Eilen minulla oli vakaa aikomus käydä nukkumaan jo ennen kymmentä ja kuorsata tauotta aamukuuteen asti. Toisin kävi:
21.45: Vetäydyin makoisasti haukotellen makuuhuoneen puolelle ja kömmin ohuella patjalla varustettuun pienikokoiseen vuoteeseeni.
21.46: Jostain syystä vilkaisin yöpöytäni laatikkoon ja löysin viikkokausia sitten aloittamani Tiede-lehden. Olin sen siivotessani sujauttanut laatikkoon ja unohtanut tyystin.
21.47: Atomipommista kertova artikkeli tempasi minut mukaansa. Lopulta innostuin lukemaan koko lehden.
22.28: Sammutin valot ja ryhdyin houkuttelemaan Nukku-Mattia hiekoituslaitteineen paikalle. Mattia kuitenkin ujostutti ja ryhdyin aikani kuluksi pelaamaan matopeliä.
22.54: Nukku-Matti ilmestyi viimein ja viskasi silmiini tainnuttavan annoksen unihiekkaa. Silmäni alkoivat lupaavasti lupsaamaan ja tunsin vapauttavan unen jo lähestyvän.
23.03: Olin menettänyt käsitykseni ympäröivästä maailmasta ja tiesin, että minuutin kuluessa nukahdan.
23.04: Havahduin keittiöstä kuuluviin outoihin, koputtaviin ääniin. Kolme tai neljä mystistä kopautusta sai minut harkitsemaan kummituksiin uskomisen uudelleenaloittamista.
23.16: En kuullut enää koputuksia ja ajattelin kummituksen jättäneen minut rauhaan. Uni alkoi jälleen hiipiä lähemmäksi.
23.17: Uusi kopautusten sarja sai minut jälleen hereille. Nousin hiljaa sängystä ja hiivin keittiöön. Aloin jo aavistella, että kummitukseni on kuitenkin varsin luonnollinen ilmiö.
23.18: Seisoin hiljaa keittiössä ja onnistuin paikantamaan äänen lähteen tiskipöydän alapuoliseen kaappiin. Koputus oli muuttunut jatkuvaksi rapinaksi.
23.19: Avasin kaapin. Kummitus pakeni paniikissa kaapin pohjalla olevasta aukosta jonnekin viemäriputkien viidakkoon. Havaitsin koputtavan äänen syntyneen kaapissa pyörivistä putkenpätkistä ja liittimistä joita hanan vaihtanut herrasmies oli ystävällisesti jättänyt lojumaan sinne. Kummitus oli kai huvikseen liikutellut niitä. Asetin kaappiin uskollisen hiirenpyydykseni.
00.54: Makasin sängyssä ja odotin edelleen jännittyneenä pyydyksen laukeamista. Uni havaitsi minun keskittyneen kaapin tarkkailuun ja iski raukkamaisesti takavasemmalta. Sammuin kuin saunalyhty.
04.47: Heräsin perin äänekkääseen rämähdykseen. Onneton kummitus-parka oli mennyt työntämään päänsä hiirenpyydykseeni ja tavoitellut syötiksi asettamaani leivänpalaa. Nauroin paskaisesti vaikka aamuöinen herätys potuttikin.
04.52: Kummitus (jonka myöhemmin tunnistin hiireksi) lakkasi viimein kirmaamasta ympäri kaappia hiirenpyydys kaulassaan ja päätti menehtyä. Nauruni oli muuttunut sääliksi jo neljä minuuttia aiemmin.
05.49: Olin nukahtamaisillani uudestaan. Tiesin, että seuraavan minuutin kuluessa uni saa minut jälleen otteeseensa.
05.50: Herätyskello soi. Potutukseni oli sanoinkuvaamaton.
Tänään minä kyllä käyn nukkumaan viimeistään kymmeneltä enkä herää ennen aamukuutta!
21.45: Vetäydyin makoisasti haukotellen makuuhuoneen puolelle ja kömmin ohuella patjalla varustettuun pienikokoiseen vuoteeseeni.
21.46: Jostain syystä vilkaisin yöpöytäni laatikkoon ja löysin viikkokausia sitten aloittamani Tiede-lehden. Olin sen siivotessani sujauttanut laatikkoon ja unohtanut tyystin.
21.47: Atomipommista kertova artikkeli tempasi minut mukaansa. Lopulta innostuin lukemaan koko lehden.
22.28: Sammutin valot ja ryhdyin houkuttelemaan Nukku-Mattia hiekoituslaitteineen paikalle. Mattia kuitenkin ujostutti ja ryhdyin aikani kuluksi pelaamaan matopeliä.
22.54: Nukku-Matti ilmestyi viimein ja viskasi silmiini tainnuttavan annoksen unihiekkaa. Silmäni alkoivat lupaavasti lupsaamaan ja tunsin vapauttavan unen jo lähestyvän.
23.03: Olin menettänyt käsitykseni ympäröivästä maailmasta ja tiesin, että minuutin kuluessa nukahdan.
23.04: Havahduin keittiöstä kuuluviin outoihin, koputtaviin ääniin. Kolme tai neljä mystistä kopautusta sai minut harkitsemaan kummituksiin uskomisen uudelleenaloittamista.
23.16: En kuullut enää koputuksia ja ajattelin kummituksen jättäneen minut rauhaan. Uni alkoi jälleen hiipiä lähemmäksi.
23.17: Uusi kopautusten sarja sai minut jälleen hereille. Nousin hiljaa sängystä ja hiivin keittiöön. Aloin jo aavistella, että kummitukseni on kuitenkin varsin luonnollinen ilmiö.
23.18: Seisoin hiljaa keittiössä ja onnistuin paikantamaan äänen lähteen tiskipöydän alapuoliseen kaappiin. Koputus oli muuttunut jatkuvaksi rapinaksi.
23.19: Avasin kaapin. Kummitus pakeni paniikissa kaapin pohjalla olevasta aukosta jonnekin viemäriputkien viidakkoon. Havaitsin koputtavan äänen syntyneen kaapissa pyörivistä putkenpätkistä ja liittimistä joita hanan vaihtanut herrasmies oli ystävällisesti jättänyt lojumaan sinne. Kummitus oli kai huvikseen liikutellut niitä. Asetin kaappiin uskollisen hiirenpyydykseni.
00.54: Makasin sängyssä ja odotin edelleen jännittyneenä pyydyksen laukeamista. Uni havaitsi minun keskittyneen kaapin tarkkailuun ja iski raukkamaisesti takavasemmalta. Sammuin kuin saunalyhty.
04.47: Heräsin perin äänekkääseen rämähdykseen. Onneton kummitus-parka oli mennyt työntämään päänsä hiirenpyydykseeni ja tavoitellut syötiksi asettamaani leivänpalaa. Nauroin paskaisesti vaikka aamuöinen herätys potuttikin.
04.52: Kummitus (jonka myöhemmin tunnistin hiireksi) lakkasi viimein kirmaamasta ympäri kaappia hiirenpyydys kaulassaan ja päätti menehtyä. Nauruni oli muuttunut sääliksi jo neljä minuuttia aiemmin.
05.49: Olin nukahtamaisillani uudestaan. Tiesin, että seuraavan minuutin kuluessa uni saa minut jälleen otteeseensa.
05.50: Herätyskello soi. Potutukseni oli sanoinkuvaamaton.
Tänään minä kyllä käyn nukkumaan viimeistään kymmeneltä enkä herää ennen aamukuutta!
Vastaukset 19
Vanhimmat
..mä heräsin yöllä kauheeseen kurinaan ja pörinään.. pelkäsin jo peen tulleen housuihini mutta onnex se oli vain kanakeitosta johtunut kovaääninen pieru.. haju oli kuitenkin sanoinkuvaamaton ja huomasin kalsareihini tulleen reiän.. avasin ikkunan.. olin tovin toisessa huoneessa ja sitten kun menin takas makkariin ilma oli raikastunut niin mukavan viileäksi että päätin jättää ikkunan auki.. pistin villasukat ja pipon päähän ja nukuin elämäni makoisimman unen..
Ehkäpä minunkin olisi pitänyt karkottaa kummitukseni voimakasäänisellä suolistokaasujen tyhjennyksellä ja nukkua loppuyö rauhassa avoimen ikkunan alla...
Pistitkö muuten villasukat päähän ennen pipoa vai toisinpäin? Entä paleliko jalkojasi?
..se on mukava nukkuu kun on raitis ilma eikä vatsaa kivistä.. pääasia oli että päätä lämmittivät sukat ja pipo vielä kaiken kukkuraksi.... ei palellut jalkoja koska olivat täkin sisällä.. joudun kyllä ostamaan uudet kalsarit...
...sinulla sentään oli kalsarit jalassa, muuten joutuisit investoimaan uuteen lakanaan. Tai pussilakanaan, riippuu ihan siitä missä asennossa nukuit kun purkaus tapahtui. Kaasupurkauksen suuntahan on hyvin pitkälti riippuvainen purkausaukon suuntauksesta. Vatsallaan nukkuvat joutuvat useammin uusimaan pussilakanakalustoaan kuin selällään nukkuvat. Selällään nukkuvilla taas aluslakanakustannukset kasvavat suuremmiksi. Kyljellään nukkuvat aiheuttavat lievempiä vaurioita mutta toisaalta silloin vaurioituvat niin pussi- kuin aluslakanakin.
Nämä lakanakustannukset kirpaisevat luonnollisesti vain niitä yöturauttelijoita jotka eivät älyä käyttää kalsareita nukkuessaan...
Sinullapas varsin vilkas ja mielenkiintoinen yöelämä;o))) Toisin on Quulla...Tosin unet painokelvottomai;o))))))))))))))
Minulle kelpaisivat paremmin painokelvottomat unet kuin valveilla suoritettu kummitusjahti...
vaihdetaan päikseen...Joo..Mul alkaa vapaat...Mä joudankin huuhailemaan unetomana yöt ..Quu ai kuitenkaan saa unta...kuu loistaa....tuo mollukka mun ikkunani takana...Hartte...saatkin quumat unet;o)))))
Pelkään vain, että sinulta saaduissa quumissa unissa joudun intiimeihin lähikontaktiseikkailuihin jonkun Brad Pitt-tyylisen hemmon kanssa. Se saattaisi horjuttaa mielenterveyttäni pahoin!
Toisaalta kummitusjyrsijöiden metsästys vaatii sadistista luonnetta ja tappajanvaistoa. Minun on vaikea kuvitella sinunlaisesi lämmin persoona nauramaan sadistisesti hiiripoloisen kuolintuskille. Itseltänikin hymy hyytyi kun jyrsijäystäväni rymysi pitkin kaappia keskiaikainen kidutusväline kaulassaan. erehdyin kuvittelemaan tilannetta omalle kohdalleni...
Jospa kuitenkin jatkaisimme entiseen malliin; minä jahtaan hiiriä ja sinä katselet quumia uniasi...
Quu katsastelee qummia uniaan...Kaukana muuten Brad Pitt tyylistä on Quun unet....Harison Ford-tyyli puree paremmin:o)))))))))
Parahin hartte....tunnollisena kansalaisena en suin surminkaan halua horjuttaa mielenterveyttäsi ja jos niin joskus käy...Tunnen velvollisuudekseni aivan omakätäsesti saatta sinut taas järjenvaloon:o)))
Totta,,,ei Quu naurakkaan sadistisesti koskaan ei kenellekkään...Nooh..masokistinä...ehkä salaa itselleni...
Jatketaan vaan samaan malliin yöllisiä touhujamme,mutta jos kuitenkin tulet katumapäälle....Tiedät kenen puoleen kääntyä:o))))
...henkilönä en ota kovinkaan vahvasti kantaa sen enempää Pittin kuin Fordinkaan puolesta. Sen verran kuitenkin voinen paljastaa, että Hartteson Ford on se parempi. Intiimiin unilähikontaktiin en tosin hänenkään kanssaan ryhtyisi...
Järkeni valo on valmiiksi himmeähkö, sen sammuminen ei siis sanottavasti pimentäisi ympäristöä.
Juu, pitäkäämme yölliset puuhamme entisellään ainakin toistaiseksi. Saatan tosin kääntyä puoleesi mikäli viimeöinen tragedia toistuu tulevinakin öinä. Enhän minä sentään joka yö jaksa hiirulaisia jahdata.
hiiren metsästäjä...Hartteson Ford!!!!! Mä tiesin....seikkailija viimeiseen henkoseen ja verenhukkaan:o))))...Quu tiesi....Saanks määää nyy nimmariiiiin:o))))....Hymyilee niin kauniisti....
Oikein tässä punastuu kun noin kauniisti hymyillään! Nimikirjoitustenjakokätenikin menee silkasta häkellyksestä niin hervottomaksi, että ei taida kirjoittaminen onnistua...
Tuleekohan tuo Harrison Fordin sukunimi siitä automerkistä? Jospa kyseessä on Fordilla ajava Harrison? Silloinhan minun taiteilijanimeni pitäisi oikeastaan olla Hartteson Volkswagen...
horjua mielenterveys,,,sitten punaisuus pukkaa päälle...ja lopuksi käsikin ihan setsuuria....Voihan...Quu taitaa olla aikas demoni...pahanilmanlintu...noita-akka...Nyt rankaisen itseäni kymmenellä AveMarialla...ainaskin...ja juuh,,,kiitos vaan raippaa....:o))))))))))))))) Hartteson Volkswagen kalskahtaa muuten aikas komialle....Olet Hartteson...Hartteson Volkswagen:o)
Mikä julma ja tavaton rangaistus!
Tuo Hartteson Volkswagen kalskahtaa hieman ulkomaalaiselta. Jospa kääntäisin sen suomenkieliseksi. Glamour tosin saattaa hieman himmentyä jos nimeni on Harttepoika Kansanvaunu...
No joo, nyt taidan keittää iltateen ja väsätä pari voileipää. Sitten vetäydyn vuoteeseen odottelemaan uutta hiirijahtia. Toivotankin siis täten hyvää illanjatkoa!
armeijan aikuiset unenlahjat takaisin silloin uni tuli misä vain.
Totisesti, totta turiset! Kerran nukahdin jopa seisaalleni. Sain nukuttua vain sekunnin mutta sekin teki yllättävän hyvää. Heräsin siinä vaiheessa kun olin kaatumassa nenälleni lumihankeen.
hehee.. kyllä taas sain makoisat naurut muiden kustannuksella.. kiitän kovasti!
Todella sadistista nauraa toisen sydänverellään kirjoittamalle avoimelle tilitykselle...
Mitä enemmän allekirjoittanut kärsii, sitä enemmän kanssaihmiset nauravat. Maailma on perin julma paikka!
No joo, eipä kestä kiittää...
sul on asenne kohdallaan.. mieletöntä.
koita pitää ittes miehenä, jos mahdollista.