Mielestäni on tämän palstan keskusteluissa ristiriitaa. Miehet hakevat fiksua, ei yh, jne naista. Nainen ei saisi olla bimbo, hänen pitäisi osata keskustella, ei alkoon menevä, liikunnallinen - näitä toiveitahan löytyy. Aivan samoin kuin naisilla miehistä. Nyt kuitenkin on niin, että olen yh-äiti (tämä on tosin -), hyvässä työssä, en tarvitse elättäjää, en valittele, koska asiani ovat hyvin. En nöyristele, saati sitten heittäydy kanamaiseksi miesten seurassa, alkoa käytän kohtuudella, pukeudun hyvin (exänä sanoi erotessamme, että olen aina ollut tyylikäs). Ulkonäköni on ihan ok, ei ylipainoa, seuraan maailman tapahtumia jne. Eli näyttäisi siltä, että edustaisin sitä mitä kaikkea miehet tänne palstoille toiveikseen laittavat. Mutta, missähän he ovat todellisuudessa ? Olenkin lähes varma, että he kuitenkin jollain tavalla pelkäävät kun nainen pärjääkin omillaan ja mies ei pääse loistamaan ihan kukkona tunkiolla eli häneltä vaaditaankin enemmän.....
Mielenkiinnosta kyselen
raisa
151387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itse haen ainakin ihmistä joka tulee täysin omillaan toimeen ja on itsenäinen. En jaksaisi katsella sellaista rinnallani joka tulisi perässä minne menen ja eikä osaisi sanoa mitä haluaa. Omaa tahtoa pitää olla ! Kyllä suhteessa molemmat ovat tasavertaisia.
Älliä täytyy päässä myöskin olla ja omia järkkymättiömiä mielipiteitäkin. Täytyyhän sitä jostain asioista joskus kinastellakkin :)
Oletko hakemasi tyyppisiä naisia löytänyt? Onko ollut helppoa. Toihan olisi ihan kauheaa, jos joku perässään vetäisi, mitä sillä sitten ikinä tarkoitatkin.Kyllä tässä ihan omin eväin on elämässä elettävä ja edettävä, ei kenenkään toisen kautta tai avustuksella. Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan.
kyllä mitä tarkoitat :) Ei tunnu löytyvän tuon tyylisiä ihmisiä ainakaan täältä. Vaikuttaa hiukan siltä et nämä netti juttu yritykset ovat lähinnä vitsejä koska suurin osa ihmisistä täällä eivät tiedä mitä hakea. Enemmistö netissä olijoista yrittävät tämän kautta hakea itselleen sellaista seuraa et heitä ei ole kuin yksi miljoonasta korkeintaan. Vaatimukset vastaavat sitä omasta mielestään sitä täydellistä yksilöä mut tosissaan ei edes tiedetä et onko se fantasiaa vai realismia. Todellisia ihmisiä sivuutetaan jonkin mitättömän asian takia mikä ei itseään ihan täysin miellytä ja sorrutaan hakemaan tuota täydellistä yksilöä.
En kuitenkaan hauku kaikkia muita täällä olijoita vaan olen myöskin itse huomannut sortuneeni kyseiseen virheeseen. Ehkä myös siksi menettänyt jotain ?
Onhan se niin että jos ihminen ei ole oppinut tuleen toimeen omillaan ni ei se homma toimi kyllä parisuhteessakaan. Jossain kohtaa asiat alkavat tökkimään kuitenkin tai sit loppua kohti homma menee kulissi avioliiton puolelle. Aikaisemmin parilla treffeilläkin käynyt netin välityksellä ni kyllä meinas pukata pakokauhua puseroon :) Yksikin oli sellainen ettei tiennyt mitä haluaa ja eikä omistanut minkaanlaisia mielipiteitä. Ole nyt tuollaisen kanssa edes treffeillä ? Mitä tehään? Aivan sama ! Mennäänkö tuonne ? Ei ole väliä ! Mennäänkö syömään ? Vaikka mut ei mulla ole oikein nälkä ! Aaargh, teki mieli lähteä karkuun heti.
Ihmisisellä täytyy olla oma tahto ja hänen pitää tuoda se myöskin julku sekä esittää myös mitä itse haluaa !
Eikös nyky maailman suunta ole suo et puhutaan tasa-arvosta mut onko se todellisuudessa saapunut miehen ja naisen väliseen kanssa käymiseen. Mies haalii mukamas itsenäistä naista ja nainen vastaavanlaista miestä. Onko todellisuus tätä`?
Taitaa olla edelleen niin että mies haluaa sen hiirulaisen ja nainen haluaa sen joka ottaa kaikesta ohjat käsiinsä. Ajatukset ehkä ovat muuttuneet mutta todellisuus ei. Siksi varmaankin nyky maailman mukaan ajattelevat ihmiset tällä hetkellä elävät yksin kun ei vielä osata ymmärtää toisiaan ?
Tätähän juuri tarkoitan, että vaikka kuinka haetaan jollain ominaisuuksilla (kuin autoa ;))ihmistä, todellisuus onkin ihan jotain muuta. Eli miehet pelkää, että jos nainen on kovasti itsenäinen ja omillaan toimeentuleva ja ajatteleva siinä joutuu miehisyys koville. Joutuu laittamaan itsensä likoon ja näkemään vaivaa. Sen verran jo ikää omaavana voin ihan lähipiirikokemuksesta sanoa, että kyllä miehiin edelleen vetoaa pikkutypy. Eli ei osata/viitsitä itse edes taulua seinään naulata kun siihen voi pyytää miehen, joka tuntee itsensä tosimieheksi siinä vaiheessa, näin kärjistetysti. Kyllä nainen osaa miestä pyörittää ja näyttää ulkopuolisesta tosi hölmöltä kun näin tapahtuu. Itselläni on työkaveri, jolle me naiset olemme pelkkää ilmaa, hyvä kun tervehditään aamusella, mutta annas olla kun miehiä ilmestyy - huudellaan jo hyvät huomenet ulko-ovelle. Hänellä pyörii miehiä ympärillä, tulee puheluja, kikatellaan eli sellainen miellyttää miehiä, koska miehet tällaiseen mukaan kerran menevät !
Joten missä ovat sellaiset tapaukset, joilla riittää itsetunto tasa-arvoon, kuten kirjoitit. Ehkä on tosiaan näin, että ajatuksissa on sellaista, mutta käytännössä ei taas olekaan näin.
Mutta sen vain sanon, että en olisi nykyisessä työssäni pikkutypynä, siinä vaaditaan muutakin. Olisin varmaan pilannut kaikki mahkuni, jos olisin niin toiminut = enkä olisikaan, koska se ei ole ominta itseäni.
Se minusta jo kertoo paljon, että vaimot uskaltavat laittaa miehensä mukaani matkoille. Tietävät varmasti, että pysytään työlinjalla. Enkä tosiaankaan ole ylipainoinen, epäsiisti, homssunainen. Mutta arvoni ja ajatukseni asioista ovat kohdallaan.
sen ihmisen pitää ollakin :)
Kait se näin on et useimmilla miehillä asustaa se dominoiva uros vielä mielessään eikä siksi osata valita yksilöä mitä jossain määrin mielessään haluavat.
Toisaalta voi myöskin hivenen kohdistaa moitteita naispuolisiinkin koska sen mielikuvan olen saanut et jos mies on valmis solmimaan suhdetta itsenäisen naisen kanssa niin moni leimaa kyseisen mies tyypi niihin mukana roikkujiin ja jossain määrin ajatus maailmaltaan vääristyneeseen mieheen. Minä ainakin olen siihen ongelmaan törmännyt. Itse suostun vähän ehkä liiankin helposti naisen mielipiteeseen asioissa ja muutenkin saatan tehdä niin kuin nainen tahtoo. Silloin minut leimataan juuri noihin perässä vedettävään ja tahdottomaan yksilöön. Vielä ei ole löytynyt sitä ihmistä joka ymmärtäis et minä suostun asiaan koska se tuntuu minustakin kivalta ja hyvältä vaihto-ehdolta. Mun edellinen totaalisen vakava suhde taisi kariutua juuri kyseiseen seikkaan. Pahin virhe mitä tämä kyseinen nainen meni tekemään oli se et hän rinniati minua yhteen hänen edellisistä miehistään joka juuri oli tuo tahdoton yksilö ja minä taas olen kaikkea muuta, mut hän ei sitä uskonut. Vielä varsinkin kun olen kuitenkin sekoitus oikeata itsetietoisuutta ja sekä myöskin aikas paljon tunteellisuutta. Naiset eivät tunnu oikein ymmärtävän tunteellisia miehiä.
Leonardo da vincikin aikoinaan totesi et täydellinen mies on sellainen missä puolet on miestä ja toinen puolikas naista :)
Vältän naista, joka ei pärjää omillaan. Haluaako mies elättää ja kannatella naista.. no ei.
Niin, suurin ongalmasi on, että olet YH, anteeksi vaan. Exsä kummittele edelleen mielessäsi. Epäilen vahvasti, että et oikeasti pyri kontaktiin tavismiesten kanssa. Odotat prinssiä, ja jos prinssi ilmaantuu, se onkin pelimies.
Toi on kyllä perseestä että kun on eronnut exästään niin se kummittelee loppuelämän näköjään sitten tossa muodossa ettei kelpaa jollekin ihmiselle sen takia kun on ollut jonkun kanssa joskus ja saanut lapsen?? Ihan kun ei olis jo tarpeeks kärsiny exänsä takia, pitää vielä tuntee ittensä hyljityks exän takia?
Mites naiset joilla ei ole lapsia, samallalailla niilläkin no exiä?!
Ei se exä mitenkään kummittele, laitoin vain tekstiin, koska asialla oli miehinen näkökulma. Ei exää valitettavasti 20v. jälkeen voi vain pyyhkäistä syrjään kun on yhteisiä alaikäisiä lapsia. Sehän tässä korpeaakin, kun minulla on lapset on liikkumiseni rajattua - se on vain muutama kerta kuukaudessa kun jonnekin pääsee lähtemään omalla ajallaan. Ja exällä on jo uusi = helpompaa luoda suhde kun ei tosiaan ole niitä lapsia rajoitteina.
Prinssi olisi mukava, mutta ihan tavallinen mies olisi kyllä käy. Kunhan ovat ne arvot kohdallaan ja itsetunto ok. Eli kyllä taustalla on jollain tavalla, että oma miehisyys ei riitä. Mielenkiintoista !!
Niin. Yksinhuoltajalle sopivin partneri on toinen yksinhuoltaja.
Sinkkumiestä ei voisi vähempää kiinnostaa toisen miehen siittämät vähälahjaiset hirviöpenikat ja naiseen liittyvät vanhasuolajanottaa -riskit. Käytetty auto on käytetty auto.
kannattaisi harkita vakavasti (jos itsestäsi puhuit) pumpattavan barbaran ostamista, niitä kun saa uutena. ;)
Keskustelun aloittaneena voin kertoa, että minulla ei ole mitään yh-miestä vastaan. Elämä on elämää ja sitä kaikilla meillä ollut tavalla tai toisella ennen tätä aikaa.
Oikeastaan parempi yh-mies, silloin osaa asettautua toisen asemaan. Ja eihän lapset ole meillä kuin lainassa.
Kunhan kenties tulevaisuudessa tapaamallani yh-miehellä on arvot paremmin kohdallaan kuin Sinulle tuntuu olevan.
tuollainen. Mut kun sellaiseen törmääminen on melkoista sattuman kauppaa, ja se on harvemmin minun puolella.
Harvemmin sattuma kohdalle tosiaan osuu, mutta on kiva tietää, että tällaisiakin miehiä on olemassa edes jossain päin. Jospa sattuma korjaisi satoaan...
Eli siis lähetät itsestäs sellaisia viestejä, että miestä et tarvitse? Joten miksi siis edes vaivautua? Ei se pelkoa ole, vaan me sinkkumiehet otamme mielummin sellaisen naisen, joka haluaa ja tarvitsee meitä... eikä se tee naisesta automaattisesti tyhmää bimboa. Muutenkin tuntuu välillä siltä, että suurin osa yksinhuoltajista kuvittelevat olevansa jotenkin kokeneempia ja parempia kumppaniehdokkaita, kuin ne joilla ei ole lapsia... todellisuudessa taitaa olla pikemminkin päinvastoin. Varsinkin jos on kyse nuorista yksinhuoltajista.
Eli kuten muutkin ovat tuossa ehdotelleet, niin hanki itsellesi yh-mies. Me sinkut haluamme suurimmalta osin edelleen sitä peruskaavaa parisuhteeltamme. Ihastuminen, rakastuminen, yhteenmuutto, naimisiinmeno, lapsien hankinta, jne. Emme sitä yhtäkkistä toisen perheeseen tupsahtamista...
nii siis sellainen heppu joka huolii ihan oikeesti itsepäisen,eikus itsenäisen naisihmeisen.
eikäs sellaista vaan oo löytynyt,muutakuin varattua/taiks sitte muutoin liian mutkikas systeemi(tuosta on turha mitään kysellä)
tosin enpä oo juurikaan vielä ees haeskellut,kun vasta viimevuonna sain otsaani sinkun leiman :)
mun mielestä se löytyminen on kuitenkis ihan vaan siitä kiinni ettei tosiaan ole kohdannut sitä kiinnostavaa oliota...taikka sitte on kohdannut väärässä paikassa,väärään aikaan tai saanut väärän ensivaikutelman....se on loppujenlopuksi aikas pienestä kiinni..