Kyllä se

tuoda asiasi julki,kyllä kaikki tietää että teet pimeää duunia,mutta taitaa tulla käry ja oikeasti työtä haluava saa paikkasi.mutta ymmärrän asiasi se on pientä verraten OPTIOIHIN.

Ohessa netissä leviävä kirjoitus, jonka mukaan toimintasi on moraalisesti oikein. Kirjoittajan mukaan on turha odottaa kansalaisten toimivan sääntöjen mukaan, jos valtio itsekään ei niitä noudata.

Sen enempiä kommentoimatta:

-------

Tämän tekstin kopioiminen ja levittäminen on paitsi luvallista, myös suotavaa. Halukkaat voivat lähettää sen hallituksen jäsenille, kansanedustajille, työvoima- ja oikeusasioista päättäville tahoille, työmarkkinajärjestöille, ihmisoikeusjärjestöille, medialle ja muutenkin yleisesti luettavaksi. Ottaen huomioon osapuolten epäsuhdan, anonyymina esiintyminen on hyväksyttävää. Eräs tapa on tulostaa teksti ja lähettää se kirjeitse.

MUUTOKSET YHTEISKUNTASOPIMUKSEEN

Yhteiskuntasopimus on hienovarainen järjestelmä. Sen mukaan kansalaiset sitoutuvat noudattamaan valtiovallan säätämiä lakeja ja asetuksia, kun katsovat valtiovallan toimivan etujensa mukaisesti, oikein, moraalisesti ja rehellisesti.

Katsomme, että valtiovalta toimii tämän sopimuksen vastaisesti nykyisessä työharjoittelukäytännössä, jossa nimestään huolimatta on kyse tosiasiallisesti orjuudesta. Seuraavassa esitellyt perustelut koskevat myös kaikkia muita "aktivoinniksi" kutsuttuja sellaisia tapoja, joilla ihmiset pakotetaan tekemään työtä ilman säällistä palkkaa.

Työharjoittelu on valtaosaltaan tuottavaa, todellista työtä. Ihmisiä käytetään vaikkapa varasto-, pakkaus- yms. töissä, joissa harjoitteluksi riittää lyhyt ohjeistus. Työajat, -määrät, laatu- ja nopeusvaatimukset ovat samat kuin palkatullakin henkilökunnalla.

Sen sijaan työharjoittelu on täysin vailla työn suojaa. "Kurssia" eli työtä ei saa itse valita, eikä sen kestoon itse vaikuttaa. Työharjoittelijalla ei ole minkäänlaisia työtaistelumahdollisuuksia. Työstä ei makseta palkkaa, vaan perustoimeentulominimin alittava työmarkkinatuki ja työssäkäynnin kulut korvaava lisä, eikä työ kartuta eläkettä. Pakkotyöllistetty on ammattiyhdistysliikkeen suojan ulkopuolella, hänen etujaan ei valvo kukaan. Sekä irtisanoutuminen että irtisanominen johtavat vajaankin perusturvan romahtamiseen tai menetykseen - ihmisillä, jotka ennestäänkin elävät köyhyysrajan alapuolella. Paitsi työmarkkinatuen menetystä, sosiaalitoimistot alentavat ja viivyttelevät toimeentulotukea tai kertakaikkisesti jättävät sen maksamatta - kuukausia tai vuosia kestävä valitusmahdollisuus on turha, kun ihminen tarvitsee ruokaa huomiseksi. Karenssiksi kutsuttu heitteillejättö toteutetaan automaattisesti ja välittömästi, lainkaan pakkotyöllistetyn versiota kuulematta.

Tämä kaikki asettaa vaihtoehdottomat pakkotyöläiset täydellisesti mielivallan alaiseksi. Niinpä onkin jo esilletullut tapauksia, joissa työnantajat lainaavat pakkotyöllistettyjä toisilleen kuin kiinteää omaisuutta tai työvälineitä, sekä käyttävät heidän työpanostaan omiin, henkilökohtaisiin tarpeisiinsa kuten asuntojensa remontointiin. Ihmisiä on siirretty tyhjän päälle myös tahattomien vahinkojen vuoksi tai jopa siksi, etteivät nämä ole osoittaneet työnantajan mielestä riittävää innokkuutta, palvelualttiutta tai ovat käyttäneet mielipiteenilmaisuvapauttaan. Irtisanomissuojaa ei ole, eikä irtisanomisista koidu työnantajalle haittaa, koska uusi pakkotyöllistetty on nopeasti saatavissa tilalle. Kuten kaikissa vääryyksissä, törkeimmät hyväksikäytöt tulevat epäilemättä esille vasta ajan saatossa.

Rangaistus pakkotyöjärjestelmästä irtautumisesta - tapahtui se sitten yksilön puolustaessa ihmisarvoaan tai työnantajan oikusta - on siis Suomen kaltaisessa, rahaan perustuvassa yhteiskunnassa erittäin julma.

Katsomme, että tämä kaikki täyttää orjuuden määritelmät ja että Suomi hyväksyy viattomien kansalaistensa orjuutuksen sekä de facto että de jure.

Vaadimme käytäntöä nopeasti lopetettavaksi. Vaadimme työstämme palkkaa ja siirtymistä noudattamaan YK:n Yleismaailmallisen Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja. Vaadimme parempaa sosiaaliturvaa, milloin edellämainitun julistuksen määritelmän mukaista työtä ei ole tarjolla.

Katsomme yhteiskuntasopimuksen tulleen yksipuolisesti rikotuksi valtion toimesta. Aluksi toteamme tästä muuttuneesta tilasta johtuvan seuraavaa (suluissa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kohta, jota vallitseva käytäntö rikkoo tai johon asia muuten liittyy):

-Jos työstä ei tarvitse enää maksaa palkkaa, ei siitä tarvitse maksaa verojakaan. Pimeän ja harmaan työn pariin siirtymiselle ei ole enää moraalisia esteitä (artiklat 23 ja 4).

-Niissä tapauksissa, joissa perustoimeentulo tai asianmukainen palkkaus ei toteudu, yksilöillä on oikeus niitä vastaavaan korvaukseen asiaintilaan syyllistyneiltä tahoilta (artiklat 23 ja 22).

-Jos valtio ei enää suojaa kansalaisiaan mielivallalta ja ihmisoikeusrikkomuksilta, ihmisillä on oikeus puolustaa itseään tavallista yhdistystoimintaa laajemmin valtuuksin yhteistoiminnalla YK:n ihmisoikeuksien julistuksen hengessä (johdanto, toinen kappale / artiklat 20 ja 28).

Orjuuskäytännön muista yhteiskunnallisista vaikutuksista toteamme sen lisäävän työttömyyttä: koska yrityksillä on käytettävissä ilmaistyövoimaa, ne jättävät palkkaamatta henkilökuntaa silloinkin kun niillä olisi tähän täydet mahdollisuudet. Käytännön suurimmat vaarat piilevät kuitenkin sen uhrien valtiota kohtaan tuntemassa valtavassa katkeruudessa, joka tulee yhä voimakkaammin näkymään yhteiskuntarauhan rikkoutumisena. Lisäksi tämän nykyaikaan sovelletun orjuutusmuodon monille ihmisille aiheuttamat henkiset ja moraaliset vammat ovat merkittäviä.