Ratkaisu ongelmaan tai paremminkin ennen kuin ongelmaa tulee niin on hyvä kuulua siihen porukkaansa! Jos on työporukan ulkopuolella niin voi olla aika varma että jonkin asteista kiusaamista alkaa tulla. Voi olla että sattuukin sen verran fiksua porukkaa että kiusaamista ei ole mutta alkaako silloin itse epäillä kaikkea kun jos oot porukan ulkopuolella?
Aikuisiällähän kiusaaminen ei ole samanlaista kuin miten lapset kiusaa jotakin. Mutta syy voi olla sama että et kuulu porukkaan ja joudut silmätikuksi!! Syitä miksi ei kuulu porukkaan voi olla vaikka kuinka ja voi olla et pysty niitä ehtoja täyttämään, lapsuuden kasvatus ja elämä lapsena voi vaikuttaa aika paljon miten pärjäät työelämässä.
Ei voi kuin suositella että kuulut mahdollisimman hyvin omaan työporukkaasi siitä hyötyy kaikki tai sitten olet kova kaveri ja sua ei pompota kukaan eikä kiusaa, toimiiko. Mä kuulun tohon välimaastoon ja pysyn osan porukan ulkopuolella nykyään koska en oikein siedä heidän juttujaan ja asenteitaan, muun porukan kanssa tulee toimeen hyvin. Tässä välillä taas on ns välikaverit eli kun niitä voitelee niin on suhteet kunnossa siihen ei kivaan porukkaakin :)
Ulkopuolelle ei kannata jäädä koska oot sitten pihalla kaikesta. Ikävää jos esimies on kusipää, no kaikkihan on, ei esimies voi olla jos ei ole kusipää mutta jos siis on oikea kunnon kusipää niin voi olla aika ikävä työpaikka. Siihen voi suositella vaan äänestämistä jaloillaa.
Kaikki on erilaisia joten jokaisen on sopeuduttava siihen, kaikki ei ole niin hyviä joka asiassa mutta joku on taas sinua parempi jossakin.
Kirjoitinkohan paskaa...
8 vuosi alkaa työelämässä, pieni tiimi suuressa yhteisössä.
Aikuisiällähän kiusaaminen ei ole samanlaista kuin miten lapset kiusaa jotakin. Mutta syy voi olla sama että et kuulu porukkaan ja joudut silmätikuksi!! Syitä miksi ei kuulu porukkaan voi olla vaikka kuinka ja voi olla et pysty niitä ehtoja täyttämään, lapsuuden kasvatus ja elämä lapsena voi vaikuttaa aika paljon miten pärjäät työelämässä.
Ei voi kuin suositella että kuulut mahdollisimman hyvin omaan työporukkaasi siitä hyötyy kaikki tai sitten olet kova kaveri ja sua ei pompota kukaan eikä kiusaa, toimiiko. Mä kuulun tohon välimaastoon ja pysyn osan porukan ulkopuolella nykyään koska en oikein siedä heidän juttujaan ja asenteitaan, muun porukan kanssa tulee toimeen hyvin. Tässä välillä taas on ns välikaverit eli kun niitä voitelee niin on suhteet kunnossa siihen ei kivaan porukkaakin :)
Ulkopuolelle ei kannata jäädä koska oot sitten pihalla kaikesta. Ikävää jos esimies on kusipää, no kaikkihan on, ei esimies voi olla jos ei ole kusipää mutta jos siis on oikea kunnon kusipää niin voi olla aika ikävä työpaikka. Siihen voi suositella vaan äänestämistä jaloillaa.
Kaikki on erilaisia joten jokaisen on sopeuduttava siihen, kaikki ei ole niin hyviä joka asiassa mutta joku on taas sinua parempi jossakin.
Kirjoitinkohan paskaa...
8 vuosi alkaa työelämässä, pieni tiimi suuressa yhteisössä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tuo on kyllä totta että pitää sopeuta porukkaan mutta aina se ei ole mahdollista vaikka kuinka haluaisi.
Minulla kävi niin että työtehtäviä vaan oli niin paljon enemmän kuin muilla, joten en ehtinyt hoitaa niitä suhteita muihin vaikka kuinka olisi haluttanut.
Uskoakseni työkaverit, istuskellessaan tupakilla ja muuten vaan jouten, kärsivät kumminkin jonkinlaista syyllisyyttä ensin , näin sen ajattelin.
No syyllisyys piti purkaa johonkin ... se satuin sitten olemaan minä..
Työtaakkaani lisättiin entisestään ja tuli selvää kiusaamista.. hankaloitettiin työtehtäviäni, juoruiltiin ja asetettiin kyseenalaiseksi työni...
Sinnittelin kun olin toiveissa että tilanteeseen tulee korjaus kunhan johtaja asiat saadaan selvitettyä.
Toisin kumminkin kävi uuden johtajan tullessa taloon koko henkilökunta oli saatu puhuttua minua vastaan ja minusta tehtiin kiusaaja vaikken edes ehtinyt ketään kiusaamaan.
Olin varmaan talon ahkerin ja tunnollisin työntekiä mutta niin minusta vaan leivottiin ihan kamala häirikkö josta kuulemma oli valiteltu jos jonnekkin ( missään vaan ei näy noita valituskirjeitä??)
Loukkaavinta tässä oli se ettei minua kuunneltu ja otettu asioista selvää. Ja se että yritin jaksaa tehdä työni niin hyvin kuin mahdollista niissä olosuhteissa, kiitokseksi sain huonon maineen ja sairastuin masennukseen.
Sun olisi kai pitänyt hallita myös lusmuilun JALO TAITO. Tsemppiä vaan!
Noin mullekin kävi. Musta kyllä aluksi pidettiin. n. kaksi vuotta oli kivaa, olin innoissani työstä, sain vastuuta ja intoa riitti.
Mutta kun sitten aloin huomaamaan, että toiset lusmuilee ja varsinkin kun pomo on ihan lusumu, kiersi vastuut ja jätti mulle työt tehtäväksi, niin alkoi ajat ankeat. Hullun lailla tein työni. Pidin siitä mutta, kahdeksan vuoden aikana musta tuli katkera, äksy ja turhautunut. Palkka ei enää vastannut työn vaativuutta ja alkoi pelottaa vastuu, jota pomo työnsi minun niskaan, mikä kuului sille. Edellinen minua sai potkut unohduksen takia. Eipä sitten muuta kuin kesäajaksi kesäapulaisia ei palkattu, minut jätettiin yksin tekemään neljän ihmisen vaativa palvelu- ja korvaustyö. Asiakas valitti. Syy minun väsyneen käytöksen. Seuraava asiakasvalitus ja minulle kirjallinen varoitus.
Hohoijaa. ei voimia ei energiaa... halusin pois. sain kaksi viikkoa sairaslomaa. Hain uuden työn. Tilalleni palkattiin uusi työntekijä 400 euron paremmalla palkalla! Ei ammattitaitoa. Siinä se kiitos kovasta työstä ja ymmärrystä ei löytynyt koskaan. Onneksi älysin lähteä pois.