Nyt sen sitten tein, lopultakin. Lemppasin alkoholistimieheni ulos kämpästä. Mies ei onneksi kirjoill a tässä asunnossa. Meillä on kaksi pientä tyttöä, mutta en voinut enää lastenkaan tähden ja juuri heidän vuokseen etenkään tätä jatkaa. Eilen sitten kävi pari kertaa potkimassa ulko-ovea, kun en avannut sitä. Enkä avaa. Tähän vahvuuteen on vaadittu kuukausittain, jopa viikoittain toistuvia ryyppyreissuja, rahanmenetystä, luottamuksen menetystä täysin. Katkaisin kehän ja tunnen tehneeni oikein. Itseni kannalta. Päivä kerrallaan. On oltava vahva, että en sorru kertaakaan päästämään häntä takaisin. Onko neuvoja ja kokemuksia.
lemppasin mieheni
uskon huomiseen
71149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Teit aivan oikein, jollei laita tossa asiassa kova kovaa vastaan tiedän se vanhempieni kokemuksesta. Ainoastaan tosi pitkän kuukausia ja jopa vuosia kestävää eroan. Niin hän ei todellakaan muutu eikä lopeta juomista. Jos silloinkaan. Lapset huomioon ottaen joskus voi koittaa mikäli on todella pitkä selvä kausi. niin voi toimia.
Teit varmasti oikean päätöksen!
Älä sorru päästämään häntä takaisin, ei alkoholisti toisen ihmisen tahdosta muutu.
Hyvä juttu ja toivotan sinulle aidosti onnea uuteen elämään. Minä tein saman naiselleni, ensin pari vuotta sitten ja kuitenkin 'ajauduin' yrittämään kolmen kuukauden päästä uudelleen, mutta eihän siitä mitään tullut, sama meno alkoi muutaman kuukauden päästä. Yli vuosi sitten repäisin itseni kunnolla irti siitä ihmisestä ja hyvin on mennyt ja koko ajan paranee. Joten mun neuvoni on se, ettet sortuisi yrittämään uudelleen sen juopon kanssa, vaikka kuinka näyttäisi muuttuneen. Se on vain silmänlumetta, he (juopot) osaavat käyttää hyväkseen meidän heikkoja kohtia ja he osaavat olla välillä niin helvetin rakastettavia, että oksat pois. Eikä sinun tarvitse pelätä yksin jäämistä, jossain on parempi mies sinua varten, minäkin löysin niin ihanan naisen, en tiennyt sellaisia olevankaan.
Teit ihan oikein, kun laitoit miehen ulkoruokintaan.
Parisuhdepalstalla/Soneraplaza/Ellit nimimerkki Entinen juoppo on innostunut nettikirjoittelusta.
Hän on omistanut tietokoneen pari kuukautta.
Käypä lukemassa tuon miehen juttuja. Olen kirjoittanut hänelle muutaman viestin juttujen lomaan.
Tyttärilläsi on kuitenkin biologinen isä eikä asia muuksi muutu. Joudut jollakin tavalla olemaan miehen kanssa tekemisissä lasten takia.
Ehkä Al-Anon-ohjelmaan tutustuminen tekee sinulle hyvää. Opit elämään asian kanssa ilman vihan ja kaunan tunteita.
Älä ole huolissasi miehen hyvinvoinnista. Hän pitää itsestään tarpeeksi hyvää huolta.
Olen kertonut ihmisille perhe-elämästämme.
Rahasta on tiukkaa kuten niin monella muullakin yksinhuoltajalla.
Siitä huolimatta en vaihtaisi elämääni uusioperheeseen. Lasten kasvatus onnistui minulta ihan hyvin yksinkin.
Ole tarkkana lasten tapaamisten kanssa. Varmista, että seurassa on aina yksi selvinpäin oleva luotettava aikuinen. Sinuna ottaisin yhteyttä sosiaalivirastoon tapaamis ym. asioiden järjestelyä varten.
syyskuus -05. Nyt on menossa masennusvaihe mutta parempaan päin ollaan menossa.
Onnea uuteen elämään!
Hei,
Itse olen joutunut nyt näiden kysymysten eteen.
Mieheni on todella mukava, välittävä, kiltti ym.
mutta erittäin vaikeasti päihdeongelmainen.
Nyt 8 kuukauden aikana hän on yhteensä ollut n. 10 pv juomatta, 4 niistä nyt joulun jälkeen kun totesin että olen raskaana ja en halua juomisen jatkuvan. Nyt juonut 6 pv joka ilta itsensä känniin, tänä aamuna sanoin etten jaksa enää.
Menen omaa asuntoa katsomaan ensi viikolla ja ajattelin vain muuttaa pois ja hoitaa lapseni kun hän syntyy kesän jälkeen.
Hän on vaikka juokin niin paljon ja kamalia määriä ( mäyräkoita tai viinapullo joka ilta ) käytökseltään kiltti ja tekee ruokaa ym.
Ajattelen nyt vaan sillä tavalla ja sanoin miehelle aamulla että maksakirroosi ja kuolema odottaa..ja minä en jaksa sitä nähdä omassa tulevaisuudessani.
En tiedä lopettaako vai ei, hänen mielestään "muutaman" oluen ottaminen ei ole pahasta, vetoaa siihen ettei baareissa käy ja että alkaa urheilemaan ym. mitä olen syksystä lähtien kuunnellut. Olemme olleet yhdessä vajaan vuoden ja heti alussa tämä alkoholin käyttö oli kuvioissa..
Lähde. Pian. Tai ainakin mene jonnekkin perheneuvolaan ja avaudu tilanteestasi!
Mieheni oli aivan ihana, mutta esim. viime vuoden aikana vain 2vkoa yhteensä ehkä selvin (krapulassa)...Joi aiemminkin muutaman vuoden: alkoi hiljakseen ja meno vain yltyi. Määrät olivat noita mäyräkoiria päivässä ja kenties pullo viinaakin mukana. Tai vain viinaa päivässä iso pullo. Ei käynyt kapakoissa, teki ruuan ja loputtomiin katsoi tv:tä. Meillä on yksi lapsi, 6v. Laitoin järjen käteen ja hain eron, nyt harkinta-aika ja mies asuu jo toisen kanssa (jolla rahat juomiseen ja joka osaa olla "tossunalla").
Minun ja lapseni elämä on nyt onnellista. Enää ei tarvitse toisen juomisen vuoksi riistää onnenhetkiä arkielämästä...
Jos et halua lähteä, niin a-klinikalle mies tai katkaisuun, perheneuvolaan, parisuhdeneuvontaan...Alkoholismia mielestäni tuo jo on. Pelasta itsesi ja lapsesi vielä kun voit ja onni on edessä!