Luulin

tekee ihmissuhteista kertakäyttökamaa! On niin helppo vaihtaa minkä seikan tahansa perusteella suhdetta, ja feikkien takaa löytyy vaix mitä. Pätee kait molempiin sukupuoliin. Olen lopettanut tyystin!

Niin se menee, jos toinen ei herätä mitään intohimoja, oli mies tai nainen, niin ei kannata edes yrittää. Kummankin ajan haaskausta, koska lopputulos olis kuitenkin ero. Ei siinä ole mitään "hyvän päälle" ymmärtämistä. Ei ihmissuhteita hommata, kun berliininmunkkia pöydälle. Pikkusen kuule eri asia.

no jaa, minäpä löysin netistä elämäni miehen. 3 vuotta takana ja suunta ylöspoäin :)

Niinhän se on, että kypsymätön ja hyvän päälle ymmärtämätön on AINA se, joka ei ole huolinut sitä niin HYVÄÄ, joka sitten täällä avautuu. Oli kyseessä mies tai nainen.

Sitten kun sinä vahingossa päädyt treffeille sellaisen naisen kanssa, josta et syystä tai toisesta pidä, kirjoitatko tänne että "tajusin nyt itsekin olevani kypsymätön"? ;)

Kannattaa varmaan tutustua ensin vähän paremmin ennen tapaamista.

Ja realistinen kuva on hyvä antaa sille toiselle itsestään.

Kun treffeille mennään, toiveet ovat korkealla. Jos sitten paljastuu, että toinen onkin erilainen kuin mitä luuli tai ei vastaakaan odotuksia, kiinnostus saattaa romahtaa ihan pienistäkin asoista.

Itse löysin kultani netistä. Pidin hänestä myös "in real life", rakastuin häneen. Asumme nyt yhdessä ja olemme onnellisia. Emme ole kumpikaan ns. kypsymättömiä :) älä yleistä.

Kokeilin nettideittailua muutaman kerran ja totesin sen ehdottoman huonoksi. Jos otin itse yhteyttä miehiin, jotka vaikuttivat kiinnostavilta. Meni jokin aika kun ilmoittivat, että he palaavat entisen tyttöystävän luokse. Ne miehet jotka ottivat minuun yhtettä, he olivat jo kokeneita monen lapsen viikonloppuisiä. En ole koskaan ajatellut miestä, jolla olisi jo lapset valmina. Lisäksi, oli ongelma etteivät miehet (muut kuin viikonloppuisät)uskaltaneet kirjoittaa kuin pari sanaa, oli vaikea päättää uskaltaako tavata, kun on kuitenkin se fyysisesti heikompi osapuoli. Kirjoitus tyylistä olisi voinut päätellä onko mies "kunnonmies", jota voisi turvllisin mielin tavata. Yhtä uskalsin tavata, joka otti yhteyttä minun profiiliini. Ulkonäkö ei hänellä mielestäni ollut täydellinen, mutta ei se olisi minua haitannut. Muta mies ilmeisesti halusi jotain muuta. Mutaman kerran tavattiin , jolloin mies käyttätyi omituisesti aivan kuin hänellä olisi kiire pois. Lopulta ilmoittikin ettei halua enää tavata. Omasta ulkonäöstäni se ei voi johtua en ehkä ole täydellinen, muta kyllä kerään katseita, ikävä kyllä varattujen miesten. Totesin ei nettideittailusta löydä miestä pitkäkestoiseen suhteeseen, vaika yritettäisiinkin suhdetta kehittää vähitellen. Vedin ilmoituksesni pois.

mun mielestäni moni (sukupuoleen katsomatta)addiktoituu tähän touhuun. Ei saata jättää kaikkea yhden kortin varaan vaan pitää olla monta rautaa tulessa. Vaikka samat profiilit täällä pyörii kuukaudesta toiseen. Ihmiset ei enää malta kunnolla tutustua toiseen. Voihan sitä keskittyä yhteen kerrallaan ja jos sitten huomaa ettei suhde toimi niin täältä nuo samat naamat löytyy. Totuushan on ettei niitä elämän naisia ja miehiä joka kadunkulmasta vastaan kävele, notta ymmärrän että pitää tavata useampi henkilö jotta sen oikean löytäminen olisi realistista.
Mutta taidan olla liian vanhanaikainen kun otin herneen nenääni miehestä jonka kanssa kävin treffeillä ja joka ei päässyt irti tästä profiilien selaamisesta vaikka samaan aikaan suunnitteli tulevaisuutta kanssani.jepjep