen. Siinäpä pitääkin palata siihen pisteeseen, mistä exäksi päädyttiin, eli mistä syistä, ennen kuin ollaan verestämässä vanhoja muistoja housut kintuissa.
En soittele exälle "hyllyjen laitosta", jos tarve hyllyjen poraamista vaatii, voin sen sanoa silloin kun nähdään. Joo, enkä tunne ketään muuta miestä (lähelläkään asuinpaikkakuntaani) joka voisi minua auttaa ns. miesten töissä.
No, on olemassa tietty syy siihen miksi olemme tekemisissä exäni kanssa "niinkin paljon", mutta jos exäni sanoisi minulle että hänen suhteensa olisi vaarassa minun takia, ja haluaa ettemme ole missään tekemisissä enään toistemme kanssa, tottakai siihen suostuisin! Se harmittaisi aivan kamalasti kuitenkin, toivon etten menetä tätä hyvää ystävää. Toisaalta, se voisi olla helppoakin, eihän exäni sitten mikään ystäväni enään olisikaan, jos noin haluaisi.
Ja en valitettavasti saa mitä haluan, ja se mitä haluan ei ole kyllä exä. Se tie on kuljettu.
Ja ei, ei exä tilittele suhteensa ongelmia minulle, senpä(?) takia uskonkin heidän suhteensa olevan hyvällä pohjalla ja muutenkin hyvä. En ole kuullut yhtään valitusta ;-) Eikä hän liioin kehukaan suhdetta, mitä turhaan?
Ja seksiä meillä ei ole ollut yli seitsemään vuoteen, se loppui aikapäiviä ennen kuin meidän parisuhde. Eli sitä on sinunkaan ihan turha maalailla.
Ilmeisesti sinulla itselläsi on vain huonoja kokemuksia existä, se on valitettavaa. Minä kun olen jo lapsesta saakka kasvanut siihen että ero jostakin ihmisestä ei katkaise sitä ystävyyttä mitä on ollut. Omat vanhempani ovat erittäin hyviä esimerkkejä, erosta yli 20 vuotta aikaa, ja vieläkin on hyvät välit. Ja ei, ei sitä seksiä ole ollut siinäkään ystävyyssuhteessa eron jälkeen.
Taitaa riippua ihan ajattelutavasta, kokemuksista ja kasvatuksesta kuinka näihin exiin suhtaudutaan, olen mielestäni erittäin onnellisessa asemassa kun minut on opetettu siihen että ero ei tarkoita vihaa, katkeruutta tai uhkaa (välttämättä). Se on vain ratkaisu joka parantaa molempien osapuolten elämää.
oletko ajatellut että sinä voisit olla se aikuinen, hyvä ihminen joka lopettaa heti toisten parisuhteen häiritsemisen. Olen itse vastaavassa tilanteessa nykyisenä, ja tiedän miltä ex-miehen nykyisestä tuntuu. Olen täysin hänen puolellaan, toisin kuin sinä, joka ajattelet VAIN itseäsi. Tekstistäsi huomaa selvästi että haluat vain pysyä itse tyytyväisenä ja pitää exäsi talutushihnassa koko lopun elämäsi. SINULLE tämä on loistava ratkaisu, mutta usko pois, nykyinen kärsii, exäsi kärsii, ja heidän parisuhteensa on tuhoon tuomittu jos et päästä irti. Jos heidän suhteensa jatkuu tarpeeksi pitkään kaikesta huolimatta, (epäilen, tuskin jatkuu...)menetät "ihanan ystävän" jossain vaiheessa varmasti. Viimeistään siinä vaiheessa kun he perustavat perheen. Mahtaa tuntua pahalta sitten kun olet silloinkin luultavasti tuollainen katkera vanhapiika jonka elämän ainoa suhde tämä mies oli (ilmeisesti kun et muita miehiä edes tunne, ei ole siis muita eksiäkään?) Voi säälitys sinua, opettele itte laittaan hyllyt seinään, saamaton(!) EKSÄ, tai tutustu muihin miehiin ja jätä entisesi parisuhde rauhaan!
Vastatakseni edelliseen vastaukseen, niin kieltämättä on ollut yksi roikkuja nykyisen perässä, oli kyllä niin paras kaveri, mutta valitettavasti ei auttanut tippaakaan meidän suhteemme eteenpäin menemistä. Minun pyynnöstäni siitä "kaveruudesta" tuli loppu. Hän oli juuri sellainen, että soitteli aina kun tarvitsi jotakin jne. Minuun ei tosin koskaan halunnut tutustua, kunhan oli parasta kaveria nykyiseni kanssa. Sen välirikon jälkeen meidän suhteemme onkin ottanut huimia askelia eteenpäin, eikä nykyinen mieheni ole edes kiinnostunut enää exänsä tekemisistä. En ajattele, että se oli huono kokemus, mutta TIEDÄN TASAN TARKKAAN MILTÄ TUNTUU OLLA SE NYKYINEN, jonka miehen exälle ei mene millään perille, että uusi suhde on tärkeämpi.
Sen kyllä huomaa, että muita miehiä ei näemmä tunneta. Sillä exästä on kai tullut niin ylitsepursuavan tärkeä tälle naikkoselle, joka tässä minulle on vastaillut. Valitettavasti jopa siinä määrin, että ei katsota enää kuin omia mielitekoja ja omaa napaa. Vieläpä kysyisin, että mistä olettamukset nykyisen epäluottamuksesta suhdetta kohtaan tulee, jos exä ei mitään ole puhunut koko suhteen hyvistä ja huonoista puolista?!!Koko kuva koko tilanteesta tuntuisi olevan harhaa, ei ripettäkään totuudesta, ei väliäkään siitä, mitä nykyinen ajattelee/tuntee!
Nimimerkille "voi ei", olisin ehkä kevyemmällä kielellä, mutta kuitenkin kirjoittanut samantapaista, itsekästä on minusta koko meininki.
Ymmärrän että kokemuksesi takia ajattelet tuolla tavoin, mutta ymmärräthän sinäkin että kaikki exät eivät ole samanlaisia, tai ne miehet jotka yhteyttä pitävät exäänsä eron jälkeenkin?
Kysymys
Jos exälläni ei olisi tällä hetkellä uutta tyttöystävää, niin olisiko meidän ystävyys silloin sinun mielestäsi sopivaa?
Erostamme on jo todellakin niin pitkä aika, tässä olemme molemmat ehtineet seurustella jo useamman kanssa, olemme seurustelleet yhtäaikaa, olemme olleet yhtäaikaa sinkkuja, ystävyys on säilynyt siitä huolimatta. Vai pitäisikö ystävyys laittaa poikki aina silloin jos joku sitä ei pystyisi hyväksymään?
Teroitan vielä sitä seikkaa että jos exäni pyytää ettemme olisi tekemisissä, en tietenkään sitä vastustaisi.
Ja en siis viestittele exälle "aina kun tarvitsen jotain", vaan ihan satunnaisesti. Seitsemän vuoden aikana on käynyt ehkä kolmesti "poraamaasa", seurústeli tai ei sillä hetkellä.
Minä olen tähän naiseen aina (vuoden verran ovat seurustelleet) halunnut tustustua, ja nykyinen ei ole välttämättä asiaa vastaan, mutta jännittää tilannetta. (esim. puhun puhelimessa exän kanssa, nykyinen kuulee puhelun, exä kysyy nykyisen mielipidettä, ja kertoo minulle vastauksen saman tein puhelimessa), ja kyllä tämä nykyinen toivottaa minulle hyvät joulut, ym. ei ole tehnyt ainakaan minulle selväksi ettei halua olla millään tavalla tekemisissä kanssani.
Kyllä minä niitä muita miehiä tunnen ;-), mutta kuten koko ystäväpiirissäni joku osaa jotain, toinen paremmin jotain muuta. Apua saa siltä joka sen parhaiten taitaa.
Olen tekemisissä myös monen muun exän kanssa, mutta vähemmän. Pari niistä jopa ovatkin tällaisia tapauksia että ei tarvitsisi kuin sormia napsauttaa niin jotain tapahtuisi. Mutta hekään eivät minua kiinnosta, enkä millään tavalla ole heitä halunnut rohkaista (johtaa väärään suuntaan vahingossa), eli en itse ota heihin yhteyttä. Mutta kun tämän tietyn exän kanssa kaikki on helpompaa; tiedän ettei hän halua minua, en siis lähettele vahingossa vääriä singaaleja.
Exäni kertoi nykyisestä siinä vaiheessa kun olivat vasta tutustumisvaiheessa, eivät vielä seurustelleet. Olemme aina eron jälkeen (myös suhteessamme)näistä asioista avoimesti keskustelleet ja toisiltamme kysyneet neuvoa jos joku asia vaivaa. Exä mm. epäili nykyisen suhteen kestävyyttä muutaman seikan takia (naisen puolelta), mutta kannustin häntä jatkamaan, olemaan avoimin mielin ja enakkoluuloton. Siinä vaiheessa puhuttiin näistä suhteen alkuajan "ongelmista", ja tuli esille kuinka pahasti tätä naista oli kohdeltu, ym.
Sen jälkeen emme ole puhuneet suoranaisesti siitä kuinka heillä menee, olen ehkä heittänyt ilmaan vinkkejä kuinka naista (jota exäni selvästikin rakastaa) voisi kohdella (extraa).
Ja jos tämä nykyinen pelkää menettävänsä poikaystävänsä minulle, niin hän pelkää silloin ihan joka naista, jokainen nainen on mahdollinen uhka...
En osaa tohon enää muuta sanoo kun että säälin itsekkään exä-neidin entisen äijän nykyistä naista, hän tuskin ansaitsee tuollaista kohtelua neidiltä ja mieheltään.
Kukaan ei ole samanlainen kuin toinen, ihmiset ovat yksilöitä, tottakai minä sen ymmärrän!
Ne on hyvin harvoja suhteita, joissa exään pystytään pitämään yhteyttä niin, ettei koskaan enää tule mukaan kuvioon seksiä jne. Niin se vain on. Vielä harvemmassa on ne suhteet, joissa kumppanit eivät tavalla tai toisella kärsi näistä exä-ystävyyksistä, vaikka he eivät sitä edes ääneen lausuisi. Tässä on nyt sinun kohdallasi kyse siitä, että exäsi nykyinen ei ole mielellään mukana tässä touhussanne. (Se on tullut jo selväksi) joten lopeta se oman navan tuijottaminen.
Kysymykseesi vastaus, mitä tekemistä nykyisellä tilanteellasi on tekemistä sen kanssa jos exäsi ei seurustelisi? Kun hän kerta seurustelee!
Niin, pitääkö ystävyys panna poikki oman seurustelukumppanin takia, jos tämä ei hyväksy. Mielestäni pitää, koska sinun ei tulisi olla etusijalla vaan sen nykyisen. Get the point? Se ei tarkoita sitä, etteikö toiselle saa enää moikata tai vaihtaa kuulumisia, mutta ei tarvitse jatkuvaa yhteyttä kyllä silloin pitää, jos joku kerta siitä touhusta kärsii.
Nimenomaan, exäsi ei tod.näk. koskaan tule sitä pyytämään, että ette olisi tekemisissä, mutta tässäpä tulee ilmi se "tissipari"-ilmiö, josta niin kovin nokkiisi ja henk.kohtaisesti otit.
No jos ei exä ole halunnut sinua vielä tavata, eikä halua tietää siitä mikäli toisianne näette, niin eikös se kerro jo aika paljon siitä, mitä hän suhteestanne ajattelee? Jos joku ihminen ei minua haluaisi tavata, eikä pitäisi siitä, että tapailen hänen nykyistään silloin tällöin, niin kyllä sen verran kunnioitusta löytyisi, että antaisin olla. Eikö se ole ihan selvä merkki, että jollakin ei ole kiinnostusta tutustua sinuun tai päästää elämäänsä? Jos kyseessä ei olisi exäsi nykyinen vaan joku muu vieras ihminen, et edes tekisi mitään olettamuksia epävarmuudesta tai huonosta itsetunnosta, vaan tajuaisit kyllä, ettei kiinnostusta sinuun tutustumiseen löydy. Mikä oikeuttaa sinua sitten tekemään hänestä olettamuksia (vieraasta ihmisestä sinulle) jos exäsi ei kerta puhu hänestä sinulle? Vain sekö, että oikeutat itsesi exäsi elämään, koska tunsit hänet ennen tätä naista? Ja koska exäsi ei laita vastaan? hohhoijaa
Ja aikaisemmin kyllä minusta kirjoitit, että et tunne muita miehiä? Luinko muka niin väärin?
Ei jokainen nainen maailmassa ole uhka hänelle, sinä olet, koska olet miestä liian lähellä. Typerää kyllä kysyä exältä, voiko jonkun kanssa olla. Mitä se sinulle kuuluu? Ihmettelen kyllä. Korkeintaan voisit tietää iän ja nimen, sekä mitä tekee työkseen ja että ollaanko aikeissa mennä naimisiin jne. Kaikki muut murheet parisuhteesta on selvitettävä oman kumppanin kanssa, muutoin se kostautuu vuosien varrella. Ellei sitten käytä jotakin ulkopuolista neutraalia henkilöä, joka ei tunne kumpaakaan erityisemmin. Parisuhteen täytyy antaa hengittää ja kasvaa ilman, että siinä on joku exä jakelemassa arvokkaita neuvojaan. Mutta näemmä exäsi on täysin kiinni sinussa ja sinä hänessä, lie vaikeaa enää yhdenkään suhteenne onnistua täysin. Toivon mukaan näin ei kuitenkaan ole.
se on kuitenkin pakko sanoa, että mielestäni on äärimmäisen kieroutunutta ja väärin antaa exälle "vinkkejä kuinka nykyistä naista voisi kohdella (extraa)". Minä ainakin oksentaisin jos saisin tietää jonkun mieheni eksän puhuvan hänelle tällaisia asioita. Enkä jäisi kyllä moista menoa katselemaan. Täytyyhän sinunkin ymmärtää, että kyseessä on heidän suhteensa ja se miten mies uutta naistaan kohtelee, ei todellakaan kuulu sinulle! Et myöskään tunne kyseistä naista, etkä voi tietää mistä hän pitää, ja mistä ehkä ei pidä. Haluat selvästi kontrolloida exäsi uutta suhdetta tällä "kaikkitietävän neuvonantajan" roolilla. Pidäpä vaikka tästä lähtien "vinkkisi" omana tietonasi, ja heittele niitä ilmaan sitten omassa parisuhteessasi jos sellaiseen ikinä kykenet. (Tunnut olevan niin eksässä kiinni että epäilen...)
En jaksanut edes lukea kuin muutaman ensimmäisen vastauksen kun alko jo pistään vihaksi. Mä en voi käsittää miksi jotkut ajattelee niin mustavalkoisesti ettei tyttö ja poika voi olla vaan ystäviä. Minulla on huomattavasti enemmän poika- kuin tyttöystäviä, suurin osa existä lukeutuu myös tähän piiriin. Minulla ei ole kertaakaan ollut exien kanssa mitään sutinaa jälkikäteen kyse on vaan ihmisestä joka on tärkeä, hyvä YSTÄVÄ. Miksi pitäisi polttaa siltoja takanaan? Jos parisuhde ei aikoinaan toiminut mutta ystävyys toimii on minusta kohtuutonta nykyisten ruveta naputtamaan että valitse minut tai ex. Olet jo urkkinut sähköpostit, heillä ei siis mitään vispilänkauppaa selkäsi takana. Nielkää epävarmuutenne ja tutustukaa exiin, ne voi kuule olla ihan hyviä tyyppejä joista voit saada itsellesikin ystävän.
Kirjoitustyylistäsi päätellen olet vielä kovin nuori !
Aloittajan kohdalla tuskin on kyseessä mikään teinirakkaus, joten vertaaminen tälläisiin muutaman kuukauden "seukkaamisiin 15-kes. teininä" on tuskin kovin järkevää.
Kun puhutaan todellisesta suhteesta, aidosta ja pitkäkestoisesta suhteesta joka jossain vaiheessa tulee tiensä päähän, siitä ei tuollaista kaverisuhdetta rakenneta.
Sinä olet "exiesi kanssa" joo...
Ja suhteen kesto näiden exien kansa on ollut kaikki kaks päivää... ...
Mee tyttö exies kans kotiin kasvamaan !
Viestistäsi välittyy ehkä eniten se, että et luota kuitenkaan poikakaveriisi 100%:sti, muuten sinulla ei olisi mitään syytä huoleen. Onhan se reilua, että mies näyttää sinulle ne mailit jne. Arvaan vaan kun teille tulee riitaa, kuka se kusipää on miehesi mielestä, no ei ainakaan se exä. Varmasti tosi hyvä lohduttamaan ja puimaan siinä tilanteessa teidän sotkuja kahden kesken miehes kanssa ja eipä mene aikaakaan kun ollaan jo vanhan suolan kanssa suutelemassa!!!
Aika moni ex-ystävyys menee valitettavasti tuohon.
Itse en pidä mitään yhtetyttä omiin exiini, eivät ne niin hyviä ystäviä olleet, että haluaisin heidän kanssaan olla tänä päivänä tekemisissä. Ehkä olen sitten kaikki tai ei mitään tyyppi. Erosin heistä ok-väleissä eikä ole mitään syytä katsella taaksepäin. Toki tervehdin, jos näen jossakin.
Mitä tulee miehiin, on mukana aina jokin seksuaalinen vire, vaikka olisi kuinka exä ja rakastunut toiseen. Mies kun ei välttämättä tarvitse niitä tunteita mennäkseen sinne petiin naisen kanssa. Jos on exä kyseessä, niin sinnehän on tosi helppoa mennä.
Mielestäni tuon miehesi exän pitäisi ennemmin yrittää tutustua sinuun ja viettää aikaa sitä kautta miehes kanssa. Eikös se niin olisi oikein, eikä niin, että sinä olet kotona ja nämä kaksi hihittelevät tuntikaupalla jossain katukahvilassa. Oikeastaan aika outoa, että lähetellään jotain maratonkirjeitä sähköpostilla. Onko ne nyt muka jotain bestiksiä? Hassun hauskat jutut exän kanssa on minusta flirttailua. Vai jutteleeko hän samanlaisia sinun kanssasi? Tuskinpa!
Eli tunnustele tekeekö tuo kaikki kipeää sisälläsi, jos tekee, niin se ei ole oikein sinua kohtaan. Vaikka olisi kuinka kiva exä, niin pitäisi sen nyt tajuta, että mies seurustelee ja se teidän suhde menee kaiken edelle, että ei siinä tarvitse itseään kokoajan väliin työntää.
Aikanaan laitoin oman miehen valitsemaan minut tai exät, exät jäi, enkä usko, että hän on niin kovasti elämässään menettänyt siinä rytäkässä. Kyllähän viimeisin peräti kyttäsi kokoajan, milloin tulisi ero, että pääsisi maistamaan taas vanhaa herkkuaan, kun tätä niin kovasti haikaili. No ei tietenkään siinä sivussa koskaan edes vahingossa tervehtinyt minua!Oli aika tökeröä ja mies kun selitti vaan silmät sinisinä, että no en minä sitä enää rakasta, sen nyt piti vaan hakea yks juttu ja toinenkin juttu mun luota ja se halus jonkun puh.numeron jne. Just niin....
Oikein hyvin menee tänä päivänä ilman exiä!
Älä anna minun masentaa sinua, ajattele omalla päälläsi ja pyri siihen, mistä sinulle tulee hyvä olo parisuhteessasi ja sinusta tuntuu, että kaikki on kohdallaan. Mihinkään vähempään ei tarvitse tyytyä!
jos kerran seurustellaan, niin ei luulisi olevan mitään tarvetta tavata exää. Noistakaan kun ei voi ulkopuolinen tietää että mitä siinä sitten loppupelissä on taustalla.
Kuulostaa vaan minusta siltä, että ei tämä ehkä sittenkään ole niin viatonta kuin joku toinen voi luulla. Kun kerran urheilevatkin yhdessä... Positiivista kuitenkin, että poikaystäväsi toimii kuitenkin suurin piirtein avoimesti.
Mutta silti...
eri kannalta!
Seurustelin exäni kanssa viisi vuotta ja koimme yhdessä kaiken laista. Hän on minulle edelleen tärkeä, mutta en voisi koskaan enää kuvitella olevani hänen kanssaan.
Tiedän että exät ärsyttävät nykyisiä, mutta jokaisella on menneisyytensä ja jokainen kantaa sen mukanaan. En halua unohtaa exääni, enkä halua että hän unohtaa minua, miksi ei siis saisi olla ystäviä???
Tietysti liika on liikaa...
"En halua unohtaa exääni, enkä halua että hän unohtaa minua, miksi ei siis saisi olla ystäviä???"
Kuulostat ihan eräältä jonka tunnen ;)
Muttamutta sitten asiaan, eli tuskin kukaan unohtaa 5 vuoden suhdetta. Aika kovasti pitää jo yrittää että saisi sen kokonaan unohtumaan. Tai sitten pitää jo hankkia muistinmenetys.
Tämä ystävä-käsitekkin on niin venyvä ja paukkuva että. Joku puhuu aina vain ystävistä, joku ystävistä ja kavereista ja kolmannella on seassa tututkin. Mielestäni exän kanssa voidaan olla korkeintaa niitä tuttuja, jotka moikkaavat tavatessaan ja vaihtavat mahdollisesti kuulumisia. Ei kai siinä muuta yhteydenpitoa tarvita... Siis kun ei ole lapsia.
Niin, minä olen tässä kuviossa siis se ex-tyttöystävä, exälläni on uusi nainen, mutta pitää edelleen minuun yhteyttä lähes päivittäin ja salassa nykyiseltään. Lähettää työpäivän aikana useita sähköposteja ja tilaisuuden tullen tekstiviestejä.. Hän mm. kertoo kaipaavansa minun kokkaustaitojani, kehuu minua, kuinka olen niin hyvä kaikessa jne. Haukkuu nykyistään ja hänen tekemisiään. Nykyisensä on todella mustasukkainen, eikä hyväksy/salli yhteydenpitoa ollenkaan ja onkin siinä uskossa, ettemme ole yhteyksissä. Nykyinen halveksii minua ja on sanonutkin, että exäni ei halua olla minun kanssa missään tekemisissä :)
Niinpäniin, minun pitäisi sanoa exälleni, että lopettaa yhteydenpidon, mutta oikeastaan en halua. Sen olen sanonut, etten halua kuulla nykyisestään tai heidän elämästään ja jonkinverran se on mennytkin perille. Säälin nykyistään, joka on niin hyväuskoinen, mutta koska hän on niin vihamielinen minua kohtaan, en aio kertoa hänelle totuuttakaan. Exääni olen pettynyt, koska luulin hänen käyttäytyvän kunnioittavasti naisiaan kohtaan, niinkuin oli minunkin kohdallani.. vai oliko sittenkään. Nyt olen alkanut pohtimaan, että olikohan minuakin kohtaan yhtä epärehellinen suhteessamme.
Sinun tapauksessasi voi olla kyse ihan jostain muusta, mutta neuvoisin ottamaan tarkemmin selvää heidän väliensä luonteesta.. Ettei tule ikäviä yllätyksiä.
Ei ole helppoa tää.
No minä tässä poikamiehenä nyt kirjoittelen ja tätä nykyä ollaan viimeisen eksän kanssa jo aika hyvissä väleissä. Se suhde tuli ja meni, nyt ollaan sit molemmat omillaan oltu siitä lähtien, ja tapailtu välistä aika tiuhaanki.
Oikeestaan mulla on aika vähän sellaisia kavereita joille voi puhua luottamuksellisesti. Sellaisista asioista joita ei miesten kanssa voi oikein selvittää ei. Sinä aikana kun seurusteltiin ei tullu kyseeseenkää jutella niistä, mut nyt jälkeen päin. On helpompi sanoa suoraan ku ei ole niin väliks jos vaikka satuttaaki. Eli nyt se tiimi toimii ja saadaan palautetta.
Sit välillä on pitäny jeesata sitä jossain viemärin aukasussa ns. "Miesten töissä" ja tulipa hinattua se joulun alla tuolta tien päältä kotiaansa. Ja sit veljeni kävi vielä korjaamassaki sen auton. Josta sitten palkkiona olis pullakahvit luvassa.
Vois olla tyttökaverille aika kova paikka kestää. ja kun kysyttäis että rakastanko minä sitä. Niin voisin vastata että rakastan. Sen jälkeen ei kukaan ei kysy että vihaatko sinä sitä. Mut jos joku vaivautus kysymään niin sanoisin et sen verran että en vois kuvitellakaa eläväni sen kaa.
Ei tarvi eksiä tapailla!!
Omat exät ovat kyllä aika varoittavia esimerkkejä, flirttailevat edelleen ja tätä myös nykyiseni exä yrittää hänelle. Paljon kiinnostavampihan nykyiseni tietenkin hänen exänsä (joka on varsinainen syöjätär) mielestä on varattuna. Nykyään ollaan niin mielinkielin kun tavataan. No, se on vain hänen perusluonteensa eikä mieheni häneen reagoi mitenkään. Epävarma olo on kuitenkin välillä, vaikka tarvetta ei ole. Tämä taas perustuu vanhoihin kokemuksiin.
Minun mielestäni exät ovat exiä eikä heihin tarvitse missään tapauksissa irtaimistonjaon jälkeen pitää yhteyttä, paitsi jos on sama ystäväporukka. Silloinkin riittää kuulumisten vaihto ja se on siinä. Ja tämä toimii minulla vallan mainiosti.
mieltä olen, exät on exiä, ei enempää. Kuulumiset voi vaihtaa jos sattumalta tavataan jossain, muuten yhteydenpito on turhaa. Mieluummin kannattaa keskittyä uuteen suhteeseen kuin jäädä menneisyyteen kiinni.