Tämä on kai aika klassista, mutta olen ihastunut erääseen itseäni vähän vanhempaan mieheen, josta tiedän hän on nyt varattu. Tämä on syy siihen, miksi en ole antanut asioiden edetä vaikka kiinnostusta kuitenkin oli jo ensi tapaamisestä lähtien. Tauon jälkeen sitä näyttää kovasti olevan edelleen, joskin ehkä miehen tilanteesta johtuen hillitymmin. Hän käy työpaikallani silloin tällöin, ja on siinä selviä heteron elkeitä. Katse viipyy pidempään ja muuta aistittavaa sähköä. Fakta on se että hän saa minulta jalat alta, muuten en täällä kirjoittelisikaan. En osaa päättää unohtaako vaiko ei, sillä olen todella kiintynytkin häneen. Kunpa vain ei olisi varattu. Ja ainahan voisi kysyä, mitä se miehestä kertoo, että varattunakin vilkuilee... Ehkä pitäisi upottaa pää jääveteen, jotta vähän viilentyisin.
Vanha suola
jne..
4511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
riittää. Pitäisi ehkä muuttaa Grönlantiin ja rakentaa iglu, tai kaivautua jäävuoreen. Kunpa hän ei olisi varattu. Väärin on toivoa tilanteen muuttuvan, ja kukapa sitä haluaisi olla perheen rikkoja. Silti tulee sekoiltua. Vastoin kaikki aiempia periaatteitaan. Ampukaa aamunkoitteessa...
Sitä se on. Hektinen hetkinen. Ja sitten se on ohi ja myöhemmin muistelet koko asiaa ja sen sinussa herättämiä voimakkaita tunnereaktioita suuresti huvittuneena.
Miten voi ylipäänsä _kiintyä_ ihmiseen, jota ei edes tunne hyvin? Eikö silloin kiinny pikemminkin unelmaan toisesta ihmisestä?
Riippuu tietysti siitä, miten paljon tuota vanhaa suolaa on tullut käyttäneeksi. Toisaalta jos ei ollut henkilöön aiemmin kiintynyt ja nyt yhtäkkiä on aivan erityisen kiintynyt himojensa sokaisemana, niin eihän se tosiaan mitään todellista kiintymystä ole. Haihattelua.
Se on tuomioni tässä asiassa. Haihattelua.
Viesti ei kuulu tälle palstalle.