Au pairina olo ja seurustelu

Miulla jai poikaystava kotiin. Onhan se rankkaa, varsinkin kotiin jaavalle! Miulla ei oo viela ehtiny ikava tulla, on niin paljon hommia. Myo otettiin miun lahto vahan niin kun testina: jos ollaan tosissaan, suhde kestaa, jos suhde ei kesta, niin se ei ois kestany muutenkaan. Ja mikapa sen mukavampaa kun ajatella jalleen nakemista! Miun perhe on ainakin sanonu, etta taalla voi tulla kaymaan (olen Briteissa), joten aiotaan nahda tan 8 kk aikana muutaman kerran.
Onnea ja voimia, se on iso paatos, kuuntele itseasi! Jos et lahde, kadutko lopun ikaasi, etta jatit toisen ihmisen takia omat kokemuksesi kokematta?

mä aion lähteä auppariksi usa:han ens syksyllä. itsellä ylppärijuhlat keväällä ja syksyllä tiedossa välivuosi ja rakas poikaystävä menee armeijaan vuodeksi. en halua jäädä "ruikuttamaan" tänne "sotaleskeksi", joten olen päättänyt lähteä ulkomaille nyt kun siihen tarjoutuu hyvä mahdollisuus. Se on ollut suuri unelma jo kauan. poikaystävä kannustaa lähtemään, koska ei halua että jättäisin tollasen tilaisuuden käyttämättä sen takia. uskomme vakaasti että suhteemme kestää tuon vuoden yli. olemme seiristelleet 2 vuotta ja suhteemme on todella vahvalla ja vakaalla pohjalla. poikaystävä ehkä saattaisi tulla käymässä katsomassa miua jossain vaiheessa jos vain armeijan lomilta pääsisi. tottakai on epävarma olo, että miten kaikki menee ja miltä tuntuu nähdä toinen niin pitkän erossa olon jälkeen. haluan kuitenkin uskoa, että kaikki menee hyvin. rakastamme toisiamme ja luotamme toisiimme. vuoden erossa olo ainakin todistaisi sen, että jos kaikki menee senkin jälkeen hyvin, niin olemmme tarkoitetut toisillemme. ei missään nimessä kannata jättää lähtemättä poikaystävän takia, koska sitä luultavasti katuisit loppuelämäsi. vuosi ei ole kuitenkaan ylitsepääsemättömän pitkä ja aika menee nopeasti. ja pääseehän ulkomailta aina takaisin kotiin jos aivan kamala ikävä yllättää. minä ainakin haluan lähteä ja uskoa vakaasti siihen, että suhteemme kestää. asenne vaan pitää olla kohdallaan ja luottamus kymppi! tsemppiä kailkille!!!!

Ma lahdin viime kesana au pairiksi, kotiin jatin poikaystavan (seurustelua takana 6 vuotta, josta 2 asuttu yhdessa) ja lemmikin. Eli aikalailla sama tilanne ku sulla. Nyt on puolisen vuotta vierahtanyt, ja mulla ei ole edes ollut oikein ikava :) Poikaystavalla vaikeampaa, koska han tekee kotona samat jutut mutta ilman mua. Mulla ei oo mitaan hataa, koska tyo pitaa kiireisena ja mulla on taalla uudet ystavat jne. Ollaan tosi paljon yhteyksissa, puhelimitse lahinna ja hyvin on mennyt tahan asti. Poikaystava tulee vierailullekin jossain vaiheessa. En osaa siis viela sanoa miten suhteemme sitten selviaa kun palaan kotiin, mutta omasta puolestani sanoisin, etta ala missaan tapauksessa jata lahtematta poikaystavan takia. Siitahan sita vasta sitten aikanaan ongelmia seuraakin, jos alat hanta syyttaa siita ettet lahtenyt au pairiksi aikanaan. Suhde kestaa jos on kestaakseen. Hyva testi suhteelle tama ainakin on!

tietysti lähteä myös kahdestaan jos poikaystäväsi on kiinnostunut muuttamaan muualle ja tilanteeseen sopii. töitä tai opiskelua voi harrastaa myös muualla kuin kotimaassa ja asunnon vuokraaminen ulkomailta ei ole vaikeaa, miksi ette siis lähtisi yhdessä?