"Slovarit kulkevat bändin mukana riippakivenä, mutta erilaisilla sovituksilla niihinkin saadaan uutta raikasta ilmettä."
Saksalaista viiksiheviä livenä akustisilla kitaroilla baarijakkaralla istuen. Aika mielenkiintoinen yhtälö kieltämättä. Ei siltikään mahdoton, koska Scorpionshan on viime vuodet valloitellut lähinnä naispuoleisen kuulijakunnan sydämiä balladeillaan. Arska muistaa hyvin hetken jolloin uljas hevibändi Scorpions muuttui tunnetuksi balladeistaan. Tuohon alkoi lopahtamaan Arskan odotukset kyseisestä bändistä. Kyllähän slovarit hyviltä kuulostivat, ei siinä mitään. Homma alkoi vain polkea paikoillaan ja viriilissä kasvuhuumassa tuli alettua sitten etsimään energisempiä ja hevahtavampia bändejä tilalle. Tästä voimme siis päätellä, että Arska on vanha hevari ja koliseehan se edelleenkin.
Kitaraa satunnaisesti soittelevalla Arskalla on tullut useammankin kerran tartuttua kavereiden kanssa kaljoitellessa kepakkoihin ja rämpyteltyä porukassa Scorppareiden ralleja. Kaiken taustalla on ollut oikeastaan tsoukki ja samalla ihmettely, kuinka näin vähäisistä elementeistä voi saada aikaan maailmanluokan hittejä. Scorpionsin soittajatkaan eivät koskaan ole mitään virtuooseja olleet.
Oli onni, että tämä DVD-plätty jäi käteen Anttilan vierailulla. Arska teki ajat sitten jo sanattoman sopimuksen itsensä kanssa ja jätti Scorppari-bändin radion taustakohinaksi.
DVD-formaatti saa näköjään kokeilemaan kaikkea vanhaa ja kivaa uudemman kerran. Kokeilun syynä oli mielenkiinto kuulla bändiä akustisena ja kannessa kun kerrottiin äänen olevan muotoa DD 5.1 sekä kuvan 16:9 niin mikäpä ettei. Keikka on kuvattu peräti 12 kameralla. Tuo hehkutus sai kieltämättä hiukan ihmettelemään multiple-viewing anglesin puuttumista.
Ensimmäinen reaktio katselussa kiinnittyi aivan loistavaan ääneen. Kuvassa huomion sai heti Rudolf Schenkerin akustinen Gibson Flying V-kitara, tyyliä. Ensimmäisten reaktioiden jälkeen DVD:n nauttiminen alkoi. Hanikkaa isommalle ja siirtyminen istumaan kuuden kaiuttimen leikkauspisteeseen. Biisien ja äänentoiston jumala on olemassa. Tässä pläjäyksessä sen tuntee perskarvoissaan. Sovitukset ovat pääsääntöisesti loistavia. Hevirytkeeseen ei akustisilla soittimilla pääse ja kaikki onkin hyvin maltillista. Bändin lisukkeena pyörii muusikkoja eri puolilta maailmaa. Hiukan tulee Stingin jutut kieltämättä mieleen noista monikansallisista touhuista, ei muusta.
Jos olet joskus diggaillut bändiä ja ajattelet, että hevirock ja Scorpions on vanhanaikaista musaa, niin paiskaappa tämä plätty masiinaan. Arskakin koki muutaman kanatlihalle rytkäyttävän hetken biisien sovitusten parissa. Nämä biisit taipuvat lopulta aika moneen muottiin ja musa kuullostaakin vielä hyvältä. Vaikka slovarit kulkevat edelleen bändin mukana pakollisena riippakivenä niin erilaisilla sovituksilla niihinkin saadaan ihan uutta raikasta ilmettä. Muitakin biisejä DVD:ltä toki löytyy, mutta musiikkia on turha yrittää selitellä tämän enempää.
Kyllä bändi on selkeästi aikuistunut vaikkeivat heput olekaan vielä ihan ikäloppuja. Mielenkiintoista nähdä mitä tämän jälkeen tulee tapahtumaan. Tässä on kuitenkin ennen sitä eittämättä yksi parhaista Arskan tietämistä musajulkaisuista DVD:nä kaikinpuolin.
10/10
Saksalaista viiksiheviä livenä akustisilla kitaroilla baarijakkaralla istuen. Aika mielenkiintoinen yhtälö kieltämättä. Ei siltikään mahdoton, koska Scorpionshan on viime vuodet valloitellut lähinnä naispuoleisen kuulijakunnan sydämiä balladeillaan. Arska muistaa hyvin hetken jolloin uljas hevibändi Scorpions muuttui tunnetuksi balladeistaan. Tuohon alkoi lopahtamaan Arskan odotukset kyseisestä bändistä. Kyllähän slovarit hyviltä kuulostivat, ei siinä mitään. Homma alkoi vain polkea paikoillaan ja viriilissä kasvuhuumassa tuli alettua sitten etsimään energisempiä ja hevahtavampia bändejä tilalle. Tästä voimme siis päätellä, että Arska on vanha hevari ja koliseehan se edelleenkin.
Kitaraa satunnaisesti soittelevalla Arskalla on tullut useammankin kerran tartuttua kavereiden kanssa kaljoitellessa kepakkoihin ja rämpyteltyä porukassa Scorppareiden ralleja. Kaiken taustalla on ollut oikeastaan tsoukki ja samalla ihmettely, kuinka näin vähäisistä elementeistä voi saada aikaan maailmanluokan hittejä. Scorpionsin soittajatkaan eivät koskaan ole mitään virtuooseja olleet.
Oli onni, että tämä DVD-plätty jäi käteen Anttilan vierailulla. Arska teki ajat sitten jo sanattoman sopimuksen itsensä kanssa ja jätti Scorppari-bändin radion taustakohinaksi.
DVD-formaatti saa näköjään kokeilemaan kaikkea vanhaa ja kivaa uudemman kerran. Kokeilun syynä oli mielenkiinto kuulla bändiä akustisena ja kannessa kun kerrottiin äänen olevan muotoa DD 5.1 sekä kuvan 16:9 niin mikäpä ettei. Keikka on kuvattu peräti 12 kameralla. Tuo hehkutus sai kieltämättä hiukan ihmettelemään multiple-viewing anglesin puuttumista.
Ensimmäinen reaktio katselussa kiinnittyi aivan loistavaan ääneen. Kuvassa huomion sai heti Rudolf Schenkerin akustinen Gibson Flying V-kitara, tyyliä. Ensimmäisten reaktioiden jälkeen DVD:n nauttiminen alkoi. Hanikkaa isommalle ja siirtyminen istumaan kuuden kaiuttimen leikkauspisteeseen. Biisien ja äänentoiston jumala on olemassa. Tässä pläjäyksessä sen tuntee perskarvoissaan. Sovitukset ovat pääsääntöisesti loistavia. Hevirytkeeseen ei akustisilla soittimilla pääse ja kaikki onkin hyvin maltillista. Bändin lisukkeena pyörii muusikkoja eri puolilta maailmaa. Hiukan tulee Stingin jutut kieltämättä mieleen noista monikansallisista touhuista, ei muusta.
Jos olet joskus diggaillut bändiä ja ajattelet, että hevirock ja Scorpions on vanhanaikaista musaa, niin paiskaappa tämä plätty masiinaan. Arskakin koki muutaman kanatlihalle rytkäyttävän hetken biisien sovitusten parissa. Nämä biisit taipuvat lopulta aika moneen muottiin ja musa kuullostaakin vielä hyvältä. Vaikka slovarit kulkevat edelleen bändin mukana pakollisena riippakivenä niin erilaisilla sovituksilla niihinkin saadaan ihan uutta raikasta ilmettä. Muitakin biisejä DVD:ltä toki löytyy, mutta musiikkia on turha yrittää selitellä tämän enempää.
Kyllä bändi on selkeästi aikuistunut vaikkeivat heput olekaan vielä ihan ikäloppuja. Mielenkiintoista nähdä mitä tämän jälkeen tulee tapahtumaan. Tässä on kuitenkin ennen sitä eittämättä yksi parhaista Arskan tietämistä musajulkaisuista DVD:nä kaikinpuolin.
10/10
Vastaukset 3
Vanhimmat
joo ostin tämän noin 3 v. sitten ja yllätyin kuinka täydellistä musiikkia tehdään ,nautin näkemästäni ja kuulemastani. Muiden biiseistä myös upeita versioita. Yksi parhaista DVD tallenteista mitä omistan. En muuten pidä paljoo Scorpions tyylin heavy-hard-rock tyylistä mutta ACOUSTICA vie mukanaan.
Luin dvd:n ilmestymisen aikoihin todella raivostuttavan levy arvostelun konsertista, joku finninaama toimittajanpoika vissiin arvosteli että "kylläpäs on UNETTAVAA KIERRÄTYSMUSAA bändiltä joka ei uuta enää keksi, kyllä olis tehny mieli pistää poitsulta lätty lätiseen.
En oo mikään hurja skorpparifani ollu vähään aikaan, mut kattelin pitkään tota dvd:tä anttilassa eilen...ja jäi ostamatta. Mulla meinaa on tuo cd. Skorppareissa alko ärsyttää se, kuinka biisi biisin jälkeen kertoo samoista asioista, liikaa tyhjiä lauseita ja nyyhkymeininkiä. Mutta ei se huono bändi ole kuitenkaan. Joskus iskee skorpparifiilis, ja onneks pari levyä löytyy tyydyttämään oloa. Ja nuo akustiset versiothan ovat aivan mahtavia!
olen ehdottomasti samaa mieltä kuin edelliset , biisit vaan on murhaavan hyvin tehty eikä jätä kylmäksi...