Exää. Olemme eronneet vuosi sitten, tai hän sen aloitti ja vei loppuun ja nyt hän on sitten löytänyt uuden kumppanin, josta kuulin lasten kautta että he olivat viettäneet aikaa isin ystävän kanssa aikaa viikonloppuna.
Meillä oli sopimus että kun tulee vakavasti otettava kumppani niin siitä avoimesti kerrotaan mutta exäpä ei noudattanu tätä sääntöä, vaan oli tosi raukkamaista laittaa lapset kertomaan se asia.
No, sitten onnittelen häntä uudesta onnesta ja kysyin että kauankos olette seurustelleet, se on kysymys mikä nyt tulee ihan automaattisesti kysyttyä, niin exä raivostui siitä ihan kamalasti ja heti oli sanomassa että se ei mulle kuulu, mitään enempää en udellut, en osannu arvata että tälläinen voi nostaa niin hirveen raivon pintaan toisessa ja en enempää tosiaankaan utele jatkossa mitään.
Se mitä en myöskään ymmärrä on se että hän hehkutti mulle miten hänellä oli todella pitkästä aikaa niiiiiin ihana viikonloppu ja lapset nauttivat ihan kamalasti kaikesta ja tämä on tosi vakava suhde ja he kohta muuttavat yhteen jne..
mä voin kuvitella että lapset ovat lähinnä olleet ihmeissään tilanteesta, ovat 2 ja 5 vuotiaita, tuskin he osaavat olla iloisia isin uudesta onnesta.
Tuntuu että toisella on vaan joku näyttämisen halua, vai mitä tämä hehkutus sitten on, exä tietää että ero oli mulle kova paikka ja nyt hän lyö lyötyä.
Meillä oli sopimus että kun tulee vakavasti otettava kumppani niin siitä avoimesti kerrotaan mutta exäpä ei noudattanu tätä sääntöä, vaan oli tosi raukkamaista laittaa lapset kertomaan se asia.
No, sitten onnittelen häntä uudesta onnesta ja kysyin että kauankos olette seurustelleet, se on kysymys mikä nyt tulee ihan automaattisesti kysyttyä, niin exä raivostui siitä ihan kamalasti ja heti oli sanomassa että se ei mulle kuulu, mitään enempää en udellut, en osannu arvata että tälläinen voi nostaa niin hirveen raivon pintaan toisessa ja en enempää tosiaankaan utele jatkossa mitään.
Se mitä en myöskään ymmärrä on se että hän hehkutti mulle miten hänellä oli todella pitkästä aikaa niiiiiin ihana viikonloppu ja lapset nauttivat ihan kamalasti kaikesta ja tämä on tosi vakava suhde ja he kohta muuttavat yhteen jne..
mä voin kuvitella että lapset ovat lähinnä olleet ihmeissään tilanteesta, ovat 2 ja 5 vuotiaita, tuskin he osaavat olla iloisia isin uudesta onnesta.
Tuntuu että toisella on vaan joku näyttämisen halua, vai mitä tämä hehkutus sitten on, exä tietää että ero oli mulle kova paikka ja nyt hän lyö lyötyä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
pitäs kertoa naisistaan sulle ? Te olette E R O N N E E T miksi sitä on niin vaikea ymmärtää? Exäs on varmaan suostunut siihen teidän "sopimukseenne" vaan sen takia, että sais sun suun tukittua ja pidettyä sut tyytyväisenä.
Oletko ihan terve? Käyt riehumaan!. Oletko niitä jotka lupaavat , eikä ole sitten rohkeutta kertoa , ennenkuin toinen on vajonnut täysin pohjalle pyytäen että kerrot lopulta miten toimit? En jaksa vaivautua sinulle realismiä valoittamaan , tunne tuli sun purkauksesta, ettet halua (tai jaksa) kertoa mistä on kysymys. Älä kirjoittele tänne noita sun : (Te olette E R O N N E E T miksi sitä on niin vaikea ymmärtää?) tekstejä. Sun viesti oli aika sairas!! Mene hoitoon älä tuhoa ihmisiä. Jotta tajuaisit tämä ei ole ketjun aloittajalle, vaan sille ekalle vastaajalle
mutta empä käynyt riehumaan, enkä ihan ymmärtänyt kaikilta osin viestisi pointtia, joten empä sitten tiedä kuka sen hoidon tarpeessa olisi.
Minun pointtini oli siinä että eron jälkeen yleensä eletään omaa elämää. En ole koskaan kuullut tavasta, että pitäs ilmotella kun alottaa seurustelun.
Sen lisäksi sinä itse riehut huutomerkkeinesi ihan tarpeeksi. Nöyrin anteeksi pyyntöni realistisesta viestistäni, mutta mielestäni asioiden kaunistelulla ei yleensä pitkälle päästä.
...Joo, olen herkässä tilassa nyt. Tekstin tarkoitus oli herättää ajattelemaan toista osapuolta. Ja tosiaan eron jälkeisiä "sopimuksia" ei ole kenenkään hyvä tehdä. Tarkoitin suhteessa olemista. Koska ihminen on "vain" ihminen, tuollaisten sopimuksien tarkoitus on varmaankin juuri se ettei toinen joutuisi "elämään" sinulle jos olet ryhtynyt suhteeseen muualle. Ja ettei hän joutuisi anelemaan vastausta tai että hän ei joutuisi ajattelemaan itseään vain epäluuloiseksi ja epävarmaksi ihmiseksi. Toivottavasti jotenkin pääsit jyvälle. (se kun sattuu enemmän kuin fyysinen kipu)
ja exä itse vielä sanoi mulle eron jälkeen että hän myös haluisi tietää jos lapsilla on isäpuoli, en todellakaan tarkoita että jokaisesta yhdenillanjutusta, tai hetken romanssista pitää tilittää, en tietenkään.
Mutta eikö nyt ole ihan kiva tietää että se entinen mies/nainen on vakavassa suhteessa ja siellä on joku uusi ihminen lapsia hoitamassa?
Tarhastakin sanottiin että heillekin ois hyvä infota jos mulla tai exällä on uusi VAKAVASTI otettava suhde, siis jos lapset jotenkin reagoivat siihen, kiukuttelevat tms..
Ihan tämän takia koen että on hyvä tietää, tottakai molemmat elää omaa elämäänsä...
uhkaus. jahaa eli uhkaus on nykyisin vain kirjittaa kuin olisin korottanut ääntä. sivupuolinen lukija
niin toki vanhempien pitää informoida toisiaan uusista kumppaneista ja siitä milloin lapsi heitä alkaa tavata. Kyllähän nyt kuka tahansa alle kouluikäisen vanhempi haluaa tietää ketä hänen lapsensa tapaa ja tietäminen on myös vanhemman velvollisuus. Sen kummempia ripittäytymisiä ei tietenkään tarvita exille; nimi riittää ja se onko kyseessä uusi tyttö- tai poikaystävä, työkaveri vai mikä...
Kas kun pikkulasten elämä ei fragmentoidu ja segmentoidu niin tyylikkäästi kuin kapulapäisenä ehkä kuvittelet. Hän puhuu, kyselee, yrittää jäsentää ja hahmottaa omaa kokonaista maailmaansa ja on siinä oikeutettu saamaan aikuiselta apua.
alkuperäiselle toteaisin että mies tietää möhlineensä vanhemmuusyhteistyössään ja häntä nolottaa se. Ehkä hän kokee sinut myös omana äitinään jolta salaa on tullut jotain tehtyä... itseäsi suojataksesi, pidä vaan rajoja. Ja keittiön siivoamisen suoritat itse, pidä exä sieltä poissa...
ei välitä lapsistaan kovin paljoa, sulla sama kenen hoivassa ovat.
Olen pahoillani, että jouduit saamaan riehumista paitsi eksältäsi myös koneelta... Ymmärrän hyvin, että olet ymmälläsi. Kas, kun kumpaakaan riehumista ei olisi pitänyt ollakaan.
Eikö sinustakin ole kummallista, että eksäsi sai haluamansa, ja nyt suuttuilee tavallisesta kysymyksestä? Kyllähän se kertoo jostain. Mistä, sen ehkä osaat itse päätellä. Olen kokenut saman, yhä uudelleen ja uudelleen, vaikken edes kysele. Huvittavinta on, että minulle raivoaa eksäni lisäksi hänen nykyinen vaimonsa.
Onnellinen, itsensä kanssa sinut oleva ihminen ei raivoa, vaikka joskus olisi aihettakin. Vielä vähemmän silloin, kun ei ole aihetta. Onnellisen ihmisen ei myöskään tarvitse uhota ja kehua; onni kuplii sisällä ilman uhon lisätuuppeja.
Huonoa käyttäytymistä ei kuitenkaan tarvitse ottaa vastaan. Ei ehkä kannata kertoa eksällesi, ettet enää kajoa asiaan, se lisäisi harmia ja sanailua entisestään. Sen sijaan: opettele itse löytämään karikot, jotka aiheuttavat raivoa, sitä, mikä tälläkin palstalla ajoittain velloo.
Näin äkkipäätään kuulostaa siltä, että sinua halutaan satuttaa. Se, mikä siihen on syynä, onkin vasta se mielenkiintoinen osa kysymystä.
Anna tammituulen viedä pois pahat sanat, kipaise lenkille, nauti arvokkaasta omasta itsestäsi. Kyllä maailmaan melua mahtuu, ja tyhjät tynnyrit kolisevat pahimmin.
sanoistasi.
Se mitä myös olen ihmetellyt on se kun exä on jankuttanut sitä että me olemme eronneet ja elämme itsenäistä elämää.
Kuitenkin hän haluaa tulla kahville aina sillon tällön, viimeksi kun haki lapset jäi siivoilemaan keittiötä, olin aivan suu auki vieressä. En viitsinyt lasten edessä alkaa mitään sanomaan.
Mutta ei hänkään sitä itsenäistä elämää elä, ja jos joskus vahingossa jotain kysyn hänen elämästään niin heti on riita valmis, mutta hänellä on oikeus kysellä mun elämästä kaikki.
Alussa (tyhmänä) vastailinkin, mutta en enää.
Sitä myös ihmettelin että jos hän on onnensa kukkuloilla niin miksi viitsii mun kanssa riidellä, itse en viitsisi jos olisin rakastunut.
Olen ollut liian reilu ja liian kiltti, nyt aion olla viileämpi ja vetää rajat tiukasti.
Kuitenkin asiallisella linjalla olen ja annan tuulien viedä pahat sanat pois.
tähän, kun sivuaa mieheni ja minun välistä suhdetta tällä hetkellä. Mies ei halua kertoa omista asioistaan mitään ja kysyessäni sanoo, että mitäs se sulle kuuluu. Mutta kuitenkin "urkkii" koko ajan minun tekemisiäni.
Välillä oikein kiusaan häntä, enkä vahingossakaan kerro etukäteen. Sitten saan kuulla jälestäpäin kiukuttelua, kun muka minulla menoja on niin ettei hän pysy perässä.
Eipä minulla mitään kummempia menoja ole, lapset ja perhe-elämä on minulle se tärkein juttu. Mutta olen keksinyt kaikenlaista pikkumenoa, esim. kaupoilla juoksut (vaikka inhoan niitä), lenkit yms. Etten ole koko aikaa kotosalla. Kun minusta tuntuu, että olen kotona aina, hän taas on menossa aina.
Kiltti ja reilu, rehellinen olen aina ollut, nyt olen sen verran kiukustunut, että kimpaannuin, että mitäs helkkaria minun menoni miehelleni kuuluu, ellei hänen menonsa kuulu minulle.
Olen sen tämän lyhyen syksyn aikana oppinut, etteivät exät välitä tuon taivaallista tehdyistä sopimuksista.
Olen myöskin itselleni selittänyt, ettei minunkaan tarvitse...elän omaa elämää kuten haluan, miellytti se exää tai lapsia ollenkaan.
Oma elämä on minun, ja exän elämä on hänen. Raadollista mutta totta!
Sanotaan heti näin suoraan että ex:llä on vielä tunteita sua kohtaan ei raukka ehkä tiedosta sitä tai halua tunnustaa itselleen, sanotaanhan sitä että rakkaudesta se hevonenkin potkii.
Teillä on aika nuoret lapset ja tärkeintä olisi että sopisitte ne pelisäännöt yhdessä ja mistä pitäisitte kiinni, ettei lapset sitten joudu mukaan teidän peleihin ja saa siitä sitten traumoja, lapset ne eniten riitatapauksissa joutuu kärsimään ja jos vielä heidän pitää salailla asioita ja luovimaan, niin aikuisiällä sitten sitä näkee, mitä lapsuudessa on joutunut kärsimään.
Itse olen sopinut ex:n kanssa että jos tulee uusia henkilöitä elämään, niin pidetään toisemme sitten ajan tasalla, poika jo pienen shokin joutunut kärsimään, ihan sen takia, kun naapurin mies oli ihastunut ex:ään ja tuli hyvin läheiseksi pojan kanssa, ex:ä ei nähnyt missä menivät vaan sivussa seuranneena sitten puutuin asioihin, nyt sitten vähän raastaa sydäntä kuulla pojalta että äiti on kieltänyt käymästä siellä naapurissa tapaamassa setää, eli se niiden homma meni liian pitkälle ja poika joutui kärsimään, syy siihen oli se että ex vaimo oli sokea sen miehen lähentely yritykselle ja ei tehnyt selväksi heti tiettyjä asioita, kaverinahan ne olis voinut olla, mutta mies sai liikaa tuulta purjeisiin ja ehkä siinä oli myös vähän lapsen hyväksi käyttöä että vois sen kautta sitten vaikuttaa pojan äitiin, oikeastaan käämit paloi siinä vaiheessa, kun hain poikaa luokseni ja se istui sen sedän sylissä ja katsoivat telkkaria, olin aika lyöty ja nöyryytetty ja sanoin sitten kantani asioihin.
Saman moka teki oma exäni. Kyllä se kirpaisi kun oltiin sovittu pelisäännöt lasten parhaaksi. Jos on pienet lapset on minusta ihan asiallista ilmoittaa mies/naisystävästään jos on vakava juttu ja lapset tapaavat tätä ystävää. Lapsille on iso juttu tavata uusi ihminen äidin/isän elämässä. Itse ne viitsinyt alentua kostamaan ja siitä olen iloinen.
Kyllä minunkin exä yritti udella asioistani, mutten enää kerro mitään. Utelias se on uuden onneni suhteenkin, mutta pidän sen omana onnenani vielä kunnes muutetaan yhteen. Miehillä on kiire usein uuteen suhteeseen, jopa niin ettei vanhaa työstetä, jolloin saattaa helposti olla vielä jonkinlaista mustasukkaisuutta tms. exän suhteen.
Oma exäni on jo uudessa suhteessa ja heillä on yhteinen lapsikin. Silti jaksoi olla utelias ja vihjailla minulle kaikenlaista. Se loppui kun kerroin ettei hän enää kiinnosta ja minun asiat ei kuulu hänelle enää. En usko että exän nyksä olisi iloinen, jos tietäisi exän valitelleen hänestä ja haikailleen mennyttä. Nyt menee taas paremmin, ollaan yhteyksissä vain lasten asioista. Kummia nuo miehet, jättää lastensa äidin ja sitten eivät kumminkaan osaa ruveta elämään omaa elämää vaan haikailevat mennyttä ja vahtivat exän touhuja ;-)!
vastuuta lapsistaan oikein olantakaa!.
kyllä on ihmeellistä touhua kun "aikuisten" asiat on lapsiperheissä tätä hyvin suurelta osalta. Lapset ovat kuin heittopussit ja heidän asemansa.
itsenäistyminen on myöhässä kun perheenä aletaan etsimään itseään ja vanhemmus vastuineen unohtuu lähes aina. pää asia että "kierrätys" toimii..
ihme homaa,,
Minäkin sopisin aikoinani exäni siitä että kun alamme seurustelemaan niin siitä kerrotaan toiselle ennen kuin sen kuulee lapsilta. Meillä oli jo ennestään exän kanssa ongelmia keskustelemisen kanssa ja nehän jatkuu edelleen samanlaisina. Hän ei yksinkertaisesti kykene puhumaan asioista koska hän koittaa pitää minua sillä vallassaan. Hän ei kertonut siitä että alkoi seurustelemaan, ei siitä että meni kihloihin eikä siitä että on mennyt naimisiin.
Oli se kiva kuulla kun menin itse maistraatissa naimisiin ja tyttäreni kertoi paikanpäällä että me oltiin täällä äidin kanssa kun ne meni naimisiin. Kertoo varmaan jotain että itse kerroin hänelle kaksi kuukautta ennen että menemme naimisiin ja he menivät kaksi viikkoa ennen meitä naimisiin maistraaatissa.
Sulla on suhtkoht sama tilanne kuin minulla että siippasi ei ole vieläkään päästänyt sinusta irti koska kokee että sinua pitää loukata. Älä lähde samaan kelkaan vaan anna hänen olla onnellinen. Älä kysele äläkä välitä muusta kuin lasten asioista.
Ja kyllä lapset voivat olla onnellisia uudesta onnesta jos uusi suhde on hyvä.
että exällä olisi mitään tunteita mua kohtaan tai hän olisi vielä kiinni mussa koska on sen niin selvästi tuonut esiin että olen säälittävä tuuliviiri ja on onnellinen kun pääsi musta eroon, nyt hän vihdoin pääsee elämään sitä omaa uutta onnellisempaa elämää.
Nyt hänellä on se uusi onni ja hän sitä hehkuttaa joka käänteessä ja hehkuttaa nimenomaan sitä miten lapset ovat niin onnellisia ja iloisia siitä kun isillä on uusi kumppani, että hän ei ole ikinä nähnyt lapsia niin onnellisina kun nyt.
Se satuttaa vaikka kuinka yrittäisin olla kylmä ja viileä. En pysty kohta ottamaan yhtään mitään kontaktia exään, siis tarkoitan lasten asioistakaan,koska aina asiat toinen raivostuu mulle ja alkaa huutamaan ja haukkumaan ja sitten taas hetken päästä kehumaan miten hyvin hänellä on nyt asiat ja säälittelee mua kun mä vielä käyn eroa läpi ja haluan olla vielä yksin ja aloittaa sitten vasta suhteen kun olen siihen valmis.
Onneksi tiedän että mulla on vahva ja tiivis suhde lapsiin ja tiedän että exä pitää mua hyvänä äitinä, huomaan vaan että itseluottamus alkaa horjua tässäkin asiassa ja pelottaa että lapset viihtyvät paremmin siellä isin ja uuden naisen kanssa kun mun kanssa...alkuperäinen kirjoittaja.
Antakaa vinkkejä miten selvitä tästäkin vaiheesta eteenpäin...
...johan on tuttua! Mutta nyt sinun alkaa olla aika RAJATA sitä, mitä itse HALUAT JAKSAA. Exäsi käytös on paitsi kohtuutonta myös paljastavaa. Kysyn edelleen MIKSI hän haluaa loukata? Siksipä tietenkin
että haluaa vakuutella itselleen kuinka onkaan tehnyt oikein ja miten nyt onkaan hyvä kun asiat on niinkuin on. Ei siihen välittämistä tarvita kun alkaa huomata, että entisessäkin oli toki jotain hyvää. Se kaikki on vain selitettävä ITSELLE mollaamalla sinua. Jätä omaan arvoonsa.
Katso toisaalle. Eikö eksäsi käytös nyt osoitakin sen, että oli oikeastaan hyvä, että hän antoi sinulle vapauden haluta uusia tuulia, sellaista, josta voit hyvällä mielellä nauttia? Kas näin on ajateltava!
Anna siis loukkausten valua niskastasi alas, hymyile ja ehdota häntä miettimään tykönään MITÄ TARVETTA hänessä palvelee se, että hän haluaa sinua loukata. Sano, ettei hänen uusi suhteensa kuulu hänelle, sillä sinulle kuuluu vain sinun suhteesi. Ja ajattele niin.
Ala vapaapäivinäsi harrastaa jotain aivan uutta, tai sellaista mitä nuorempana halusit, muttet ajanpuutteen vuoksi voinut. Tee SINULLE mieluisia asioita, tapaa ihan uusia ihmisiä. Lippu korkealle
JA SELKÄ SUORAKSI: MUISTUTA ITSELLESI ETTÄ SINUN EI ITSEÄSI KOROSTAAKSESI TARVITSE LOUKATA HÄNTÄ.
ja: ÄLÄ PELKÄÄ, ETTÄ MENETÄT LAPSISTASI MITÄÄN, KEHU EKSÄÄSI JA TÄMÄN UUTTA SUHDETTA, TEE KAIKKESI, ETTÄ SAAT LAPSESI USKOMAAN KUINKA TOIVOT ISÄN PARASTA. ET KADU, mutta tulet nauttimaan...(myös pirullisesti :) sanojesi hedelmistä.
Jaksat kyllä!
... EIKU:" ettei hänen uusi suhteensa kuulu SINULLE"