Laitanpa viestini vielä tällekin palstalle, koska en oikein tiedä minne tämä kuuluisi. Ehkäpä kyse on juuri siitä, etten ymmärrä erään miehen logiikkaa...
Taidan olla auttamattomasti ihastunut mieheen, jota olen tapaillut n. 2 kk ajan. Ongelma on se, että näemme aika harvoin, suhde on jäänyt polkemaan paikoilleen. Jotenkin mulla on omiin ja kavereideni kokemuksiin perustuen sellainen käsitys, ettei sellaisista suhteista mitään tule, jotka eivät alusta asti etene jokseenkin nopeasti. Yleensä aina kun tapailu johtaa pysyvään suhteeseen, aikaa aletaan viettää alusta lähtien paljon yhdessä. Tämä on siis minun käsitykseni. Onko teillä samanlaisia kokemuksia?
Jossakin vaiheessa näimmekin jo useampana iltana viikossa ja olin tyytyväinen tilanteeseen. Mutta nyt yhteydenpitomme on vähentynyt muutoinkin kuin tapaamisten osalta. Minä en tietenkään ala mieheltä aikaa ruinaamaan, odotan häneltä vähintään yhtä paljon aloitteellisuutta kuin itseltäni. Tiedän, että hänellä on erinäisiä kiireitä ja syyt näkemisten vähäisyyteen voivat olla näissä kiireissä. Kuitenkin kun näemme vaikuttaa siltä, että hän edelleen on kiinnostunut, ja aina kun olen ehdottanut tapaamista hän on saanut aikaa järjestetyksi. Muutenkin hänen käytöksessä minua kohtaan ei ole tapahtunut mitään muutosta. Mutta mikä ihme siinä on, ettei hän useammin ehdota itse tapaamista...?? Hän aikoinaan itse ilmaisi kiinnostuksensa minuun ja siitä tämä tapailukin sitten alkoi. Käykö teille miehet usein niin, että olette olleet ihastunut johonkin naiseen jo jonkin aikaa, mutta sitten mielenkiinto sammuu tapailun myötä? Jotenkin ajattelin, että se olisi epätodennäköistä...
Viisainta olisi kai puhua hänelle asiasta, mutta ylpeyteni ei millään antaisi myöten...
Taidan olla auttamattomasti ihastunut mieheen, jota olen tapaillut n. 2 kk ajan. Ongelma on se, että näemme aika harvoin, suhde on jäänyt polkemaan paikoilleen. Jotenkin mulla on omiin ja kavereideni kokemuksiin perustuen sellainen käsitys, ettei sellaisista suhteista mitään tule, jotka eivät alusta asti etene jokseenkin nopeasti. Yleensä aina kun tapailu johtaa pysyvään suhteeseen, aikaa aletaan viettää alusta lähtien paljon yhdessä. Tämä on siis minun käsitykseni. Onko teillä samanlaisia kokemuksia?
Jossakin vaiheessa näimmekin jo useampana iltana viikossa ja olin tyytyväinen tilanteeseen. Mutta nyt yhteydenpitomme on vähentynyt muutoinkin kuin tapaamisten osalta. Minä en tietenkään ala mieheltä aikaa ruinaamaan, odotan häneltä vähintään yhtä paljon aloitteellisuutta kuin itseltäni. Tiedän, että hänellä on erinäisiä kiireitä ja syyt näkemisten vähäisyyteen voivat olla näissä kiireissä. Kuitenkin kun näemme vaikuttaa siltä, että hän edelleen on kiinnostunut, ja aina kun olen ehdottanut tapaamista hän on saanut aikaa järjestetyksi. Muutenkin hänen käytöksessä minua kohtaan ei ole tapahtunut mitään muutosta. Mutta mikä ihme siinä on, ettei hän useammin ehdota itse tapaamista...?? Hän aikoinaan itse ilmaisi kiinnostuksensa minuun ja siitä tämä tapailukin sitten alkoi. Käykö teille miehet usein niin, että olette olleet ihastunut johonkin naiseen jo jonkin aikaa, mutta sitten mielenkiinto sammuu tapailun myötä? Jotenkin ajattelin, että se olisi epätodennäköistä...
Viisainta olisi kai puhua hänelle asiasta, mutta ylpeyteni ei millään antaisi myöten...
Vastaukset 18
Vanhimmat
no minne muualle oot laittanut tuon viestin?
Mutta en kyllä järin hirveästi miettinyt tuota oikeaa osoitetta...
HOITO.
Viittaat varmaan joko siihen, että mä tarvitsen hoitoa tai, että olen sille miehelle vain hoito. Jälkimmäiseen en usko, ja epäilen, ettei mun tilanne vielä niin vakava ole, et tarvitsisin hoitoakaan. :D
Mutta kiitos neuvosta, tosin en omista tietosanakirjaa...
Mikä siinä on että ihmiset ei uskalla puhua
asioista toisileen?
Voihan hänellä olla menoja, aikuinen ihminen.
Mikä siinä on että suhteessa pitäisi aina olla liimaantuneena yhteen?
Jos sinulla on hyvä olla kun tapaatte, tuntuu siltä että han arvostaa sinua.
Ehkä kannataa miettiä sitä että miten kypsä itse on ihmisenä.
Vaihda parempaan, jos ei kelpaa. Jos mies ei halua sellaista ällöttävää koko ajan toisessa roikkumista ja sinä vastaavasti haluat, niin vaihtoehtoinahan on joko antaa periksi "kun kerran toisten suhteet ovat alkaneet eri tavalla", tai voi ottaa vähän rauhallisemmin ja ehkä saada siitä toimivan suhteen.
Hmm... Mitä tarkoitat "en ala ruinaamaan" ja sitten lisäät: "odotan häneltä aloitteellisuutta"? Mikset voi kertoa mitä haluat? Mieshän voi kuvitella, että olet tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Saattaahan mieskin kyllästyä ruinaamaan...
Kiitos ensinnäkin vastauksistanne, saivat ajattelemaan. Loppujen lopuksi kyse ei ole siitä, että kaipaisin ällöttävää koko ajan toisessa roikkumista, vaan pikemminkin tietoisuutta siitä, että tämä mies edelleenkin on ihastunut minuun, eikä tapaamisten vähäisyys johdu kyllästymisestä. Ja aivan oikein, vastauksen asiaan voin saada vain häneltä itseltään.
Miksi sitten niin kamalasti haluan selviä vastauksia, enkä nauti kutkuttavasta jännityksestä? Sitä on vaikea sanoa, ehkä johtuu elämäntilanteesta, ehkä siitä, että tapaan vain harvoin miehiä, joista kiinnostun. Ja nyt kun olen tavannut, en halua kiintyä häneen ennen kuin tiedän, että saan haluamani, enkä joudu pettymään. Itsesuojelua, mutta heikkous lienee aika pieni pahe.
On kiva kuulla, että joku ainakin on sitä mieltä, että rauhallisesti aloittamalla voi saada toimivan suhteen. Sitä toivon itsekin, tuntuu vain siltä, että ulkopuoliset ajattelevat siihen tyyliin "ettei tuosta suhteesta mitään tule, jos ette näe tuon useammin". Mutta eipä niillä ulkopuolisten mielipiteillä pitäisi olla mitään väliä.
Ja sillä kun sanoin "etten ala ruinaamaan" tarkoitin sitä, etten aio ehdottaa hänelle yhteistä ajanviettoa useammin kuin hän tekee minulle. Eli siis hänen on myös tehtävä aloitteita. Minusta tämä on ihan järkevää, koska jos ihminen on kiinnostunut toisen seurasta kyllä hän tahtoo tavata. Itse asiassa olen jopa saattanut olla viime aikoina aloitteellisempi osapuoli, niin että mielestäni miehen pitäisi ymmärtää olla melko varma kiinnostuksestani.
Sitten tullaankin siihen, että pitäisikö leikkiä vaikeaa ollakseen kiinnostava... Mutta joo, ehkei sitä kannata tehdä enää parin kuukauden jälkeen. Ei kai se niin nöyryyttävää ole, jos kertoo, mitä itse toisesta ajattelee. Voisi olla aika vapauttavaa niellä kerrankin ylpeytensä. Ehkä juuri siksi tämä mieskin mua kiinnostaa, kun hän osoittaa kiinnostuksensa, muttei kuitenkaan tee tätä mulle liian helpoksi.:)
Kohtuudessa pitää siinä "ruinaamisessa" pysyä. Ja tosiaankin, ainoastaan se mies tietää varmuudella, mistä on kysymys. Mikäli kysymys on lievästä epävarmuudesta, voi liiallinen itsensä tyrkyttäminen saada aikaan aivan päinvastaisen reaktion kuin tarkoitus olisi. Sopivasti siis pitäsi pystyä leikkimään vaikeasti tavoiteltavaa. Ei kuitenkaan niin, että toinen luulisi kiinnostuksen kokonaan loppuneen... Kirjoituksesi perusteella mies on siinä onnistunut :). Tarkoituksella vai vahingossa, vaikea sanoa...
Niin...
Hänellä on todennäköisesti useita deittailtavia ja pelaa melkoista venäläistä rulettia...vaadi mies itsellesi, jos hänet todella haluat ja kanna seuraukset...;) -F
" Käykö teille miehet usein niin, että olette olleet ihastunut johonkin naiseen jo jonkin aikaa, mutta sitten mielenkiinto sammuu tapailun myötä? Jotenkin ajattelin, että se olisi epätodennäköistä... "
Kyllä tuokin on ihan mahdollista. Joskus on aluksi
naisesta kiinnostunut, mutta tapailun myötä huomaa
ettei nainen olekaan niin kiinnostava. Nainen on
kuitenkin sen verran mukava yms., että jatkaa
tapailua. Vähitellen homma kuihtuu kasaan.
Yleensä kyllästymisen kyllä huomaa käytöksestä.
En minä näin ulkopuolisena voi tietää mitä mies
ajattelee. Ehkä hän miettii täsmälleen samoja asioita,
eikä kehtaa puhua niistä sinulle?
No itselläni suurinpiirtein sama tilanne mutta toisinpäin, olen nyt kuukauden tapaillu erästä tyttöä. Aina ei asiat kai ole niin yksinkertaisia. Ei miehillä eikä naisilla. Mutta uskoisin, että kannattaa odottaa eikä tehdä hätäisiä johtopäätöksiä...
suhdettaan sinuun, koska toisella ja ehkä kolmannellakin sormella on kolmas nainen. Ei kannata jääda odottomaan että olisit joskus ykkönen tämän miehen elämässä. Olet se tässä suhteessa se ikuinen 2. tai 3. Pidä ehkäisystä kiinni, lapsi tämän miehen kanssa ei kannata, koska olisit yh ja mies tapaisi lastaan, joka ei olisi hänelle mitenkään tärkeä, silloin kuin hänelle sopii. Lapsi ei tarvitse kelloon vilkuilevaa/haukottelevaa isää seuraamaan koulujuhlien esityksiä.
Nykyinen mieheni ei aikoinaan kuulemma "uskaltanut" olla liian aktiivinen, kun pelkäsi että säikähtäisin ja luikkisin pakoon. Oikeasti olin jo luikkimassa pakoon sen takia, kun luulin ettei hän oikeasti olisikaan minusta kiinnostunut. Parempi katsoa joka kantilta, ennenkuin tekee turhan nopeita johtopäätöksiä mistään mahd.haaremeista..
Ethän sä voi olla satavarma onko se edes ihastunut suhun. Mieshän voi vain ajatella, että olet mukava nainen, kiva kaveri jonka kanssa voi aina silloin tällöin viettää aikaa. Miehellä on omia kiireitä ja kaikenlaista menoa. Et sä voi alkaa vaatimaan häntä pelkästään itsellesi. Voi siinä olla tietty sekin että miehellä on kiinnostus hiipunut. Kun sinä et kerran tiedä hänen muista naissuhteistaan mitään.
päin Suomea asut?
2 kk on vielä hirveen vähän! Onko sulla kiire jonnekin? Olen noin 7kk tapaillut erästä miestä ja tuo kuulosti aivan samalta kuin oma tilanteeni. Tosin olemme puhuneet asiat avoimesti selväksi. Hänellä ei ole kuvioissa muita naisia! Kyse on muusta. Suosittelen suun avaamista! Olen oikein tyytyväinen suhteeseemme, koska nautin hänen seurastaan.
Tsemppiä!
Saanko kysyä mikä teidän tilanteessa sitten on jutun jujuna, jos olette tapailleet noin kauan niin mistä teillä on kyse? Olen nimittäin itse samanlaisessa tilanteessa. Joten apu olisi tarpeen. :)
Kiitos, ihanaa saada tollanen positiivinen viesti. Ei mulla sinänsä ole mikään kiire, lähinnä vain en tahdo hukata kallista aikaani turhan takia. Aion avata kyllä suuni asiasta, mutta positiivisessa mielessä, tarkoitus ei ole mitään vaatia, vaan varmistaa tilanne. Sittenpähän tiedän, kannattaako alkaa tapailee muitakin.;)
Kamalaa kun tääl saa niin erilaisia mielipiteitä. Toiset on varmoja miehen haaremista toiset taas mun epäkypsyydestä, kun turhaan hoppuilen. Niin, se kai kertoo vaan siitä, et ihmiset tulkitsee asiat niin eri tavalla, ettei tässäkään tapauksessa oikeaa vastausta voi saada kuin ko. mieheltä itseltään.
Jos tarkkoja ollaan, en tiedä jutun varsinaista jujua. Tai ei kai siina muuta ole kuin että víihdymme hirveen hyvin toistemme seurassa :) Yksityiselämät ovat täynnä muitakin asioita, ettei riitä aikaa/energiaa...