illalla,,,
3 kertaa/vrk n. 500-100 g olutta,auttaa varmasti.
ja mieli on kirkas!!!
sopiva hoito kaikiiin mielenterveys ongelmiin!!
ja ei tee zompieksi , niinkuin vahvemmat aineet, jotka on huumeita
terveisin internet-rohtori
3 kertaa/vrk n. 500-100 g olutta,auttaa varmasti.
ja mieli on kirkas!!!
sopiva hoito kaikiiin mielenterveys ongelmiin!!
ja ei tee zompieksi , niinkuin vahvemmat aineet, jotka on huumeita
terveisin internet-rohtori
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eli tässä vielä tuoteseloste tästä lääkkeestä:
Alkoholi
Riippuvuus ja sieto: Riippuvuuden suhteen keskivahva päihde. Addiktiopotentiaali on vähintään kannabiksen luokkaa, todennäköisesti suurempi. Voi aiheuttaa voimakasta fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta. Vieroitusoireet voivat olla voimakkaita ja jopa hengenvaarallisia. Saarnio 2000.
Akuutit riskit: Akuutti päihtymys heikentää ajattelua ja havaintotoimintoja, muun muassa muistia täydelliseen muistinmenetykseen saakka. Saarnio 2000. Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Esimerkiksi hengityksen säätely voi lamautua. Alkoholimyrkytykset aiheuttavatkin merkittävän osan alkoholikuolleisuudesta: Suomessa kuolee vuosittain 400–500 henkilöä akuutteihin alkoholimyrkytyksiin. Korvikealkoholi aiheuttaa metanolimyrkytyksen, joka voi olla tappava tai tehdä sokeaksi Neuvonen 1998. Tällaisia kuolemantapauksia on Suomessa vuosittain 20–30 Neuvonen 1998.
Runsaan kertajuomisen seurauksia, joiden takia hakeudutaan hoitoon, ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet, tajuttomuus ja delirium (juoppohulluus). Juoppohulluus on runsaan alkoholinkäytön lopettamista tai vähentämistä seuraava oireyhtymä. Juoppohulluudelle ovat ominaisia mm. lihasvapina, motorinen levottomuus, kouristukset, autonomisen hermoston voimakas ärsytystila, keskittymis-, ajatus-, havainto-, muisti- ja orientaatiohäiriöt, uni-valverytmin häiriöt, pelottavat ja ahdistavat näkö- ja kuuloharhat ja mahdollisesti kuolema. Savolainen 1998; MOT -sanakirja, lääketiede.
Alkoholismin lisäksi myös alkoholin raju kertakäyttö johtaa usein aivojen vahingoittumiseen. Hillbom 1998. Alkoholi voi aiheuttaa ohimeneviä dementiaoireita. Hillbom 1998. Runsas kertakäyttö voi aiheuttaa haimatulehduksen. Sen kuolleisuus on noin 10% Pikkarainen 1998, 323. Alkoholin ja väkivallan yhteydestä on vahva näyttö.
Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista. Psykooseja. Ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia. Rasvamaksa, alkoholihepatiitti ja maksakirroosi. Aivosairauksia ja -häiriöitä, epilepsiaa. Ääreishermosto – ja lihassairauksia. Närästys, ruokatorven syöpä ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksia kuten mahahaava ja paksunsuolen syöpä. Krooninen haimatulehdus. Sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia. Kohonnut verenpaine. Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen miehillä. Naisilla munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys. Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. Osteoporoosi (luukato) molemmilla sukupuolilla. Suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja maksan syövät. Anemia. Vakavia tulehdussairauksia kuten verenmyrkytys, keuhkokuume ja tuberkuloosi.
Alkoholistinen juominen aiheuttaa vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, jotka ilmenevät muun muassa ongelmanratkaisutaitojen ja oppimisen voimakkaana taantumisena. Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa psykooseja. Alkoholiriippuvuus ja erilaiset persoonallisuushäiriöt esiintyvät yhdessä erittäin usein. Sama pätee depressioon. Saarnio 2000.
Alkoholin suurkuluttajilla esiintyy useanlaisia ravitsemushäiriöitä Salaspuro 1998, 269–270. Ne altistavat muun muassa diabetekselle ja kihdille sekä sydän- ja verenkiertosairauksille Savolainen 1998, 271.
Maksavaurioita ovat rasvamaksa, alkoholihepatiitti ja maksakirroosi Savolainen 1998, 279–280; Salaspuro 1998, 309–311. Rasvamaksa paranee yleensä, mikäli alkoholin käyttö loppuu, ja alkoholihepatiitin paranemisennuste samalla ehdolla on 75 %. Myös maksakirroosi, vaikka onkin krooninen tila, voi pysähtyä ja olla muuttumatta kuolinsyyksi, jos potilas raitistuu Salaspuro 1998, 316.
Alkoholin runsas käyttö vahingoittaa usein aivoja ja altistaa useille tunnetuille aivosairauksille. Uusien tutkimusten mukaan vauriot voivat myös olla palautuvia, kun juominen lopetetaan. Alkoholin ja epilepsian välillä on voimakas yhteys. Alkoholistin riski sairastua aivoverenkierron häiriöihin ja mm. aivoverenvuotoon on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Hillbom 1998.
Liikehäiriöt, kuten huojuva leveäraiteinen kävely, ovat alkoholisteilla yleisiä Hillbom 1998. Alkoholin suurkulutukseen liittyy useita ääreishermoston ja lihasten sairauksia, kuten lihasten surkastuminen ja lihasvoiman heikkeneminen Juntunen 1998.
Runsas alkoholin käyttö altistaa refluksisairaudelle (närästykselle), ruokatorven syövälle ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksille, kuten suoliston verenvuodoille, pohjukkaissuolen haavalle (mahahaavalle) ja paksunsuolen syövälle Pikkarainen 1998, 318–320.Pikkarainen 1998, 326–327. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö vaurioittaa haimaa, yleisin vaurio on krooninen haimatulehdus, joka on kivulias mutta ei tappava tila
Runsas jatkuva alkoholinkäyttö heikentää sydäntä aiheuttaen sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia Kupari 1998. Kohtuullinen alkoholin käyttö jopa suojaa sepelvaltimotaudilta ja sydänkohtauksilta, mutta suurkulutus ja runsas kertajuominen saattavat altistaa niille Kupari 1998. Säännöllisen alkoholikulutuksen ja kohonneen verenpaineen välillä on vahva yhteys Kupari 1998.
Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen ovat yleisiä runsaan alkoholinkäytön seurauksia miehillä. Naisilla vastaavia vaikutuksia ovat munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. Laitinen & Välimäki 1998.
Alkoholin käyttö liittyy osteporoosiin (luukatoon) molemmilla sukupuolilla. Laitinen & Välimäki 1998.
Alkoholin suurkulutus lisää kiistatta suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja maksan syöpäriskiä. Salaspuro 1998, 349.
Krooninen alkoholinkäyttö voi johtaa anemiaan. Sitä todetaan noin puolella sairaalaan otetuista alkoholisteista Pikkarainen 1998, 353. Alkoholisteilla esiintyy tavallista enemmän vakavia tulehdussairauksia kuten sepsistä (verenmyrkytys), keuhkokuumetta ja tuberkuloosia. Tämä joutuu monesta tekijästä ja alkoholin suorat vaikutukset ovat vain osa niistä. Pikkarainen 1998, 355.
Riskit ja haitat sikiölle: Keskenmenon riski, epämuodostumia ja sikiövaurioita, kasvun hidastumista, istukan irtoamisen ja ennenaikaisen synnytyksen vaara. Synnytyskomplikaatioita. FAS-oireyhtymä: pienipäisyys, hermosto-oireet, henkinen ja fyysinen jälkeenjääneisyys.
Raskauden aikaisena kohtuukäyttönä pidetään 1–2 viikoittaista alkoholiannosta. 1–3 % raskaana olevista on alkoholin suurkuluttajia. Halmesmäki 1998.
Runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa keskenmenon raskauden kahdella ensimmäisellä kolmanneksella. Runsas alkoholinkäyttö raskauden alkuvaiheessa altistaa epämuodostumille ja sikiövaurioille, kuten sydän- ja luustovaurioille, ja voi haitata sikiön kasvua.
Toisella raskauskuukaudella ennenaikaisen synnytyksen vaara kasvaa ja siitä alkaa istukan irtoamisen riski. Aivojen alikehittyminen, pienipäisyys ja muut fetaalialkoholisyndrooman (FAS) ilmenemismuodot voivat saada alkunsa alkoholin käytöstä tässä vaiheessa. FAS-lapsia syntyy Suomessa vuosittain noin 80 ja lievemmänasteisesti vaurioituneita FAE-lapsia 150. Merkkejä FAS-lasten kärsimistä vaurioista ovat kasvun hidastuminen, joka ei korjaannu myöhemmin, pienipäisyys, hermosto-oireet sekä henkinen ja fyysinen jälkeenjääneisyys. Halmesmäki 1998.
Eräiden tutkimusten mukaan runsas alkoholinkäyttö raskauden loppuaikoina aiheuttaisi synnytyksen yliaikaisuutta. Muihin verrattuna lähes kaksinkertainen määrä alkoholin suurkuluttajista joutuu synnyttämään keisarinleikkauksella. Halmesmäki 1998.
Seka- ja yhteiskäytön riskit: Alkoholilla on lukuisia, osin huonosti ennustettavia yhteisvaikutuksia lääkkeiden ja muiden päihteiden kanssa. Alkoholiannos lisää keskushermostoa lamaavien lääkeaineiden, rauhoittavien ja unilääkkeiden vaikutusta, mistä aiheutuu kohonneita riskejä mm. liikenteessä. Alkoholi lisää opioidien ja niiden sukuisten lääkkeiden käyttöön liittyvää keskushermosto- ja hengityslamaa ja aiheuttaa siten kuolemia.
Arviot eri huumeiden addiktiopotentiaalista vaihtelevat. Vuonna 1990 amerikkalaisia päihderiippuvuuksien hoitoon erikoistuneita terveysalan ammattilaisia pyydettiin sijoittamaan päihteet addiktiivisuuden mukaiseen järjestykseen. Vastaajia pyydettiin jättämään huomiotta huumeiden saatavuus tai käytön hyväksyttävyys ja arvioimaan niitä vain sen mukaan, kuinka vaikeaa kyseisen huumeen riippuvuudesta on vapautua. Huumeita arvosteltiin asteikolla 1-100 antamalla kaikkein addiktiivisimmalle päihteelle luku 100. Kyselyn tulokset ovat seuraavat:
nikotiini 99
metamfetamiini poltettuna 98
krakin poltto 97
metamfetamiini ruiskutettuna 92
diatsepaami 83
sekobaritaali 82
alkoholi 81
heroiini 81
nuuskattu amfetamiini 80
nuuskattu kokaiini 71
kofeiini 70
PCP 57
marihuana 22
ekstaasi 20
psilosybiinisienet 19
LSD 16
peyote 15