Rakastuin noin 4vuotta sitten,vaikka olin päättänyt etten enää rakastu,mutta toisin kävin.Muutin sitten miehen paikkakunnalle 900km päähän.Lupasi tehdä kaikkensa että olisin onnellinen,,noin kaksi viikkoa muutosta hän petti minua exänsä kanssa ei tienny mitä halusi elämältä.Selvinpäin kun oli niin itki ja pyysi anteeksi mutta sitä helvettiä kesti melkein kaksi vuotta.Monta kertaa pakkasin tavarani mutta en vain saanut lähdettyä.Nyt hän on mitä ihanin,rakastaa minua ja pitää hyvänä MUTTA,,en vieläkään luota ja jotenkin on alkanu kaikki tympäseen,masentaa,,paha olla,,kaikki ne teot ja sanat pyörivät mielessä,en saa niitä pois vaikka kuinka yrittäisin.En todellakaan tiedä mitä tekisin,luottamus on menny,v-loput pelottavat vieläkin,teen vuorotöitä ja aina kotiin tullessa sydän hakkaa,pelottava ajatus jos hän ei olekkaan kotona,,,huh,,
AHDISTAA
Pelottaa,,
3860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mun mielipiteeni on että jätä oikeesti äijäsi,pettureille ei saa antaa noin helposti anteeksi. nyt se huomaa että sä et jättänyt sitä vaikka se teki maailman kamalimman teon sulle mitä koskaan voi tehdä toiselle. oon huomannut että sanonta "kerran pettää,pettää toistekki" pitää paikkansa puhun kokemuksista. ei ole elämää jos joutuu miettimään kokoajan että onko se äijä kotona vai onko se taas pettänyt mua. jollet halua jättää niin muuta edes pois..tee selväksi että haluat tapailla myös muita ja katsoa löydätkö jotain parempaa joka osaisi arvostaa sua ja ettei heti vaikean ajan tullen hyppää exän syliin. tiedän että toiseen kiintyminen tekee kipeää ja ei halua lähteä pois kun rakastaa ja ajattelee kaikkea ihanaa mitä on koettu yhdessä ja mitä piti tehdä.mutta ei sekään elämää ole että elää helvetissä,usko mua!
Sydän hakkaa, korvissa vain suhisee, pyörryttää, kädet tärisee... Pitää mennä riidan jälkeen yhteiseen kotiin ja toivoa parasta... Ei, tällä kertaa se on siellä yksin. Helpotus...
Sitä oli minun elämäni sen jälkeen kun poikaystäväni pahan riidan päätteksi petti minua yhteisessä kodissamme. Yhtä helvettiähän se oli, pelkoa ja pelkoa ja pelkoa. Noin puoli vuotta tapahtuman jälkeen tilanne oli niin paha että muutimme erillemme, olimme muutaman kuukauden erossa ja sitten yritimme uudestaan. Erohan siitä tuli, mutta ei se varmaan enää tuosta pettämisestä johtunut. Jotenkin tuntui että se olisi ollut ajatuksissani jo taka-alalla, eikä ainakaan häirinnyt niin paljoa kuin muut ongelmat. En tiedä, mutta ehkä joku toinen pari voi pettämisestä selvitäkin, siltä minusta ainakin tuntuu. Meitä vain ei ollut tarkoitettu yhteen.
Mieti..Teit uhrauksen rakastumisen johdosta! Olisiko miesystäväsi itse hyväksynyt saman tilanteen, sinun kohdallasi??? En todellakaan usko...Uskon että sinulla on vahvoja tunteita miestäsi kohtaan, mutta onko hän sinun ja sinun luottamuksesi arvoinen? Tunnut oleva fiksu nainen ja uskon että sinä löydät vielä sen OIKEAN!!! Toivon että löydät elämäsi miehen ja saatte aloittaa puhtaalta pöydältä... Olet sen ansainnut! Olen kokenut samantapaista elämässäni. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja usko itseesi, niin ja arvosta itseäsi. Elämme vain kerran maan päällä, eläkäämme se onnellisina!