Sainpahan kerran osoituksen "työttömän aktvivointikurssille" kai siksi, etten rumentaisi pitkäaikaistyöttömien tilastoja.
Kurssin aikana osallistujat eivät ole työttömiä (minnekähän se työttömyys yhtäkkiä katosi?) ja minäkään en siis enää ole pitkäaikaistyötön. Kurssin nimi oli komeasti 'Uusille urille'. Täytynee mainita, että olen jo lähes 60 v. Kurssi sai rahoitusta EU-rahoista ja samantapaisia kursseja on järjestetty ympäri maata. Kurssit ovat työministeriön tahdon mukaisia.
Kurssin järjestäjänä toimi kurssikeskuksen tiloissa toimiva yksityinen yrittäjä. Kurssin päivittäinen kesto oli muutama tunti päivässä ja vapaapäiviä riitti. Kurssin kokonaiskesto oli häilyvä, sillä jokaisen kohdalla kesto määriteltiin erikseen.
Kurssin sisältönä oli pääsääntöisesti jutella niitä näitä (ryhmäterapiastakohan mahtoi olla kyse?), lisäksi olisi ollut tarjolla mm. puseroon kuvion painamista, kolesterolin mittausta, lihaskunnon testausta... (parin viimeksi mainitun tiedot minusta kuuluisivat enemmän terveyskeskuksen tietoihin kuin kurssipaikalle), varsinaista hyödyllistä asiaa oli olematon määrä.
Kurssin varsinainen vetäjä oli paikalla vain silloin tällöin (veti toista samanlaista kurssia toisella puolella Suomea), muutoin sitä veti sijainen. Kun vetäjä saapui paikalle, hän ensimmäiseksi ihmetteli, että miksi kurssilla vielä oltiin, miksi ei oltu hankkiuduttu harjoittelupaikkaan. Tämä tarkoitti sitä, että jokaisen olisi tullut hankkia itselleen harjoittelupaikka eli pyrkiä paikkakunnan yrityksiin ilmaistyövoimaksi.
Eräs ei enää niin nuori ja vuosien työkokemuksen omaava kurssilainen oli jo minun 'kurssille' tullessani ollut viisi viikkoa siivoojaharjoittelijana eräässä yrityksessä ja hakusessa oli päästä edelleen siivoojaharjoittelijaksi toiseen työpaikkaan pariksi kuukaudeksi. Työssäoloajalta hän sai työmarkkinatuen.
Työttömän itsetunto ei tunnetusti ole niitä vahvimpia. Minkähänlaisen signaalin hän siinä suhteessa saa, kun hän ei kelpaa muuta kuin ilmaistyövoimaksi? Työttömän kohtelu monella työpaikalla on sitten vielä oma juttunsa.
Työttömyys olisi varmasti rajusti vähennettävissä ja ehkä likimain poistettavissa, jos niin haluttaisiin. Mutta työttömät taitavat olla liian hyvä reservi, kun halpaa tai ilmaista työvoimaa tarvitaan. Ja ovathan työssäolevat valmiita uurastamaan ylitse voimiensa, kun pelkona on päätyä työttömäksi.
Suomessa työn tuottavuus on huippuluokkaa, palkat sen sijaan ei. Olisikohan työttömien suurella määrällä jotain tekemistä tilanteen kanssa? Entä sitten, kun nyt työssä yli voimiensa uurastavat on kulutettu loppuun??? Vaikka tässäkin suhteessa Suomessa taidetaan olla ’kahden kerroksen väkeä'.
Kurssin aikana osallistujat eivät ole työttömiä (minnekähän se työttömyys yhtäkkiä katosi?) ja minäkään en siis enää ole pitkäaikaistyötön. Kurssin nimi oli komeasti 'Uusille urille'. Täytynee mainita, että olen jo lähes 60 v. Kurssi sai rahoitusta EU-rahoista ja samantapaisia kursseja on järjestetty ympäri maata. Kurssit ovat työministeriön tahdon mukaisia.
Kurssin järjestäjänä toimi kurssikeskuksen tiloissa toimiva yksityinen yrittäjä. Kurssin päivittäinen kesto oli muutama tunti päivässä ja vapaapäiviä riitti. Kurssin kokonaiskesto oli häilyvä, sillä jokaisen kohdalla kesto määriteltiin erikseen.
Kurssin sisältönä oli pääsääntöisesti jutella niitä näitä (ryhmäterapiastakohan mahtoi olla kyse?), lisäksi olisi ollut tarjolla mm. puseroon kuvion painamista, kolesterolin mittausta, lihaskunnon testausta... (parin viimeksi mainitun tiedot minusta kuuluisivat enemmän terveyskeskuksen tietoihin kuin kurssipaikalle), varsinaista hyödyllistä asiaa oli olematon määrä.
Kurssin varsinainen vetäjä oli paikalla vain silloin tällöin (veti toista samanlaista kurssia toisella puolella Suomea), muutoin sitä veti sijainen. Kun vetäjä saapui paikalle, hän ensimmäiseksi ihmetteli, että miksi kurssilla vielä oltiin, miksi ei oltu hankkiuduttu harjoittelupaikkaan. Tämä tarkoitti sitä, että jokaisen olisi tullut hankkia itselleen harjoittelupaikka eli pyrkiä paikkakunnan yrityksiin ilmaistyövoimaksi.
Eräs ei enää niin nuori ja vuosien työkokemuksen omaava kurssilainen oli jo minun 'kurssille' tullessani ollut viisi viikkoa siivoojaharjoittelijana eräässä yrityksessä ja hakusessa oli päästä edelleen siivoojaharjoittelijaksi toiseen työpaikkaan pariksi kuukaudeksi. Työssäoloajalta hän sai työmarkkinatuen.
Työttömän itsetunto ei tunnetusti ole niitä vahvimpia. Minkähänlaisen signaalin hän siinä suhteessa saa, kun hän ei kelpaa muuta kuin ilmaistyövoimaksi? Työttömän kohtelu monella työpaikalla on sitten vielä oma juttunsa.
Työttömyys olisi varmasti rajusti vähennettävissä ja ehkä likimain poistettavissa, jos niin haluttaisiin. Mutta työttömät taitavat olla liian hyvä reservi, kun halpaa tai ilmaista työvoimaa tarvitaan. Ja ovathan työssäolevat valmiita uurastamaan ylitse voimiensa, kun pelkona on päätyä työttömäksi.
Suomessa työn tuottavuus on huippuluokkaa, palkat sen sijaan ei. Olisikohan työttömien suurella määrällä jotain tekemistä tilanteen kanssa? Entä sitten, kun nyt työssä yli voimiensa uurastavat on kulutettu loppuun??? Vaikka tässäkin suhteessa Suomessa taidetaan olla ’kahden kerroksen väkeä'.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Tämä tarkoitti sitä, että jokaisen olisi tullut hankkia itselleen harjoittelupaikka eli pyrkiä paikkakunnan yrityksiin ilmaistyövoimaksi."
Mitä tekemään? Painamaan puseroon kuvioita? Hohhoijaa. Tee kirjallinen valitus kurssista. Tuo on tosissaan ihan perseestä.
Olin taannoin myös vastaavalla "kurssilla" talvikauden työttömyyteni takia. Opittiin mm. että kannattaa käydä parturissa ja pesulla... ;) Se oli myös yksityisen vetämä kurssi.
Olen samaa mieltä, että Suomessa työn tuottavuus on huipussaan.
Silti on ihmeellistä, että joistakin töistä maksetaan ja joistakin ei. Työmarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti. Pitää olla todella erityistä ammattitaitoa, mieluiten tekniseltä alalta, että työtä ja palkkaa tulee.
Se kertoo vain yhteiskuntamme ja talouden pienuudesta. Raha ei liiku maan sisällä muuten kuin yritysten välillä.
että mistä voisi hakea avustusta parturikuluihin - ei työttömyyskorvauksella sellaisia kustanneta.
Kun olet noin vanha mies, joka pääsee ensvuonna eläkkeelle, ei luulisi olevan paljon menetettävää. Lakia valvovan viranomaisen huomion kiinnittäminen koijariryppääseen on kansalaisvelvollisuus. Ylläoleva teksti riittää ihan hyvin tutkimuspyynnön liitteeksi.
Itse tekisin vielä yksilöidyn rikosilmoituksen siitä virkailijasta, joka on uhkailemalla on pakottanut sinut harvinaisen hyödyttömälle kurssille ja lisäksi kurssinpitäjästä, joka ei selvästikään hoida hommiaan.
Mitään vaaraa ei ole, sillä jos työkkäri tekee jonkun vastasiirron, niin sokeampikin poliisi oivaltaa kyseessä olevan oikeutettua kansalaistoimintaa laittomasti rajoittavan kostotoimenpiteen, josta voi hyvässä lykyssä saada aikaan viraltapanon, niin vakava asia on kyseessä.
Kansaneläkeikä Suomessa on 65v, muutenkin viestisi sisältö oli pelkkää jenkkihapatusta,
Noi kurssit on usein turhia.
Ne kyllä tuovat tuloa järjestäjille.
Mutta ne työttömyyden hoidon rahat pitäisi käyttää lyhentämättömänä työttömille.
´Siis kurssirahoilla tulisi ostaa vastteita, hoitaa terveyttä.
esim hankkia silmälasit, hoitaa hampaat, ostaa kengät uudet, maksaa parturi jne... jne...
Pitkäaikaistyötön hyötyy enemmän suorasta tuesta !!!
-----ei vain kouluttajien eduksi noita kursseja järjestetä !!!!
Päivärahan takia kursilla olijat ovat erijuttu. Mutta opetusta haluavien kannattaisi avata turpansa kurssilla ja työkkärin paulautepäivillä.
Kannattaa vaatia luvattua koulutusta eikä istua vihanneksena. Sittenhän siitä jotain hyötyäkin on. Tiedoksi vaan jos luvattu koulutus ei toteudu on se koko kurssinperumisen lopettamisen syy.
1. ensin yhteys kurssista vastaavaan opettajaan ja työkkärissä vastaavaan virkailijaan.
2.jos opetus ei toteudu voi jättää tutkintopyynnön koulutusrahojen väärinkäytöstä
Jos haluatte kunnioitusta pitäkää huoli omista oikeuksistanne ja älkää antako periksi.
Työttömyyskunniaan.