Edellinen oli pähkinä joten nyt lähtee tammenterho purtavaksi, arvoisat sinkkuystäväiseni!
Olen ulospäinsuuntautunut, puhelias ja utelias. Kaksi vuotta kotiäitinä, aikuiset ihmiskontaktit vähissä,noh, sepä tietysti muokkasi minut sellaiseksi että olen aidosti kiinnostunut muista ihmisistä ja siitä mitä he ovat elämässään kokeneet ja miltä on eri jutut tuntuneet.
Onkelma onkin siinä että koska mielelläni juttelen kaikkien kanssa minut tulkitaan usein väärin. Moni mies luulee että yritän iskeä heitä koska osoitan kiinnostusta heidän juttujansa kohtaan.
Ja sitten toinen onkelma on se että mukavia jutellessa en yleensä huomaa jos joku yrittää minulle vihjaista kiinnostustaan. Olen siis täysin luupää ja rautalangasta saa raukat asiansa laadun minulle ilmoittaa. Kaverit yleensä kertovat jälkikäteen minulle kuka minusta on kiinnostunut romanttisessa mielessä.
Eli miten ottaa homma hanskaansa ja hioa itseään? Oletteko muut perillä missä ne rajat kulkee ja milloin normaali keskustelu muuttuukin sellaiseksi että kyseessä on jotain muuta?Mitkä keskustelunaiheet kannattaa jättää väliin niin ettei toinen tulkitse niitä iskuyrityksinä?
Vai puhuakko jatkossa vain miehille jotka kiinnostaa siinä mielessä? Kellään sama dilemma?
Terveisin mrs Bean, nolojen tilanteiden orava
Olen ulospäinsuuntautunut, puhelias ja utelias. Kaksi vuotta kotiäitinä, aikuiset ihmiskontaktit vähissä,noh, sepä tietysti muokkasi minut sellaiseksi että olen aidosti kiinnostunut muista ihmisistä ja siitä mitä he ovat elämässään kokeneet ja miltä on eri jutut tuntuneet.
Onkelma onkin siinä että koska mielelläni juttelen kaikkien kanssa minut tulkitaan usein väärin. Moni mies luulee että yritän iskeä heitä koska osoitan kiinnostusta heidän juttujansa kohtaan.
Ja sitten toinen onkelma on se että mukavia jutellessa en yleensä huomaa jos joku yrittää minulle vihjaista kiinnostustaan. Olen siis täysin luupää ja rautalangasta saa raukat asiansa laadun minulle ilmoittaa. Kaverit yleensä kertovat jälkikäteen minulle kuka minusta on kiinnostunut romanttisessa mielessä.
Eli miten ottaa homma hanskaansa ja hioa itseään? Oletteko muut perillä missä ne rajat kulkee ja milloin normaali keskustelu muuttuukin sellaiseksi että kyseessä on jotain muuta?Mitkä keskustelunaiheet kannattaa jättää väliin niin ettei toinen tulkitse niitä iskuyrityksinä?
Vai puhuakko jatkossa vain miehille jotka kiinnostaa siinä mielessä? Kellään sama dilemma?
Terveisin mrs Bean, nolojen tilanteiden orava
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ole kylmempi, äläkä hölötä liikoja.
puhut minulle yksinäisyydestäsi alan kiinnostumaan. Jos puhut seksin vähyydestä alan kiinnostumaan. Jos puhut sielunystävän puutteesta alan kiinnostumaan. Jos puhut kertoen kauniita intiimejä asioita elämästäsi alan kiinnostumaan.
Ja jos katsot puhuessa vahvasti silmiin, ihastun sinuun.
Kun olen ihastunut sinuun, kerron sen sinulle ettei jää epäselväksi. Sitten sinä päätät mitä minä saan..
Voi että, oletpa kyllä niin viaton ja huomaamaton miesten kiinnostuksen suhteen. Kuitenkin jalat levällään on oltu ja muksu saatu maailmaan? Oho..kompastuit ja kaaduit kikkelin päälle.
Jep, ei lapsi maailmaan neitsyestä tupsahtunut.
Hupsista,en kompastunutkaan kikkeliin vaan siinä makaa katkeralta haiseva läjä...no mutta terve, oletko se sinä, rakkaimpani? Pusu ja hali sinulle, olet ihana! Ja mukava tietää että sinulla on poikuuskin vielä tallella...
mulla vähän sama ongelma paitsi että kyllä minä huomaan ihastumisen. Mut kun tulee aina höpöptettyä niitä näitä muina miehinä ja sit se toinen paukahtaa ihastumaan.
Sillon ku katsekontakti on syvälle silmiin ja pitkä niin siinä on jo syvää ihastumista havaittavissa. Vaikka sen kuinka yrittäis kiistää. Keskusteluja pitää katsella vähän ulkopuolisena ja analysoida kehonkieltä ja tulkita katseita. Pitkät katseet ja hymyt on ne ensimmäiset merkit ihastumiseen.
Halusin vain kertoa, että täällä keskustelusivuilla jonkin aikaa pyörineenä olen todennut, että olet harvinaisen fiksu mies. (Ihan hyvännäköinenkin vielä;))
Palstoja seuranneena osut usein muutamalla lauseella asian ytimeen. Hyviä nasevia kommentteja, kiitos. Ulkonäköäsi en ole tsekannut, täytynee se tehdä jossain vaiheessa sopivan tilaisuuden tullen. Terkuin: Vähän vanhempi nainen.
sitte kun on jo vanha pieru,ni eipäs ne riitäkään enää..ne hymyt ja katseet,vaan siinä pitää olla jotai vielä enemmän...
ehkä se johtuu siitä että,sitä vaan haluaa ensin tietää ihmeisestä paljon enemmän..ennenkuin antaa itsensä yhtään ihastua ja siinä se vaikeus piileekin...
että sais aikaa rauhassa tutustua ja niinollen ihastua...joteski tuntuu että se on liian vaivalloista ja vaan odottaa että vastaan tulee sellainen naisihmeinen,että tuo kaikki sujuis jollainlailla itsestään....näin se kai on meikäläisellä ainaskin tässävaiheessa :)
herkkä pieru.
Oikeen hirveen kamalan paljon =) Olenpas minä taas imarreltu.
Tämän ku ~QueenOfHearts~ näkee niin se kiusaa minua taas.
kimakka pieru... vai? :)
se on sellainen tunteella ja antaumuksella päästetty. Säästetty suorastaan tiettyyn paikkaan.
Torstain jäljiltä.
siis sellanen joka näkyy jopa rovaniemen seismoloooogisella laitoksella,siis puuppa joka tekee tilaa....vähän niinkus rexona konsanaan :):)
Ja laadukas sellainen. :D
Kirjoituksienne perusteella olette kumpikin mukavantuntuisia, laadukkaita ja kivoja pieruja, Frederico ja pahkura!Kaikkea hyvää teille toivon!
Terveisin hulvaton pieru=pitkäkestoinen, sarjatulitusmainen papatus,jossa äänenvoimakkuus vaihtelee voimakkaasti saman sarjan aikana ja joka päättyy mahtavaan loppuhuipennukseen, siihen korkeampaan C:hen !
NYt kyllä haisee tuo kehuminen oikein pahan kerran. Aromina piimä ruisleipä hernari. Kiitos ja kumarrus
tuota systeemiä oon ihmetellyt jo melkeen vuoden...ja ihmettely vaan jatkuu,perskeles!!
esmes:mä en enää tiedä että milloinka flirttailen ja milloinka vaan höpötän:)
ja mikä ees on flirttiä ja mikä ei???
mutta ei niitä keskustelunaiheita voi erikseen rajata...se on aivan mahdotonta,koska ne vaihtelee jo yhden keskustelun aikana ihan mielettömästi...eikä todellakaan ole mitään säätilakeskusteluita:):)
kitkeriä pähkinöitä ja tammenterhoja on sulla...
..eipä oo ihme että heität ne tänne,etkäs pidä itelläs:):)
mä en kylläkää aio jatkossa puhua vain miehille...ei,ei,ei
terveisin pahkura...mr.pahkura,lupa sählätä
Niin, mitäpä näitä yksin kelailemaan kun ne asiantuntijat löytyvät täältä, teidän paristanne, jotka myös tuskailette tai nautitte sinkkuudestanne... ja rupeaa muuten oravan tippaleipäaivot jo olemaan pullollaan näitä pohdiskelupähkinöitä...kevätsiivous menossa, tilaa kovalevylle että tarttuu uusiakin juttuja tuonne nuppiin! Hyviä vastauksia tullut, kiitoksia teille,ja kiva tietää että meitä sosiaalisesti"pöhköjä" on enemmänkin...
Jaa, mitä se flirtti on? Se ken pystyy sen määrittelemään, tehkööt sen nyt, tai vaijetkoot ikuisiksi ajoiksi, hehheee!
Jatketaan sähläilyä välkkyä hetkeä odotellessa...
sosiaalinen pöhkö.. :) ei kait sitä tuon paremmin vois sanoo :):)
juuh...ennen sitä kait höpötti vieraille ja tutuille hiukkas eritavalla,elikkäs vieraille ihmeisille höpötäessä jonkinverran mietti tarkemmin että mitä puhuu...muuutta ei nykyään :)
välillä vaan ihmettelee itekkin ettäs mitä tuli taas rääkästyä:)
ja taas toisaalta,mä en oo tyyppi joka ois kokoajan äänessä,pystyn olemaan luontevasti hiljaakin...no ei aina :)
ei ookkaan huono idea,tuo kevätsiivous...tästä päästä vois heittää ylimääräisiä suunnitelmia pois ja ottaa vaiks muistia tilalle :):)
"Ja sitten toinen onkelma on se että mukavia jutellessa en yleensä huomaa jos joku yrittää minulle vihjaista kiinnostustaan. Olen siis täysin luupää ja rautalangasta saa raukat asiansa laadun minulle ilmoittaa. Kaverit yleensä kertovat jälkikäteen minulle kuka minusta on kiinnostunut romanttisessa mielessä."
Ihan kuin minä :D
Paitsi että on niinkin, että näissä muutamissa tilanteissa nainen ei ole kiinnostanut oikeastaan pätkääkään tai ei sitten yhtään. Että ei sinällään harmita. Ihmetyttää vaan jos kaveri heittää jälkeenpäin tyyliin "tuo olis lähteny sormia napsauttamalla mukaasi" ja itse ei ole huomannut mitään tällaista olevan tekeillä tai kehittymässä.
Jospa se joskus sitten natsaa, että molempia kiinnostaa :P
No ihan varmasti se jonakin päivänä, jolloin planeetat ovat suotuisassa asemassa, eikä perhonen Kiinassa räpsyttele siipiään, niin silloin kaksi onnellista löytävät toisensa...Sitä odotellessa hymyilkäämme maailmalle.
Mutta mitäs muutakaan tässä voi.
Niinno välillä kyllä tuntuu että ne planeetat olisivat olleet kohdillaan silloin vuonna sirppi ja vasara ja seuraavaa kiertoa saa odotella siihen asti, että vähintään Marssissa on elämää
Toivossa on hyvä elää, sano lapamato, ja vihreät marssilaiset on jo bongattu!
niin mikäpäs se pahan tappaisi :P
Niin siis vaikka pidän lasiani aina puoliksi tyhjänä, niin ei tapanani ole ottaa asioita liian vakavasti. Tekisikin mieli lainata Nykästä, vaan enpä lainaakkaan... Tai sitten Junnu-vainaata, vaan enpäs lainaa häntäkään.
No-noniin.
Tuota menoa sulta loppuu murkinat kesken, tai sitten sulla on tosi isot talvivarastot. Neuvoisin kuitenkin välttämään sitä puhumista, koska ihminen on oravan pahin vihollinen. Sitä paitsi, oravan yöt pitäisi kulua pesässä nukkuen. :) No ei kai, jatka vaan entiseen malliin.
No sullapa on ruokahalu kohdallaan kuin jaksat kaikkea kovaakin pureskella, heh! juu, on ruvennut nukkumatin kuvotus pihtaamaan sitä unihiekkaansa ja uni hieman hakusessa näin joululoman jälkeen... Onneksi pikkukurre vetää vielä päikkäreitä niin että pääsee tämäkin orava koisimaan ja huilimaan päiväsaikaan...