Hei
Mikäköhän neuvoksi kun olen liian ujo puhumaan naisille. Olen ollut terapioissa sen takia ja masentunut yksinäisyyteni takia. Kavereilta en saa kuin halveksuntaa kun yritän saada neuvoja. En vain pysty uskomaan, että kukaan nainen olisi kiinnostunut minusta. En halua enää kuulla kuinka pitäisi "ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä rohkeasti juttelemaan" ja että "jokaiselle on olemassa joku". Onko minun parempi tappaa itseni ajoissa vaiko onko joku muukin vaihtoehto olemassa, jota en tiedä?
Mikäköhän neuvoksi kun olen liian ujo puhumaan naisille. Olen ollut terapioissa sen takia ja masentunut yksinäisyyteni takia. Kavereilta en saa kuin halveksuntaa kun yritän saada neuvoja. En vain pysty uskomaan, että kukaan nainen olisi kiinnostunut minusta. En halua enää kuulla kuinka pitäisi "ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä rohkeasti juttelemaan" ja että "jokaiselle on olemassa joku". Onko minun parempi tappaa itseni ajoissa vaiko onko joku muukin vaihtoehto olemassa, jota en tiedä?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Onhan niitä vaihtoehtoja. Ankara ryyppääminen on yksi. Toinen on tulla isketyksi. Ykköset päälle ja tukka kuntoon ja baariin odottamaan iskemistä. :D
Mitäs jos kuitenkin rohkaisisit mielesi ja menisit sanomaan jotakin sille ujonpuoleiselle tytölle/naiselle, joka seisoo/istuu yksin (meitä ei tosin välttämättä baareista löydä)? Me ujohkot tyttöset emme ainakaan sinua purisi:). Saisit todennäköisesti vähintään asiallisen vastauksen, ja seuraavalla kerralla olisit jo rohkeampi. Kysy jotain ihan arkipäivään liittyvää, kelloa tms, ja katso, miten reagoi. Jos et saa töykeää vastausta, niin siitä vaan juttua jatkamaan säästä tai vastaavasta. Tsemppiä sinulle! Meitä on muitakin yksinäisiä. Koskaan ei saa luopua toivosta!
Baarissa tulee niin paljon pahaa mieltä, että sinne en edes uskaltaudu. Aina yksin kotiin ja bussipysäkillä on ne samat naamat ilman naisseuraa ja noiden naamasta näkeen saman kuin minunkin. Alkanut menemään niin örveltämiseksi viinan kanssa, kun sitten siihen epätoivoon pitää juoda. Se nainen vaistoaa kaukaa miehestä jos se on epätoivoinen ja sen tehokkaampaa erotiikantappajaa ei ole edes vaarin kalsarilaatikossa.
Olen täysin sun kannalla. Baareissa on ravattu kyllästymiseen asti aina yhtä laihoin tuloksin. Nyt olisi tarkoitus viettää tipatonta tammikuuta, karistaa epätoivo tekemällä asioita joita osaan hyvin ja sitä kautta hakea kadonnutta itsetuntoa.
lopettakaa hyvät ujot tuo ruikutus ja käykää huoran luona.
huora ymmärtää ujoutenne, saatte seksiä maksusta.
seksiähän te ujotkin kaipaatte. turha olla puutteessa kun rahallakin saa, ja rahalla on se hyvä puoli että aina saa ja ei tule koskaa rukkasia.
Joten selvinpäin kohti huoria, niin jo pääsee pukille ujokin mies. Tai jos maksulliset ei maistu, niin baarissa valkaatte niitä pahannäköisiä jotka ei kelpaa ennen sulkemisaikaa. Niihin kun iskette heti aluksi, niin pääsette ainakin jotakin pökkimään. Vähän kun saa päätä auki, niin ujokin huomaa kuinka kyntämätön pillupelto edessä aukeaa, ja toivottaa uuden ritarin miekkoineen tervetulleeksi. Näin se menee nussiminen. Pitää ensin oppia valehtelemaan vakuuttavasti, sitten karisee ujous ja saa ketä haluaa. Ja sen jälkeen huomaa haluvansa ketä vaan. Voi pitää ns. hernesoppapäiviä filee päivien lomaan, jolloin muistaa mistä se kaikki oikein alkoikaan. Eli ensin susirumat selälleen.
Jos nainen huomaa, että valehtelee, niin asia jää täysin siihen. Ei kukaan halua huijaria. Täytyy olla aika köyhä elämänkatsomus, jos katsoo naisessa vain ulkonäköä. Ns. susirumassa voi kaunista olla luonne, kohteliaat käytöstavat, hoikkuus, hyvä tyylitaju, kaunis ääni, älykkyys, varallisuus jne. Kaikisssa ihmisissä on jotain hyvää, siksi ei tarvitse, eikä pidä valehdella.
Ujon ei pidä loukata naisia, koska ennemmin tai myöhemmin se kääntyy itseään vastaan, koska naiset puhuvat keskenään ja oikeaa tyttöystävää voi olla sitten todella vaikea myöhemmin saada huijarin maineessa oleva.
Se tulee joka tapauksessa kalliimmaksi kuin ammattinainen.
"lopettakaa hyvät ujot tuo ruikutus ja käykää huoran luona. huora ymmärtää ujoutenne, saatte seksiä maksusta."
Maksullinen ei ole mikään ratkaisu. Jo periaatteen vuoksi, en käy maksullisissa. Jos saaminen on tästä kiinni, olen mieluummin ilman.
"seksiähän te ujotkin kaipaatte. turha olla puutteessa kun rahallakin saa,"
Maksullisissa hoituu vain fyysinen puoli, mutta sepäs ei pelkästään riitä.
kelpaa? ihme periaatteita. Ja mitä höpität henkisestä puolesta? Eikö kyse ollut seksistä?
Haetko jotain elinkumppania??????
Mitä ihmettä sitten baareissa notkut? Baarista haetaan pantavaa, elinkumppanit kannattaa hakea muilta areenoilta. Kehitäpä itselle sellanen harrastus jossa tapaa niitä ehdokkaita, ujollekin helppo ottaa kontaktia yhteisen harrasteen tiimoilta. Joku golf tai muu, jossa pyörii naisia joukossa.
"Jos nainen huomaa, että valehtelee, niin asia jää täysin siihen. Ei kukaan halua huijaria.
Ujon ei pidä loukata naisia, koska ennemmin tai myöhemmin se kääntyy itseään vastaan. "
N I I N O N !!
Miksi jonkun naisen pitäisi olla kiinnostunut sinusta? Yleensä naisia kiinnostaa miesten rahat, joten kannattaa keskittyä rahan hankkimiseen. Sillä saa sitten hankittua naisilta monenlaisia palveluja.
Alkuperäinenhän hakee rakkautta, eikä seksiä.
Vaikka olisi kuinka rikas tahansa, niin voi olla tosi vaikeaa saada tyttöystävää, jos on luonteeltaan idiootti. Rytsölän veljekset olivat tästä aikoinaan erinomainen esimerkki.
Sitten kun sitä rahaa on, on todella vaikea tietää, että kuka nainen on vain rahan takia ja kuka oikeasti rakastaa.
Luonne on ihmisessä kaikkein tärkein asia. Älykkyys on myös tärkeä asia.
Nykyään laajakaistaliittymät on halpoja, ja on parempi esitellä ajatuksiaan sähköpostitse tai kirjeitse kuin mennä suoraan asiaan. Moni on pettynyt rakkaussuhteissaan ja ovat rakkaudessaan haavoitettuja eikä kaikilla ole puhtaita jauhoja pusseissa!
Noissa chateissa olen yrittänyt löytää jotain kontaktia ja kumppanuutta. Pari kertaa olen vastannut deitti.netin ilmoitukseen. Nämä ilman onnistumisia. Varmaankin siksi, että masennuksen ja onnettoman itsetunnon takia on vaikea sanoa mitään hurmaavaa. Niistä ei sentään jää sellaista hylättyä tunnetta mikä baarista jää.
Huorissa käynti ei ole vaihtoehto, sillä huoralta saamisen en usko vahvistavan itsetuntoa ja se ei ole ratkaisu yksinäisyyteen.
Olen älykäs ja vähintään kohtuullisen näköinen. Pienelä treenillä olisin jopa hyvän näköinen. Valitettavasti nämä eivät ole suuria valtteja miehen viehätysvoimassa, jos alfauros status puuttuu.
En edes tiedä mitään harrastuksia joita voisi käyttää naisten tapaamiseen. Ainakaan sellaisia joita haluiaisin itsekin harrastaa.
En ole kuullut tuollasta itsesäälin julistusta ja ruikutusta koskaan. Varmaan on paras kun unohdat nuo naiset vaikka pariksi vuodeksi.
Sitten katsot onko elämän tahti muuttunut, jos ei niin et kyllä koskaan saa kuin jotain luuserinaisia. Keskity johonkin rakentavaan, sellaseen missä olet hyvä (muuhun kuin itsesääliin) jos tuo itsetunto sen myötä nousisi, ja elinkumppania ei hakemalla löydy hyvää, se tulee vastaan joku päivä ihan itsetään. Silloin mikäli asenteesi on toinen, niin myös se elinkumppani on sen mukainen.
opettele pitämään naisia ihmisinä, eikä objekteina, jotka pitäis iskeä. Ihmisiä nääs tytöt ja naisetkin on omine kummallisuuksineen, heikkouksineen ja tavallisuuksineen. Hanki vaikka joku harrastus, missä on mahdollisuus tavata naisia ja sitten alotatte puhumisen niistänäistä. Äläkä mieti niin paljon itseäsi, vaan mieti sitä toista ja tee hänen olonsa mukavaksi. Sä oot mies ja kyllä pystyt siihen, kuhan vaan löydät mukavia naisia, joille olla ystävällinen. Ensiks siis keskity ystävyyteen eikä siihen naisen kaatamiseen. Se tulee sit myöhemmin luonnostaan.
Itsetunto-ongelmaisen ongelma on se, että hän keskittyy omaan napaansa sen sijaan, että keskittyisi siihen keskustelukumppaniinsa ja kysyisi, mitä hänelle oikeasti kuuluu ja olisi vielä kiinnostunut vastauksestakin.
Miten muu elämä menee? Oletko töissä? Oletko masentunut?
Muutamia ratkaisumalleja:
1. Hanki sosiaalinen työ. Päivittäinen kanssakäyminen ihmisten kanssa auttaa pienentämään psykologista kynnystä puhua ventovieraille.
2. Muuta asennettasi. Baariin ei lähdetä iskemään naisia vaan pitämään hauskaa. Silloin ei tarvitse pettyä jos joku ei lähde mukaan.
3. Lääkkeet, esim efexor.
Minulla on kavereita ja käyn ulkona. En ole töissä, mutta tulen toimeen sosiaalisilla tuilla. Olen masentunut ja minulla ei ole useimmiten voimia mihinkään. Olen ollut terapioissa ja lääkityksillä viisi vuotta.
Jospa tekisit sillä tavalla että jättäisit ne lääkitykset ja terapiat het alkuunsa, lähtisit paritanssikurssille, jos sulla on yhtään rytmitajua. Tällä tavalla saat liikuntaa, joka nostaa itsetuntoa, tutustut aivan VARMASTI naisiin (yleensä miehistä puutetta tuossa liikuntamuodossa) ja motoriikka kehittyy. Sitäpaitsi voi hankkia muitakin tanssiharrastuksia, koska sitten joskus baarissa voit käydä bilettää ja varmasti tullaan huomatuksi jos on hyvä rytmitaju ja loistavat tanssiotteet.
Jos paritanssi tuntuu liian mummomaiselta, epämukavalta tai muuten vain kummalliselta, voit mennä esim. harrastamaan taistelulajeja, sekajoukkue jalkapalloa, tehdä itse jonkun ilmoituksen esim. paikalliseen lehteen tms. että "järjestetään nuorille aikuisille liikunnallista ja/tai älykästä toimintaa" ja sitten alat suunnitella jotai tyyliin aliasta, jalkapalloa, saunailtoja, kaikkea mahdollista. Tai laitat että "olisiko aktiivisesta elämästä kiinnostuneita nuoria aikuisia tässä koulutuslaitoksessa" esim. yliopiston seinille. Ja alat ohjaamaan tuollaista ryhmää - siitähän saisi tosi paljon organisointitaitoja, uusia ihmissuhteita, ja varmasti ihailevia naisia ;)
Ota ensin oma elämäsi käsiisi, pistä omat asiat kuntoon, tule vastuulliseksi ihmiseksi, ota vaikka ruukkukasvi jota hoidat vuoden ajan. Katsot, jos se elää vielä senkin jälkeen, voit uskoa, että "jos pystyn hoitamaan itseni, tuon kasvin niin minustahan on myös ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä". Nimittäin ei se nainen sinua sieltä itsesäälin ja omanarvontunnon puuttumisen suosta nosta. Vaikka jonkun henkilön ihailu on varmasti jonkin aikaa kantava voima, pitemmän päälle sinä olet ainoa, joka voi kohota paremman itsetunnon omaavaksi henkilöksi.
Itse olin nuorena tosi ujo. Melkein meni vellit housuun kun piti puhua pojille. Onneksi ikä toi mukanaan rutkasti rohkeutta, nyt ei ujoudesta tietoakaan. Mutta muutama vinkki sinulle baari-illan varalle.
Ulkoinen olemus:
- pukeudu siististi mutta mukavasti, että tunnet olosi kuitenkin kotoisaksi; hanki vaikka vinkkejä nykytrendeistä, naiset tykkää huolitelluista miehistä
- siistit hiukset(puhtaat) näyttävät paljon paremmalta kuin ylikasvanut rasvaletti; käy vaikka parturissa ja anna parturin leikata uusi vauhdikas malli väriä!
- ole ryhdikäs, hartiat taakse ja pää pystyyn! Jos nenä viistää maata pitkin niin eihän potentiaaliset naiset näe ihania silmiäsi!
Toimi/ajattele näin:
- vaikka olisit kuinka ujo niin unohda hetkeksi itsesi ja keskity siihen mitä näet ympärilläsi; voi olla vaikeaa, mutta yritä!
- baarissa pidetään hauskaa, siis PIDÄ HAUSKAA! Älä näytä siltä että elämäsi on surkeaa yksin, silloin sinua on vielä vaikeampi lähestyä.
- Tanssi! Jos et hallitse kuvioita niin opettele vähän kotona ennenkuin valtaat tanssilattian. Ei se niin vaikeaa ole.
- Jos et kammoa avaria paikkoja niin pysy näkösällä, älä seisoskele seinien vierustoilla. Sinut huomataan paremmin kun liikut!
- ei liikaa alkoholia, pieni määrä riittää! Liian humalassa olet ehkä örveltäjä jonka naiset kiertää kaukaa ja sammaltamalla ei kyllä saa aikaiseksi edes kunnon keskustelua
- aloita keskustelu arkisilla asioilla
-HYMYILE!
Kokeile näitä jo tulevana viikonloppuna! Ehkä nyt jo tärppää! Ja jos ei tärppää niin pää pystyssä eteenpäin ja olipahan ainakin hauska ja ehkä erilainenkin ilta!
Ja ei tämä seuranhaku niin vakavaa ole!
Jos on oikeasti ujo, niin ei sellainen uskalla tanssia tai olla näkyvillä. Ujo ei pysty sellaiseen, vaikka kuinka tahtoisi.
Miten baarissa voi pitää hauskaa, jos on ujo, eikä osaa tanssia, ei osaa keskustella kavereiden kanssa ujoudesta johtuen, eikä halua juoda koko iltaa?
No sit täytyy pysyä kotona jos ei uskalla tehdä mitään! Mitä ihmettä pelkäätte? Ihmisiä? Miten uskallatte edes kotiveltanne poistua? Käydä kaupassa? Kassaneidillekin olisi kohteliasta sanoa 'kiitos' ja 'näkemiin', mutta teiltä se jää kai tekemättä. Älkää kyselkö täällä neuvoja jos ei kelpaa vaikka toiset kuinka yrittää auttaa. Ei sa ujous ainakaan itseä säälimällä helpota! Herätkää ja eläkää!
*entinen ujo*
On se vakavaa minulle. Pukeudun kohtuullisesti eli puhtaisiin, mutta en trendikkäisiin vaatteisiin. Hiukset ovat siistit, mutta en halua maksaa kampaamopalveluista ja pidän melko lyhyitä hiuksia. Enkä katsele kenkiäni. En pelkää ihmisiä tai ihmiskotaktia tai katsoa toista silmiin. Minulla vain ei ole mitään asiaa kenellekään. En tunne, että seurani olisi toivottua. Siinä mielessä ujo on huono sana kuvaamaan minua. Monasti en haluasi puhua muusta kuin itsemurhasta. Sillä tuskin kannattaa avata keskustelua. Ilmeestäni ja äänestäni puuttuu yleensä ryhti ja reippaus. Joskus pystyn teeskentelemään, joskus en.
Ohjeet ajattelemisen tai käyttäytymisen korjaamiseen korjaamiseet tuntuvat jokseenkin tyhjiltä. Ihmiset eivät muutu miksikään. Eivät ainakaan neuvoista. Jos olisin kertonut ongelmakseni, että en ole Nokian toimitusjohtaja ja mikä neuvoksi, niin minua voisi neuvoa siitä miten minun tulisi olla karismaattinen johtaja, hyvä organisoimaan, bisnesvaistoinen ja hyvä neuvottelemaan ja vaikka mitä. Kaikkien niiden neuvojen kuuleminen ei paranna mahdollisuuksiani toimitusjohtajaksi. "Unohda ujoutesi ja pidä hauskaa" kuuluu samaan kategoriaan. Hukkaan silti neuvot eivät kokonaan mene. Niistä silti välittyy viesti, että ihmiset jossain koittavat olla avuksi, mikä jo vähän piristää. Ja keskustelun käyminen saa minut uskomaan, että se seuran haku ei ole ihan NIIN vakavaa, mikä sekin helpottaa oloa.
Ennemmin kaipaan vastauksia kysymyksiin kuten: "Jos ujo/hiljainen/sulkeutunut mies istuu baarissa naisen vieressä johon haluasi kontaktia, ja arkinen jutustelu/naisten naurattaminen ei ole realistinen vaihtoehto ja se nainen ihan varmasti huomaa, että mies on tosiaan ujo, niin olisiko kannattavaa töksäyttää vaan anelevasti ja epävarmasti 'haluuksä lähtee mun kans johonki treffeille joskus?' vai olisiko sillä negatiivinen reaktio? Ja jos ei kannata, niin mitä sitten?.
Jos todellakin olet noin masentunut mitä annat ymmärtää, niin luulisin että parhaimman avun ja tuen saisit vertaisryhmältä, joltain joka on samassa tilanteessa kuin sinä. Meidän "ei-masentuneiden", sosiaalisten ihmisten neuvot todellakin saattavat olla liian vaikeita toteuttaa, koska meillä ei välttämättä ole kokemusta sinun tilanteesta, masennuksesta ym. Saatat kokea ne vaan herjana, halventavana, loukkaavana...vaikka tietysti hyvällä yritämme auttaa. Olisiko asuinpaikallasi jotain mielenterveysongelmista kärsivien vapaa-ajantoimintaa tarjolla? MTT:stä varmasti saisi ainakin tietoa. Ja luusisi että täältä netistäkin löytyy sopiva keskustelupalsta saman ongelman kanssa kamppaileville?! Sieltä saisit ehkä paremmin tukea ja toteutuskelpoisempia vinkkejä arjessa selviytymiseen. Toivottavasti löydät apua!
www.pelokkaat.net
Ajattelin, etten jaksa kirjoittaa mitään, mut koitetaas nyt auttaa miestä hädässä. Tai enhän mä varsinaisesti auttaa osaa, ehkä pystyn kumminkin avaamaan uusia näkökulmia.
ET OLE YKSIN. Maailma on täynnä sosiaalisesta fobiasta kärsiviä ihmisiä. Sekä miehiä, että naisia ;-) Mulle ainakin mahdollisen tulevan kumppanin tärkein ominaisuus on ujous. Tokihan muutakin yhteistä pitää olla kuin mielenterveyshäiriöt.
Normaaleilla ihmisillä tuntuu olevan vähän vaikeuksia käsittää sitä, et jotkut eivät osaa jutella mukavia ihmisten kanssa. Oli kyse sitten iskemisestä, tai ihan normaalista vuorovaikutuksesta. Ei siinä ole kyse heikosta itsetunnosta, masennuksesta, tai muusta sellaisesta.
Yritin kirjoittaa enemmänkin, mut tästä aiheesta ei oikein saa sanallista arkkuaan avattua. Enivei, käyppäs lueskelee sitä foorumia, mulle se ainakin auttoi paljon. :)
Ps. Niin joo... Elä nyt ittees hengiltä ota, siinä menee ihan hyvä elämä hukkaan. Maailmasta löytyy paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa, vaikka joutuisikin ihan yksin tätä elämää eteenpäin porskuttamaan. Elämä on useinmiten aivan perseestä, mut sen verran pitää olla uteliaisuutta, et kattoo loppuun asti mitä se tuo tullessaan.